Yhdeltä asialta ei pääse pakoon edes koronan myllätessä ympäri maailman – verojen maksusta.
Itselläni menneen vuoden veroilmoitus kilahti Omavero-palveluun jo 2.3. tänä vuonna! Jos jostain syystä sinulla ei ole Omavero-palvelua vielä käytössä, suosittelen ottamaan sen käyttöön heti, koska paperi vuonna 2020 on kaikinpuolin turhaa ja veropäätökset tulevat sähköisesti yleensä viikkoja ennen kuin veropäätös kilahtaa postiluukusta.
Mitä pidemmälle elämäni etenee, sitä enemmän tuntuu myös, että veroilmoitukseeni alkaa ilmestyä asioita, mitkä pitää ottaa huomioon. Osakkeisiin sijoittaminen on uskomattoman yksinkertaista moneen muuhun asiaan tästä maasta. Sen sijaan muut asiat kuten asuntoihin sijoittaminen tai blogitulojen kirjaaminen verotukseen sekä kaikki niihin liittyvät vähennykset tekevätkin asiat sitten vähän villimmäksi.
Koska uskon, että monella blogin lukijalla on täysin samanlainen tilanne kuin minulla (sijoituksia, työmatkoja (autolla tai julkisilla), oman asunnon kuluja sekä mahdollisesti sivutuloja jne.), listaankin tänään, miten itse valmistaudun jokavuotiseen verotusrumbaan.
Ja vastaus onkin mikäs muukaan kuin muistilista, jonka kaivan joka vuosi esiin kun alan täyttämään edellisen vuoden ja tulevan vuoden veroilmoitusta. Tänä vuonna muistilista tuli erityisen tarpeeseen kun verotuspäätökseni oli 19 sivua pitkä vuoden 2019 osalta! Siinä oli hieman tarkistettavaa.
Logiikkani on yksinkertainen. Olen jakanut tulot omiin kategorioihin ja niiden alle listannut, mitä kaikkea pitää muistaa ilmoittaa niin tuloista kuin verovähennyksistä.
Palkkatulot – ansiotulot
Palkkatuloja on lähes kaikilla meistä. Verottaja on kuitenkin tehnyt verovähennykset niiden osalta suhteellisen yksinkertaisiksi. Itse pystyn vähentämään palkkatuloista vain seuraavat asiat.
– Työmatkojen matkakulut
– Opintolainan vähennys
– Kotitalousvähennys (esim. välioven asennus kotiini)
– Ekonomiliiton jäsenmaksu
– JATTK-työttömyyskassan jäsenmaksu
Työmatkojen matkakulut ovat vuonna 2020 niinkin korkeat kuin 700 euroa, joten itselleni tästä ei jää kuin hiluja.
Muut tulot – ansiotulot
Muissa tuloissa itselläni on käytännössä vain blogituloja eri lähteistä. Monimutkaisen tästä tekee se, että osan laskutan suoraan kevytyrittäjä-palvelujen läpi ja osan saan suoraan tililleni. Osa siis verotetaan y-tunnukseni kautta, osa kuin olisin työntekijä. Nämä ilmoitetaan suoraan verottajalle. Kolmas osa blogituloista taas maksetaan suoraan tililleni yksityishenkilönä, joten se minun pitää ilmoittaa verottajalle aina vuoden päätteessä.
Monimutkainen viritys blogitulot ovat muutenkin, sillä verovähennyksiä voin hakea niiden osalta seuraavista asioista.
– Blogini kulut (domainmaksu, hosting-palvelumaksu, palomuurimaksu, työhuonevähennys)
– Työvälinekulut (vähennykset tietokoneen ja muun elektroniikasta poistoina)
– Matkakulut (Sivutulojen saavuttamiseksi maksetut matkat)
– Työhuonevähennys (teenhän kaikki sivutuloni kotoa käsin)
Blogitulojen vähennyksistä näkee sen, että oikeastaan mikä tahansa freelancer-ammatti, mitä tekee vapaa-ajalla mahdollistaa aika merkkittävätkin verovähennykset.
Osakesijoittaminen – pääomatulot
Kuten sanoin alussa, osakesijoittaminen on verotuksen kannalta mukavan yksinkertainen. Osingot ja myyntivoitot ovat keskimäärin ilmoitettu verottajalle aina oikein (ainakin niin kauan kun sijoitan vain Suomeen ja Yhdysvaltoihin). Jäljelle jää siis vain verottajalta omien rahojen takaisin vaatiminen. Haenkin joka vuosi seuraavia verovähennyksiä verottajalta sijoittamiseen liittyen.
