Mitä palkasta jää käteen verojen jälkeen?
Se, mitä palkasta jää käteen verojen jälkeen on yksi suurimmista kysymyksistä niin suomalaisessa...
Uusi lukija? Aloita tästä
Uusi lukija? Aloita tästä
Tekoälyltä ei oikein voi välttyä nykyään sijoituskeskustelussa – tai muussakaan keskustelussa nykymaailmassa.
Sama pätee sijoittajaan. Vaikka indeksitasolla pörssit ovat olleet suhteellisen rauhalliset tänä vuonna, yksittäisten teknologiayhtiöiden osakkeet ovat olleet erittäin kovassa vuoristoradassa. Käytännössä, jos tekoälystä tulee toimialalle jokin uutinen, kurssit liikkuvat heti johonkin suuntaan. Useimmiten alaspäin.
Monen ohjelmiston kohdalla puhutaankin ns. SaaS-maailmanlopusta (SaaS-apocalypse) ja markkinan suurin pelko onkin, että tekoäly tuhoaa ennen kaikkea SaaS-yhtiöiden kannattavuuden, kasvun ja samaan aikaan kilpailuedut. SaaS tulee siis sanoista Software-as-a-Service eli ohjelmisto palveluna.
Suurin osa teknologiapalveluista, joita käytämme vapaa-ajalla tai töissä ovat Saas palveluita Spotifysta, Salesforceen, Microsoft Dynamicsiin, SAP:iin jne.
Käytännössä SaaS-maailmanloppu tekisikin lopun yhdestä kaikista kannattavimmista toimialoista maailmassa, korkean teknologian ohjelmistopalveluista. Onko pelko aiheellinen? Ja millaisia kurssi ja tosielämän muutoksia viimeisen puolentoista vuoden aikana olemme nähneet?
Ennen kuin menemme asiaan, muistutus, että teksti ei ole puhdasta sijoittajan mutuilua, koska olen päivätyökseni työskennellyt noin vuosikymmenen pitkälti SaaS-ohjelmistojen parissa niin asiantuntijana kuin isojen hankkeiden läpivetäjänä oli kyse ERP, CRM, robotiikka tai tekoälypalveluista.
Toivonkin, että pystyn antamaan analyysiin hieman enemmän kuin jotain itselleni alunperin tuntematonta asiaa analysoidessani kaikentasoisille lukijoille! Ja tosiaan, tekoälyä käytän tässä tekstissä kattoterminä vain generatiiviselle tekoälylle ja kielimalleille.
Saas-yhtiöt kuuluvat yleisesti ns. kasvuyhtiöiden kastiin. Tämän takia ne olivat ennen kaikkea nollakorkoaikana ja koronahuipuissa pörssin lempiosakkeita. Yhtiöissä usein toteutuu lupaus kahdesta jokaisen sijoittajan lempiasiasta: vahvasta kasvusta sekä kilpailuasemasta. Usein SaaS-yhtiöt ovatkin kannattamattomia, eivätkä maksa osinkoja, koska ne pyrkivät investoimaan kaiken rahansa kasvuun.
Kasvu on SaaS-yhtiöille elinehto, koska erittäin moni SaaS-toimiala on moderni ns. winner-takes-it-all markkina tai markkina, joka duopoli tai oligopolisoituu nopeasti. Käytännössä jokainen vahva SaaS-yhtiö pystyy saamaan siis itselleen merkittävän markkinaosuuden tavoittelemastaan markkinasta – tai tämä ainakin on niiden tavoite.
Parhaat pystyvät myös muuttumaan ekosysteemeiksi asti (kuten vaikka Salesforce, jolla on periaatteessa oma App store aivan kuin vaikka Applen puhelimilla). Kun muutut ekosysteemiksi, joka kasvaa vuosi vuodelta isommaksi, kilpailuvoimasi muuttuu koko ajan isommaksi.
