Miten tavaratalot ja palvelinkeskukset liittyvät toisiinsa? Siten, että ne ovat käytännössä spektrin vastakkaisissa päätöksissä digitaalisessa murroksessa, jossa olemme eläneet koko tämän vuosikymmenen. Toinen yhdistävä tekijä on se, että tässä kuussa ostin salkkuuni molemmissa näissä toimialoissa toimivia yrityksiä, vaikka kyseessä onkin kuin yö ja päivä. Seuraavassa avaan siis hieman tämän kuukauden osakeostoksiani ja niiden takana olevaa logiikkaa.
Toukokuun 1. ostos – datakeskuksia
Olin unohtanut sijoitusstrategiani vertailustani REIT-yhtiöt, vaikka omistan terveydenhoito REIT-yhtiö Welltoweria. Tein siis sijoitusvertailuni jälkeen vielä oman vertailun seuraavien REIT-yhtiöiden välillä (jotka toimivat erilaisten liiketoimintatilojen vuokrauksen/valmistamisen/hallinnonin välillä. Suluissa liiketoiminta-ala.
1. American Tower (Langattoman kommunikaation infrastruktuuri, kuten radiotornit)
2. Welltower (Terveyden- ja vanhustenhoidon tilat)
3. Iron Mountain (Tärkeiden papereiden, materiaalin sekä muun tiedon säilytys)
4. Digital Realty Trust (Palvelinkeskuksia)
5. Equinix (Palvelinkeskuksia)
6. CyrusOne (Palvelinkeskuksia)
Olen valinnut siis REIT-yhtiöiden vertailuuni lähinnä REIT-yhtiöitä, jotka sijoittavat kiintestöihin megatrendien äärellä, oli kyse isojen ikäluokkien ikääntymisestä tai tiedon siirrosta/talletuksesta. Tietoa ja dataa kun on koko ajan maailmassa enemmän ja enemmän.
Tämän perusteella päätin siis sijoittaa palvelinkeskuksien markkinajohtajaan, Digital Realty Trustiin. Digital Realty Trust hallinnoi palvelukeskuksia, joita käyttää käytännössä jokainen maailman suurin yhtiö. Jokainen on varmasti nähnyt palvelinkeskuksia vähintäänkin elokuvissa, missä hiivitään jättimäisen huoneen läpi, joka on täynnä tietokoneita ja niiden palvelimia.
Koska digitaalista tietoa syntyy joka päivä enemmän kuin eilen, ovat palvelinkeskukset nopeasti kasvava liiketoiminta. Myös pilvipalveluihin vähitellen siirtyminen lisää niiden tarvetta entisestään. Vaikka Digital Realty Trust on maailman ykkönen markkinaosuudeltaan palvelinkeskusyrityksistä, on heillä silti edelleen positiivinen ongelma sen kanssa, että markkinoilla yleisesti palvelinkeskuksille on enemmän kysyntää kuin tarjontaa.
Digital Realty Trust onkin omalla tavallaan peilikuva toisesta kuukauden ostoksestani – tavarataloista, koska siinä, missä tavaratalot taistelevat digitalisaatiota vastaan ja yrittävät pysyä mukana, Digital Realty Trust on digitalisoituvan megatrendin kärjessä. Potkin itseäni hieman siitä, että en tajunnut jo monta vuotta sitten, että palvelinkeskuksiin voi sijoittaaa pörssin kautta.
Onneksi on kuitenkin selvää, että maapallo digitalisoituu päivä päivältä enemmän vielä todennäköisesti monta sataa vuotta eteenpäin, joten vaikka olen myöhäisherännyt tähän, en ole liian myöhässä pitkällä aikavälillä. Digitaalisuus on ainoa ala, jossa kasvulla rajaa ei käytännössä ole, kunhan keksitään tehokkaampia energiantuottamismuotoja ja tämän takia olen pyrkinyt siirtämään sijoituksiani yhtä enemmän digitalisuuteen esim. spekulointisalkussani.
Huhut datakeskusten pitkäaikaisesta kannattavasta kasvusta taas eivät mielestäni ole suuresti liioiteltuja, joten ostin Digital Realty Groupia 12 kappaletta eli 1267,75 eurolla.
Toukokuun 2. ostos – tavarataloja
Toisin kuin Digital Realty Group, Macy’s oli sijoitusstrategiani mukaan vahva kolmonen heti kraft Heinzin ja AT&T:n jälkeen (AT&T:tä lisäsin salkkuun huhtikuussa).