– Kaupankäyntikulujen vähennys (sisältää valuutanvaihtokustannukset)
– Kaikki muut sijoituskulut (säilytyskulut sekä hoitokulut)
– Sijoituskirjojen ostokulut
– Työhuonevähennys (ilmoitan tämän aina tuplana ansiotuloissa ja pääomatuloissa ja katson mitä käy, koska eipä siinä mitään häviäkään)
Asuntosijoittaminen – pääomatulot
Minulla on tällä hetkellä vain yksi sijoitusasunto ja sekin vielä ASP-lainan alaisena, mutta siitäkin pystyy yllättävän paljon vähentää verotuksessa – yksi suurimmista syistä, miksi asuntosijoittaminen keskimäärin kannattaa. Sijoitusasunnosta voinkin vähentää seuraavat kulut.
– Sijoitusasunnon korkokulut (100% sijoitusasunnon lainan korosta)
– Sijoitusasunnon hoitovastike
– Matkakulut sijoitusasunnon luokse (sijoitusasuntoni on Tampereella, asun Helsingissä)
Yhteenveto
Vähennettävää on siis yllättävänkin paljon. Ja tuntuu, että mitä enemmän pieniä tulovirtoja elämään tulee, samalla kasvaa verovähennysten mahdollisuus. Toki samalla kasvaa myös tulojen määrä, joten tämä on sinänsä vain loogista.
Toivottavasti tästä listasta oli hyötyä myös sinulle omaa veroilmoitusta täyttäessäsi!
Ja mikä tärkeintä, unohtuiko jotain?
P.S. Katso myös täydellinen verotusopas viime vuodelta viimevuotisesta blogikirjoituksestani, jos tuntuu, että tässä ei ollut kaikki, jotka koskevat myös sinua.
P.P.S. Muista seurata Omavaraisuushaastetta myös sosiaalisessa mediassa saadaksesi heti tieto uusimmista kirjoituksista.
Omavaraisuushaaste Facebook
Omavaraisuushaaste Twitter
Omavaraisuushaaste Instagram
Omavaraisuushaaste Shareville
Omavaraisuushaaste Bloglovin’
Omavaraisuushaaste Blogit.fi
Onko jossain tarkemmin kerrottu kaupankäyntitulojen vähentämisestä? OmaVerossa en hoksaa paikkaa mihin ne ilmoittaisi. Myöskään Vero nettisivuilla en siitä löydä mainintaa.
Hmm, kaupankäyntitulojen vai kaupankäyntimenojen? 😀 Eli mitä kuluja/tuloja tarkoitat tarkalleen?
Kylläpäs tuli kummallinen kirjoitusvirhe/ajatuskatkos kirjoittaessa. Kaupankäyntikuluja tarkoitin siis.
Itse teen samaa sekoilua jatkuvasti, joten ymmärrän hyvin! Tosiaan kuten Osinkokuningaski tuossa linkkasi, suurimmalla osalla kaupankäyntikulut lasketaan automaattisesti osakkeen ostohintaan, joten niitä ei tarvitse erikseen vähentää. Itse tosiaan kuitenkin olen vähentänyt valuuttakonversiosta syntyvät kulut kun olen ostanut ulkomaalaisia osakkeita, koska niitä verottaja ei käsittääkseni automaattisesti laske.
Oletko vähentänyt nettimaksuja? Sekä puhelin että kodin netti.
Puhelimen en ole, mutta kaiketi sitäkin voi kokeilla! Kodin nettiä vähennän blogini tuloista, joten en voi sijoituksista sitä tehdä. Mutta jos sijoittaa edes semiaktiivisesti netistä kyllä voi hakea vähennyksiä myös sijoittamiskuluissa.
mikä toi kaupankäyntikulujen vähennys on? osto ja myyntikuluthan vähennetään automaattisesti osto ja myyntihinnasta. Tai siis lisätään ostohintaan ja vähennetään myyntihinnasta. Eihän näitä kuluja enää saa vähentää.