Se, miksi ne olivat kuitenkin niin pitkään suosittuja sijoittajien silmissä, johtui siitä, että ne eivät olleet pelkkää kannattamatonta kasvua. Kovan kasvun aikana, SaaS-yhtiöt myös pystyivät muokkaamaan profiiliaan pienemmän kasvun yhtiöiksi ja nostamaan samalla kannattavuuttaan, jos markkina tätä vaati. Kun tuote on rakennettu, yhtiöiden pitäisikin muuttua kannattavaksi, heti kun ne pystyvät, koska samaa palvelua pystyy skaalaamaan tästä ikuisuuteen. Toisin kuin vaikka fyysisiä tuotteita, joita pitää aina valmistaa uusia, jotta tuotteen voi myydä. SaaS on pohjimmiltaan yksi tuote, jossa vain tehdään kustomointeja per asiakas (asiakkaan laskuun tietenkin).
Toiseksi, SaaS-yhtiöiden rahavirrat ovat jatkuvia ja ennustettavia liiketoimintansa takia. SaaS-yhtiöiden avainnumeron ARR, joka tulee sanoista Annual Recurring Revenue eli vuosittain toistuva liikevaihto. Koska SaaS-yhtiöiden palveluista maksetaan kuukausimaksua könttäsumman sijaan, lypsävät yhtiöt asiakkailtaan koko ajan kassavirtaa.
Toinen avaintermi on churn eli puhdas asiakaspoistuma. Kun tiedät yhtiön ARR:n ja churnin, pystyt analysoimaan erittäin helposti yhtiöiden liiketoiminnan skenaarioita, kasvulla tai ilman.
Kolmantena, SaaS-palveluista pois vaihtaminen on vaihtelevasti helppoa/vaikeaa. Oikeasti laadukkailla ja komplekseilla SaaS-ohjelmistoilla on erittäin korkeat vallihaudat, koska niiden käyttöönotto voi viedä vuosia, mutta niin niistä pois siirtyminenkin vie vuosia – ja valtavan määrän rahaa. Olen itse päivätöissäni ollut juuri tällaisessa koko IT-infrastruktuurin uudistusprojektin vetäjänä ja voin sanoa, että vaihtaminen hyväänkin järjestelmää on aina tuskallista ja aikaa vievää, riippuen puhtaasti siitä, kuinka komplekseja liiketoiminnan tarpeet ovat.
Tämä ei päde kaikkiin SaaS-yhtiöihin, mutta menestyneimmät niistä ovat yksinkertaisesti laadukkaita liiketoimintoja kaikilta kanteilta. SaaS-yhtiöt saattavatkin vaikuttaa liian hyvältä ollakseen totta. Mutta kuten kapitalismi löytää aina tien yllättää vahvatkin yhtiöt. Tekoälyn uskotaankin iskevän lähes kaikkiin näistä SaaS-yhtiöiden vahvuuksista. Mutta miten ja miksi?
Ykkösuhka generatiivisessa tekoälyssä on ohjelmistokehittämisen nopeuden moninkertaistuminen. Saattaa tuntua oudolta, että miksi tämä olisi huono asia ohjelmistoyrityksille, koska ne pystyvät kehittämään olemassaolevaa ohjelmistoaan nopeammin kiitos tekoälyn. Ongelma on kuitenkin siinä, että ohjelmisto, jota on rakennettu ennen 5 vuotta, pystytään nyt pelkojen mukaan rakentamaan vain parissa vuodessa.
Kaikki SaaS-yhtiöt ovatkin sen uhan alla, että niiden liiketoiminnan barrier to entry eli liiketoiminnan vallihauta katoaa kokonaan ja kuka tahansa, joka haluaa, voi heidät omassa pelissään haastaa, koska alalle voi tulla niin paljon halpoja kopioita. Samastahan syystä myös moni videopeliosake otti iskua, koska vaikka GTA6:n kaltaisia pelejä pystytään kehittämään pelkojen mukaan paljon nopeammin. En ota tässä tekstissä kuitenkaan kantaa videopeleihin, koska videopelit ovat mediatuotteena niin erilainen tuote kuin bisnestuotteet. Se onkin oma tekstin aihe, mitä tekoäly voi videopeli, – musiikki, -elokuva jne alalle tehdä.