Macy’s saattaa olla monelle brändi, vaikka Macy’slla ei olekaan liikkeitä Suomessa. Macy’s onkin yhdysvaltalainen tavarataloketju, jolla on erittäin vahva paino kivijalkamyymälöissä, mutta tällä hetkellä myös digitaalinen myynti kasvaa kaksinumeroista tahtia (samalla kun kivijalka junnaa paikallaan).
Mielenkiintoisinta Macy’ssa on mielestäni se, että Macy’ssa on panotettu erityisen paljon mobiilishoppaamiseen Macy’sn omalla appilla ja tämä on onnistunut yllättävänkin. Tämä on mielenkiintoista, koska en osaa kuvitella itseäni lataamassa kaupan appia puhelimeeni ja ostamaan asioita sieltä. Ehkä olen vain aikaani jäljessä, vaikka nuori olenkin…
Macy’sin kurssikehitys on erittäin karua katsottavaa, kuten alla olevasta 10-vuoden kuvaajasta näkee.
Macy’s pitkäaikaisella omistajalla on ollut varmaan viharakkaussuhde osakkeeseen. Finanssikriisin pohjista (jotka olivat n. 8 euroa vuonna 2008, oltiin tultu ylös lähes 9-kertaisesti vuoden 2015 puolessa välissä. Sen jälkeen osakkeen hinnasta on sulanut n. 66% neljässä vuodessa. Nyt kauppasotauutisten aikana osake on elänyt täysin omaa elämäänsä ja joskus ollut nousussa kun muu pörssi laskee ja laskussa kun muu pörssi nousee.
Se, mikä Macy’ssa on kuitenkin mielenkiintoista on se, että Macy’s tekee edelleen kiitettävää tulosta ja sen liikevaihto ei ole laskenut merkittävästi menneinä vuosina. Tästä huolimatta Macy’s on arvostettu tasolle, jossa markkinat odottavat tuloksen puolittuvan. Seuraavassa hieman Macy’s avainlukuja.
P/E: 6,86
P/B: 1,07
Osinkotuotto: n. 7,00%
Osingon payout ratio%: n. 50%
Käytännössä kyseessä on siis aito putoavan puukon tapaus. Arvostustasot ovat laskeneet niin järjettömän alhaisille tasoille, että liiketoiminnan pitäisi olla syöksykierteessä ja osingonleikkauksen olevan oven takana. Numeroista kuitenkin näkee, osinko on vain puolet Macy’sn tuloksesta eli osinko on enemmän kuin hyvin katettu ja mahdollistaa ennen kaikkea lisäinvestoinnit kasvaviin liiketoiminnan osiin. Tämän lisäksi Macy’sn velkataakka on tavallisella tasolla ja punaisia lippuja ei yrityksestä löydy numeroiden valossa laisinkaan.
Joku järkevä syy Macy’s:n kurssiromahdukselle ja näin matalalle arvostukselle on pakko olla – eikö? Yleensä kyllä, mutta tällä hetkellä en näe yhtään rationaalista syytä tähän. Amazon ja verkkokaupat ovat olleet uhka jo vuosikymmenen ajan, mutta tästä Macy’sn liikevaihto on pysynyt suhteellisen tasaisena vuodesta toiseen.
Toki Macy’s:n liikevoittomarginaali on laskenut etenkin digitaalisen kilpailun lisääntyessä, mutta Macy’s tuntuu olevan hyvin ajan tasalla maailman muutoksessa ja osavuosikatsauspuhelun mukaan johto on saanut myös rohkaisevia tuloksia kivijalkakauppojen uudistamisprosessissa (myynti on kasvanut kannattavasti 50 liikkeessä, joissa ulkoasumuutos on tehty ja tulevana vuotena muutokset levitetään 100 muuhun lisämyymälään).
Tarkoitus Macy’s:lla on ajan kuluessa uudistaa kaikki kivijalat samalla tavalla. Kun tähän yhdistää sen, että digitaalinen kanava vetää yli kaksinumeroisia kasvulukuja mobiilin ollessa nopeiten kasvava kanava ostoksille, en näe yhtään punaista lippua Macy’s yllä (lukuunottamatta sen omaa logoa).
Jos miettii Macy’sia liiketoimintana ja mitä se muistuttaa suomalaiselle eniten, on vastaus sijoittajan näkökulmasta hieman pelottava – Macy’s on kuin Stockmann. Se perustaa liiketoimintaansa palveluun, luksuksen myyntiin ja omistaa samalla arvokiinteistöjä. Aivan kuin Stockmann siis! Numerot kuitenkin näyttävät siltä, että Macy’sia on yksinkertaisesti johdettu paremmin kuin Stockmannia, jonka voi tällä hetkellä luokitella jo kriisiyhtiöksi.