”Osakekaupasta aiheutuvat kustannukset muodostuvat arvopaperinvälittäjän perimistä kaupankäyntikuluista ja osakkeiden säilytyskuluista. Kaupankäyntikulut voi vähentää verotuksessa vasta, kun ne luovutetaan eteenpäin ja lasketaan luovutusvoiton määrä. Säilytyskulut voidaan vähentää vuotuisina pääomatuloihin kohdistuvina tulonhankkimismenoina siitä riippumatta, onko menon maksuvuonna sijoittajalla ollut pääomatuloja. Tulonhankkimiskulut voi vähentää vain 50 euroa ylittävältä osalta. Jos pääomatuloja ei ole ollut, vähennetään kulut 50 eur ylittävältä osalta alijäämähyvityksen kautta.[1]” wikipediasta tuo lainaus 😀
Itse olen laittanut kaupankäyntikuluihin esim. valuutanvaihdoksesta koituneet kulut minulle (ja lisännyt selityksen avoimeen kenttään verottajalle). Käsittääkseni tätä ei lasketa mukaan sijoittajan tapioksi automaattisesti, joten kannattaa yrittää laittaa noi kaikki. En ole kyllä koskaan tarkistanut, onko tämä mennyt läpi vai ei.
”Työhuonevähennys (ilmoitan tämän aina tuplana ansiotuloissa ja pääomatuloissa..)”
Ei kai sitä ”tuplana” voi laittaa edes toiseen saati molempiin.. Itse olen laittanut puoliksi ansio- ja pääomatulojen kesken, 450€ kumpaankin. (Kaavamainen työhuonevähennys vuonna 2019: 900€)
Joo itse olen todennut, että laitan potentiaaliset vähennykset kaikkiin kohtiin mihin ne voi. Ja verottaja tehköön päätökset sen eteen, että kuinka paljon suostuu vähentämään.
Olen tehnyt tämän ennen kaikkea sen takia, että jos verottajan mielestä työhuonevähennys ei ole oikeutettu esim. ansiotuloistani, mutta olisi pääomatuloista – ja toisinpäin, niin saan maksimit irti.
Verottajaankin mielestäni pätee vanha viisaus, se ei ole tyhmä joka pyytää jne. Etenkin kun osa verottajan päätöksistä ja logiikkaa on niin vaikeita ymmärtää.
Esimerkki 2: Sinulla on sekä ansio- että pääomatuloja. Sinulle voidaan myöntää työhuonevähennys sekä ansio- että pääomatuloista, jos työhuonetta on käytetty kummankin tulolajin hankintaan. https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/verokortti-ja-veroilmoitus/tulot-ja-vahennykset/tulonhankkimismenot/ty%C3%B6huonev%C3%A4hennys/
Suomalainen tekee tunnetusti mitä vain saadakseen vähennyksiä, mutta sanonpahan kuitenkin:
Jos pörssiosakkeiden säilytyskulut ylittää omavastuun, kannattaa vaihtaa säilytyspaikkaa!
Tottahan tämä! Ja joo samaa mieltä, että jos säilytyskulut ylittävät tuon euromäärän, niin sitten on aika kallista 😀 Käsittääkseni tämä ei ole mahdollista ainakaan milläkään suomalaisella toimijalla ellei ole jostain syystä avannut monta eri arvo-osuustiliä.
Verottajalle osakkeiden myyntivoittojen ja -tappioiden ilmoittaminen Omaveron kautta on täyttä tuskaa. Vuonna 2018 lomake 9A oli hankala täyttää verottajan ohjeiden mukaisesti koskien osakekauppaa, jossa osakkeet on ostettu useassa erässä eri ajankohtina, mutta myyty kerralla.
Itse käytän taulukkolaskentaa, johon vien myyntitapahtumat heti niin, että kirjaan ko erän ostot tapahtumakohtaisesti. Siksi minulla on ajantasalla oleva taulukko vuoden lopussa.
Verottaja taas edellytti, että heidän nettilomake täytetään summatietoina. Sehän on ihan älytöntä.
Veroilmoitukseni 2018 tein siten. että lähetin paperiversion ilmoituksestani, oman excel-taulukkoni, lomakkeen 9A yhteenvetotietoina (voitot, tappiot) ja verottajalle kirjeen, jossa kerroin, miten verottajan Omaverossds oleva lomaketta pitäisi kehittää niin, että verovelvollinen pystyisi kirjaamaan sinne myymiensä osakkeiden ostotapahtumat tapahtumakohtaisesti.