Jokaisen liiketoiminnan unelma on myös ollut jo pitkään olemassa ollut termi kansalaiskoodari (citizen developer). Tämä siis kuvaa ihmistä, joka ymmärtää liiketoimintaa ja kun hän haluaa ohjelmiston tai ohjelmiston osasen tukemaan hänen uutta liiketoiminta vaatimustaan, voi hän tehdä sen itse. Kuulosti pitkään mahdottomalta, mutta tekoäly ja vibe-koodaus on mahdollistanut tämän. En osaa itse koodata pätkääkään, mutta pystyn nyt jo luomaan esimerkiksi Claudella täysin toimivan yksinkertaisen kopion vaikka Microsoft Plannerista alle tunnissa – juuri niillä spekseillä millä haluan.
Liiketoiminto kuin toimintohan on pitkälti edelleenkin vain glorifioitu Excel ja suurin osa liiketoiminto-ohjelmistoista on yksinkertaistettuna vain lomakkeita, tietokantoja, automaatioita ja raportointia. Näistä generatiivinen tekoäly pystyy nopeasti luomaan niin lomakkeet, automaatiot kuin raportoinninkin.
Tietokannat ovat hankalampia, mutta nykyään jo tehtävissä – ja teknologia kuitenkin kehittyy koko ajan. Uhka on siis ymmärrettävä, koska jos aloittaisin tänään aivan uuden yrityksen, voisin kuukaudessa koodata tekoälyllä itselleni todennäköisesti pitkäänkin liiketoimintaa tukevan järjestelmän sen sijaan, että ostaisin valmista ohjelmistoa ja maksaisin sen kehittämisestä, ylläpidosta ja lisenssistä joka kuukausi itseni kipeäksi.
Anthropic (eli juuri Clauden kehittäjä), julkaisikin mielenkiintoisia tilastoja sen käytöstä. Lähes 50 % kaikesta Clauden prompteista menee koodaamiseen. Toki, jos katsot ChatGPT:tä tilasto ei näytä samalta, koska ChatGPT on suositumpi kuluttaja-asiakkailla, kun taas Claude on usein koodarien suosiossa. Mutta tämä kertoo siitä, että tekoäly onkin omalla tavallaan koodareiden ratkaisu koodaukseen. Anthropic väittääkin, että suurin osa Clauden uudesta koodista on tehty täysin Claudella itsellään, mutta toki samaan aikaan yhtiöllä on yli 100 koodarin työpaikkaa auki…
Viimeisimpänä, mutta ei vähäisimpänä on AI-agentit eli tekoälyagentit. Tekoälyagentti on siis itsenäisesti toimiva tietokoneohjelma, joka tekee päätöksiä, käyttää ohjelmistotyökaluja suorittamaan monivaiheisia prosesseja asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi aivan kuten tavallinenkin työntekijä. Yksinkertaisia AI-agentteja, joita voi nyt jo käyttää, on esimerkiksi chattibotti, joka pystyy vastaamaan kysymyksiin, että myös täyttämään vaikka asiakkuudenhallintajärjestelmää keskustelun pohjalta, virtuaalinen sihteeri, joka voi hallita kalenteriasi ja vaikka varata lentoja ja hotelleja.
Tekoälyagentit ovat se osa, joka tällä hetkellä kasvaa kaikista nopeiten, koska ne pystyvät tehostamaan etenkin korporaatiotyön (sekä tietenkin koodaustyön) tylsimpiä vaiheita. Periaatteessa tekoälyagenteilla pystyykin rakentamaan ihan kokonaisen tuotantoputken koodin kehittämisestä, tarkastamisesta, testaukseen ja tuotantoonvientiin (eli käyttöön). Lopputulos on kuitenkin erittäin vaihteleva edelleen.
Mihin tämä sitten johtaa? Siihen, että koska tekoäly tekee kaiken itse, voidaan miettiä tarvitaanko enää palveluita? Entä ihmisiä? Entä lisenssejä (muuhun kuin tekoälyyn itseensä)? Tekoälyagenttien yleistyessä uhaksi muodostuukin ihan puhtaasti SaaS-mallin hinnoittelu, joka on ollut omalla tavallaan liian hyvää ollakseen totta.