Uskonkin, että hyvin johdettujen kivijalkatavaratalojen tuho on kuitenkin suuresti liioiteltu ja ostin Macya ensimmäistä kertaa salkkuuni 65 kappaletta eli 1288,42 eurolla.
Yhteenveto
Toukokuun ostokset olivat siitä itselleni jännittäviä, että molemmat yhtiöt olivat minulle uusia. Ja mikä tärkeintä, molemmat liiketoiminta-alat olivat uusia. Salkussani on tällä hetkellä jo 19 eri yrityksen osaketta, joten vähitellen alkaa olla aika karsia tiettyjä yrityksiä pois.
Hajautus on hyvästä, mutta jos salkkuni alkaa hajoamaan ihan liikaa, sitten yritysten seuraaminen alkaa muuttua vähän liian hankalaksi. Norjalaiset Orkla ja Gjensidige Forsikring ovat ensimmäisinä listoilla norjalaisen veroviranomaisen takia, mutta en ole vielä raaskinut niitä myymään.
Haen veroja takaisin Norjan veroviranomaisilta, jonka jälkeen osaan sanoa, jaksanko nähdä tätä vaivaa tulevaisuudessa vai en. Mikäli prosessi on monimutkainen, myyn norjalaiset yritykset salkustani, jos ei ole, pidän todennäköisesti molemmat salkussani. Aika näyttää.
P.S. Muista seurata Omavaraisuushaastetta myös sosiaalisessa mediassa saadaksesi heti tiedon uusimmista kirjoituksista.
Omavaraisuushaaste Facebook
Omavaraisuushaaste Twitter
Omavaraisuushaaste Instagram
Ostatko mistä amerikkalaisia osakkeita? Onko kokemuksia Degirosta? Halpuus suhteessa Nordnetiin houkuttelisi.
Tällä hetkellä mulla on kaksi salkkua – toinen Nordnetissä oleva spekulointisalkku (ks. https://omavaraisuushaaste.com//spekulointisalkun-puolivuosikatsaus/), jossa siinäkin kyllä on molemmat jenkkifirmoja, vaikka Nordnetissa se hieman kalliimpaa onkin.
Isompi salkkuni taas on Danske Bankissa, jossa minulla on myös tällä hetkellä kaikki muut pankkipalvelut. Danske on siitä hyvä, että minimikustannus USA:sta ostettaessa on huonoimmallakin tasolla (jossa itse olen) 0,20 % minimissään 8 euroa. 8 euron kustannus on varsin siedettävä Yhdysvaltain ostoksissa näillä euromäärillä, joilla itse ostelen.
Syy, miksi en käytä Degiroa, Lynxia tai mitään muutakaan ulkomaalaista palvelua, on yksinkertainen – se vie enemmän aikaa. Ulkomaalaisten palveluiden kanssa saa viettää huomattavasti enemmän aikaa verottajan kanssa, koska verottaja ei saa heiltä tietoja toisin kuin suomalaisilta palveluntarjoajilta.
Ulkomaalaiset palvelut ovat halvempia kuin suomalaiset, mutta maksan mieluusti hieman extraa siitä, ettei minulle tarvitse erikseen raportoida jokaista ostoo, myyntiä jne. verottajalle. Jos jaksaa nähdä tämän vaivan, Degiro tai Lynx ovat varmasti hyviä vaihtoehtoja.
Moikka! Huomasin että olet sijoittanut usa markkinoille. Olisiko mahdollista saada postausta, miten sijoittaa jenkkien markkinoille? Nordnet on ilmeisesti kallis välittäjä? mitä pitää ottaa huomioon? Miten valuuttavaihto itse tapahtuu? Itsellä on vasta suomiosakkeita, vaikka salkun koko alkaa olla isohko. Tietty olen sijoittanut suomiosakkeisiin jotka toimivat myös ulkomailla esim kone jolloin tulee maantieteellisesti hajautettua.
Kiitos hyvästä kirjoitusehdotuksesta! Yritän saada tekstin ulos tuosta aiheesta ensi kuussa. Nordnet on suhteellisen kallis Jenkkimarkkinoille sijoittamiseen, jos sijoittaa suoriin osakkeisiin. Rahastoissahan se on taas erittäin halpa.
Tärkeintä onkin juuri tuo, että liiketoiminta on maantieteellisesti hajautettua. Toki maantieteellinen hajauttaminen myös yrityksen pääkonttorin mukaan kannattaa, koska mailla on erilaiset verokäytännöt ja sisätaloudet, mutta Koneen ja Wärtsilän tapaisiin osakkeisiin sijoittaminen on hyvä lähtökohta Suomi-osakkeissa. Yritän vastata noihin kaikkiin esittämiin kysymyksiin ja enemmän tulevassa kirjoituksessani!