Ongelmani juontuu osaksi siitä, että pankkini on Danske, josta en ole ostanut (liekö edes myynnissä) osakkeiden myyntivoitto/tappioraporttia koko vuodelta. Ilmaiseksi Danske ei sitä ainakaan verottajalle ole toimittanut. Sen sijaan tiedän esim. Nordeasta, että se toimittaa verottajalle myyntivoitto- ja tappiotiedot, joskin joitakin puutteita saattaa olla (lienevät jakautumiseen. ilmaistantiin tms liittyviä), jolloin verottajalle joutuu antamaan vain puuttuvista tarvittavat tiedot.
Mielenkiintoista, itselläni myös suurin osa osakkeista ollut Danskessa oikeastaan aina, enkä ole koskaan joutunut tekemään muutoksia osto-myynti-ilmoituksiin osakkeissani.
Onko sinulla aina ollut arvo-osuustili Danskessa vai onko se siirretty jostain Danskeen alunperin – mietin voiko ongelma olla siinä, että Danske ei tiedä osakkeiden alkuperäsinhintoja. Jos olet ollut aina Dansken asiakas kuten minäkin, vaikuttaa tuo aika oudolta. Voisi varmaan kysäistä pankilta, missä ongelma?
Vuoden 2019 Omaverosta näin, että nyt Danskekin oli siirtänyt osakemyyntitiedot verottajalle (6 eri osakelajia, useita hankintaeriä samalle myyntitapahtumalle). Voitot ja tappiot oli ilmoitettu oikein (kunhan itse ensin summasi verottajan luvut osakekohtaisesti) lukuunottamatta Lehto Groupin myyntejä (verottaja käytti hankintahintaolettamaa). Syy lienee se, että Lehdon osakeanti tapahtui muuta kautta kuin Dansken.
Minua ei kuintenkaan miellytä verottajan tapa kohdistaa myynnille ostot niin, että myyntitapahtuma on jyvitetty eri ostoille niiden osuuden mukaan. Minusta oikeampi olisi näyttää myynnin alla eri ostotapahtumat yksilöiden sellaisini kuin ne on tehty.
Koska hoidan erään toisen henkilön osakekaupat (Nordean kautta) ja verotuksen, huomasin, että hänenkin Lehto Groupin myyntitiedot olivat puutteelliset (hankintahintaolettama). Muut Nordean kautta tehdyt kaupat (10 osakelajia) olivat oikein.
Hienoa, että tuokin selvisi!
Ja joo tuo on kieltämättä ärsyttävää mitä verottaja tekee yksittäisten myyntien kohdistamiseen, koska se tekee veroilmoituksesta järjettömän vaikeaa luettavaa – etenkin kun kyse on osakkeesta, jota on ostanut moneeenkin kertaan.
Nämä ovat juuri niitä juttuja, joita tarvitaan kerran vuodessa, joten hyvä ja ajankohtainen kirjoitus.
Minulla on sama tilanne kuin sinulla, ensiasuntoni meni vuokralle kesken viime vuotta. Lainan käyttötarkoitus tulee siis muuttaa, jotta saan tulonhankkimislainani korot vähentää täysimääräisesti.
Oletko sattumoisin jo tehnyt muutoksen verottajalle? Kun katsoin tuota verottajan sivuilta, niin en ole täysin varma, kuinka se tehdään. Jos oletetaan, että asunto olisi ensiasuntona tammi-elokuun ja vuokralla syys-joulukuu, niin laitetaanko käyttötarkoitukseen ensiasunnolle 66,67% ja tulonhankkimislainaksi 33,33%? Vai missähän kohtaa tämä tulee tehdä?
Kiitos hyvä kuulla, että nämä kerran vuodessa muistuttelut kannattaa!
En itseasiassa osaa sanoa tuosta kysymyksestäsi tarkalleen, koska asia ei käynyt minulla edes mielessä 😀 Itselläni kyseessä oli juuri samanlainen tilanne, että muutin elokuussa ja vuokrasin sen loppuvuodeksi. Haluaisin uskoa, että verottaja tekisi tämän automaattisesti, mutta tämä varmaan turha toivo. Varmin tapa tuohon olisi varmaan lisätä ihan vapaata tekstiä noihin kenttiin, missä selitetään tilanne, jolloin verottajalla case menee manuaalikäsittelyyn ja he osaavat sen oikein kohdistaa.
Tai sitten vain soittelee verottajalle, ja kyselee miten asia pitäisi ilmoitella, että automaatti osaa sen hoitaa.