Ensinnäkin hinnoittelumallit saattavat olla paineessa tekoälymuutoksen myötä ja eniten paineessa ovat liiketoiminnat, jotka ovat ns. seat-based eli käytännössä, mitä enemmän sinulla on käyttäjiä, sitä enemmän maksat. Jos tekoälyagentti pystyy tehostamaan työtä merkittävästi, uusia ihmisiä ei tarvitse kasvaessa enää niin paljon rekrytä. Tämä voi johtaa siihen, että etenkin SaaS-yhtiöt, jotka pyörivät ennen kaikkea koodauksen ja projektityön ympärillä, kuten Atlassian, Gitlab, Monday.com ovatkin ensimmäisiä, jotka ottavat iskuja vastaan. Ja tämän takia niiden osakkeetkin ovat ottaneet eniten iskua jo nyt.
Se, mikä on siis monelle liiketoiminnalle hyvä asia asioiden kehittyessä ja tehostuessa, voi haitata erittäin monen SaaS-yhtiön liiketoimintamallia, jos se perustuu rekryttyjen ihmisten määrän kasvuun asiakkaalla. SaaS-yhtiöillä onkin ollut kaksi kasvun moottoria käytännössä suurimman osan historiasta: yhtiö kasvaa, kun se saa uusia asiakkuuksia, mutta samalla se kasvaa automaattisesti myös samalla kun sen olemassa olevat asiakkaat kasvavat ja rekryävät sekä hankkivat lisenssejä lisää.
Yksi näkökulma on myös se, pakottaako tekoälymalli myös SaaS-yhtiöitä muokkaamaan omaa hinnoitteluaankin. Periaatteessa ohjelmistojen hinnoitteluhistoria menee seuraavasti (vanhimmasta uusimpaan).
1. Osta koko ohjelmisto kuin tuote kertamaksulla / tai osamaksulla
2. Osta lisenssi X-vuodeksi X-määrälle käyttäjiä
3. Osta lisenssi jokaiselle käyttäjälle, joka rullaa kuukausimaksua (SaaS)
4. Maksa käytön mukaan (suurin osa tekoälymalleista)
Karuin esimerkki, mitä olen nähnyt urallani on, kun eräs yhtiö oli myi softan hintaan X. Ja sitten 10 vuotta myöhemmin keksittiin, että tämä onkin jatkossa SaaS-palvelu. Käytännössä ensin softasta siis oli maksettu ”loppuelämän hinta” ja sen jälkeen soppari oli revitty ohjelmistotoimittajan toimesta ja sanottu, että jatkossa itse asiassa maksatte sitten SaaS-kuukausikuluja. Koska ohjelmistot ovat yleensä elintärkeitä liiketoiminnoille, näin voi tehdä.
Tämän saman muutoksen on voinut kokea vaikka kuka tahansa, joka osti aikanaan Adobe Photoshoppiin loppuelämän lisenssin. Lisenssi voi vielä toimia vanhalla koneella, mutta oikeasti kaikki serverit ja tuet on ajettu alas. Ja jos haluat Photoshoppia jatkaa, joudut ottamaan kuukausilisenssin, vaikka olet siitä koko elämäksesi maksanut ohjelmistosta jo kertaalleen.
Tekoälymallit kuitenkin hinnoitellaan jälleen vähän eri tavalla kuin SaaS-ohjelmistot ja niistä maksetaankin käytön mukaan. Kuten tiedät, jos olet käyttänyt ChatGPT:tä, tulee siinä ilmaisversiossa ja maksullisessa versiossa ns. raja vastaan. Tämä johtuu siitä, että tekoälymallit vaativat merkittäviä määriä laskentatehoa ja laskentateho (eli käytännössä pilviserverien ajaminen tässä tilanteessa), vaatii paljon kaistaa myös palveluntarjoajalta. Koska pilvipalveluista täytyy maksaa ns. kaistan mukaisesti, tämä näkyy suoraan myös tekoälyhinnoittelussa, koska ne eivät voi tarjota SaaS-tyyliin kaikki-mitä-haluat-syödä buffettia kuukausihinnalla.
Tässä onkin jälleen mielenkiintoinen väli. Pystyvätkö SaaS-yhtiöt pitämään saman vanhan hinnoittelunsa? Etenkin kun ne integroivat AI-työkaluja omiin ohjelmistoihinsa? Voi siis olla, että SaaS-yhtiöt menevät lähemmäs käyttöhinnoittelua (jos esim. AI-agenttien tuoma kilpailu ne siihen pakottaa), tai vaihtoehtoisesti hybridimalliin, jossa ne hinnoittelevat niin SaaS-mallin kuin käyttömäärän mukaan.
Kuten historia osoittaa, SaaS-yhtiöt siis monesti muuttivat itsensä kannattavaksi juuri muuttumalla SaaS-yhtiöiksi, koska käytännössä jatkuva tuki mahdollistaa jatkuvan laskutuksen samalla. Käytännössä kaikki tämä johtaakin siihen, että SaaS-yhtiöiden tärkein osa arvostuksesta – eli ennustettavuus tulevaisuuden rahavirroista – katoaa. Markkinat eivät hinnoittelekaan SaaS-maailmanlopussa yhtiöiden konkurssia, tappiota tai häviämistä. Tekoälyn uhka palauttaa SaaS-yhtiöt tavallisen kuolevaisen liiketoiminnan arvostustasolle, koska niiden hinnoittelumalli ei ole enää automaattista kullan vuolemista.
Pelkotiloja pörssissä on aina. Eli kyse on siitä, onko pelko tällä hetkellä aiheellista? Mietitäänkin ennen kaikkea sitä, millaiset yhtiöt ovat (tai pitäisi) olla suojassa tekoälyltä – vaikka se vastaisi kaikkia niitä (mielestäni hieman epärealistisiakin) hype-odotuksia, mitä sille on ladattu.
Katsotaan alkuun hieman ensimmäisiä kurssireaktioita, joita SaaS-yhtiöt ovat kohdanneet kaikkien aikojen huipuistaan viimeisimpään pohjakurssiin.
Workday (HR-ohjelmisto) – 57 % huipuista
Monday.com (Projekti-ohjelmisto) – 81 % huipuista
Atlassian (Ohjelmistokehittämistyökaluja) – 83 % huipuista
Oracle (Tietokantoja ja pilveä) – 52 % huipuista
Microsoft (Ohjelmistoja ja pilveä) – 21 % huipuista
Constellation Software (Paljon pieniä ja keskisuuria toiminnanohjausohjelmistoja) – 52 % huipuista
Adobe (PDF ja luovan alan ohjelmistoja) – 63 % huipuista
Salesforce (Asiakkuudenhallintaohjelmisto) – 43 % huipuista
SAP (Toiminnanohjausjärjestelmä-ohjelmisto) – 40 % huipuista
Servicenow (Yleisiä työnkulkuohjelmistoja) – 44 % huipuista
Admicom (Rakentamisen ja talotekniikan ohjausohjelmistoja) – 77 % huipuista
Toast (Ravintola – ja maksunkäsittelyohjelmistoja) – 56 % huipuista
Kuten nähdään, tekoäly pelko on iskenyt ohjelmistoyhtiöihin ihan kauttaaltaan katsomatta niiden kokoa tai nicheä. Erityisen tärkeää on kuitenkin huomata, että osakkeet olivat ennen tätä laskua tuottaneet myös täysin poikkeuksellisia tuottoja 2020-luvun tietyissä kohdin.
Etenkin USA:n pörssissä ja suurimman osan kurssihuiput eivät itse asiassa osu tekoälyhypen nousuun, vaan koronavuosiin 2021-2022, jolloin SaaS-yhtiöt olivat täydellisiä pörssin mielestä. Todellisuudessa lähes kaikki näistä liiketoiminnoista ovat kehittyneet erinomaisesti myös siitä eteenpäin, kun ne kurssihuippunsa saavuttivat. Tämä onkin hyvä muistutus siitä, että liian kallis on liian kallis, oli yhtiö kuinka laadukas tahansa.
Mielestäni yhtiöt voivatkin olla suojassa yksinkertaistettuna kolmesta eri syystä AI:n luomasta uhasta. Nämä syyt ovat:
1) AI ei luo uhkaa, vaan jopa lisää arvoa kyseiselle yhtiölle
2) Yhtiön arvo ei tule koodista, vaan integraatioista, datasta ja ekosysteemeistä
3) Tuote on ennen kaikkea isojen korporaatioiden ohjelmisto, joten sen arvo syntyy monipuolisuudesta ja compliance/kyberturva asioista
Muitakin syitä yhtiöistä voi löytyä, mutta nämä ovat ne mielestäni merkittävimmät.
Ensimmäisessä korissa onkin yhtiöt, jotka todellisuudessa hyötyvät pitkällä aikavälillä tekoälystä. Tällaisia ovat mielestäni kiistämättä esimerkiksi Microsoft, jonka merkittävin, eniten kasvavin ja kannattavin bisnes eli pilvipalvelut jatkavat hurjaa kasvuaan kiitos tekoälyn. Microsoftilla on myös isoin omistus ChatGPT:n luojasta OpenAI:sta ja epäilyistä huolimatta uskon, että Microsoft tulee olemaan isoin voittaja AI-kisassa isoista megateknoista, koska sen pilvipalvelut ovat käytännössä kysytyimmät, ja sen lisäksi sillä on isoin omistus kuluttajille merkittävimmässä tekoäly-yhtiössä.
Tekoäly saattaa uhata tiettyjä osia Microsoftin liiketoiminnasta, mutta todellisuudessa arvo tullaan Microsoftissa jatkossa luomaan enenevissä määrin pilvipalveluilla. Ja minkä pilvipalvelut mahdollistavat? Niin SaaS-mallin kuin tekoälynkin. Microsoftin osakkeen korjaus onkin mielestäni enemmän paluuta keskiarvoon kuin suurta romahdusta.
Toisessa korissa on yhtiöt, joille itse ohjelmisto ja sen koodi on toisarvoinen asia. Hyöty syntyykin kaikista ohjelmistoista tämän kyseisen ohjelmiston ympärillä. Puhutaankin ns. ekosysteemiajattelusta. Selvin tällainen on maailman johtava asiakkuudenhallintaohjelmistoja tarjoava Salesforce, jolla on oman ohjelmistonsa sisäinen ekosysteemi. Tämä tarkoittaa, että Salesforceen voi käytännössä kuka tahansa rakentaa ”appeja”, jotka sitten voi liittää maksua vastaan omaan Salesforce-toteutukseen lisäpalikkana. Aivan kuten appeja puhelimeen.
Salesforce on itselleni päivätöistä tuttu ja mielestäni yksi laadukkaimpia korporaatio-ohjelmistoja toimivuudeltaan ja joustavuudeltaan (rima ei tosiaan ole korkealla, enkä sillä kyllä Kelan järjestelmää lähtisi ensiksi tekemään, mutta saattaahan se toimiakin). Yhtiönä se on kuitenkin ollut kroonisesti yliarvostettu koko ajan vahvan markkina-asemansa takia.
Ekosysteemiajattelu suojaakin Salesforcea suoralta kilpailulta tekoälyn osalta. Omalla tavallaan tekoäly soveltuukin komplekseja softia paremmin juuri ekosysteemin sisäisten appien tekemiseen. Voikin siis olla, että tekoäly hyödyttää Salesforcea ja mahdollisesti jopa kasvattaa sen ekosysteemiä entisestään, joka tekisi Salesforcesta entistä mielenkiintoisemman vaihtoehdon korporaatioasiakkaalle.
Toinen vaihtoehto on palvelu, jonka arvo syntyy kymmenen vuoden kehityksen lisäksi integraatioista muihin saman tai eri alan palveluihin sekä datasta, mitä yhtiöllä on. Tästä esimerkkinä toimii omalla seurantalistallani pitkään ollut Toast, jonka päämarkkina USA:ssa. Yhtiö tekee ohjelmistoja kaikenkokoisille ravintoloille ja ravintolaketjuille. Toast pyrkii tarjoamaan kerralla kaiken, mitä ravintola tarvitsee eli se ei pelkästään ole varausohjelmisto, vaan myös laitteet, menut, maksuliikenne ja kaikki mitä ravintola tarvitsee toimitetaan Toastilta.
Toast sisältääkin suorat integraatiot kaikkiin kolmannen osapuolen ohjelmistoihin, joita ravintolat voivat tarvita (tärkeimpänä luonnollisesti ruuan toimituspalvelut kuten Wolt). Tämän lisäksi Toastilla on niin merkittävä määrä dataa erilaisista asiakkaista ja ravintoloista, että se pystyy tehostamaan niin menun kehittämistä ravintolalle, tehostamaan logistiikkaa kuin auttamaan löytämään asiakasta miellyttävän aterian uudessa ravintolassa (tämä tietenkin tekoälyn avulla).
Kolmannessa korissa ovat ohjelmistot, jotka ovat ns. too-big-to-fail SaaS-maailmanlopussa. Todellisuudessa vaikka vibe-koodaisin äärimmäisen toimivan asiakkuudenhallinta-ohjelmiston, joka olisi maailman paras, en saisi sitä myytyä Coca-Colalle. Miksi? Koska todellisessa korporaatiomaailmassa merkitsevät hyvää käyttökokemusta enemmän tietoturva, compliancen ja sovittujen prosessien noudattaminen ja siitä, että ohjelmisto taipuu ihan kaikkiin outoihinkin tarpeisiin. Isojen korporaatio-ohjelmistojen kuten vaikka HR-ohjelmisto Workdayn etu on juuri tämä. Merkittävimmistä asiakkaista ja osasta liikevaihtoa se kilpailee vain kokoistensa asiakuudenhallinta SaaS-ohjelmistojen kanssa, joita on erittäin vähän.
Korporaatiomaailman jäykkyys suojaakin ennen kaikkea isoimpia toimijoita alalla, koska toki vaihtokustannukset ja implementaatioprojektit ovat isoja ja kalliita, mutta sen lisäksi tekoälykoodauksella ei pystytä ratkaisemaan vieläkään sitä isointa ongelmaa kaikessa ohjelmistokehittäjissä – käyttäjää. Sanon työssäni aina samaa, joka pätee tähänkin. IT:ssä teknologia on ollut helpoin osuus jo pitkään, koska koodi taipuu nykyään lähes mihin tahansa. Ihmiset ovat se vaikein osa yhtälöä, nyt ja tulevaisuudessa.
Tähän käytetään vasta-argumenttina tosielämän esimerkkejä, esim. AI yhtiö Loveablen case, jossa start-up oli heidän AI-työkalunsa avulla korvannut nopeasti koodaamalla asiakkuudenhallintaohjelman ”1200 dollarilla” ja samalla säästäneet 40 000 dollarin vuosittaiset Salesforce lisenssikulut. Mielestäni tässä juttu ei kuitenkaan ollut se, että Salesforce oli korvattu, vaan se, että miksi ihmeessä start-up oli edes tässä vaiheessa Salesforcen hankkinut. Kyseessä on aivan liian raskas ja monimutkainen työkalu start-upille.
Eniten koko AI-kehitysdiskurssissa oudointa onkin se, että ihmiset ovat niin innoissaan, että voivat tehdä melkein valmiita miniappeja, joiden toimivuus on vähän niin ja näin. Esim. case: Amazon, jossa tekoälyllä koodaus on jo johtanut o-ou tilanteisiin. Ja sitten samalla luvataan, että tämä mullistaa kaiken. On outoa, että ihmiset, jotka osaavat koodata ja jotka teknologian kanssa ovat tekemisissä JA hypettävät näitä, tuntuvat unohtaneen täysin, kuinka pieni osuus itse koodin tekeminen on edes keskisuuren yrityksen IT-kehitystä – puhumattakaan isoista organisaatioista. Tekoäly pystyykin nyt ja myös tulevaisuudessa tekemään yllättävän pienen osan koko IT-kehityksestä JA sen käytännön implementoinnista liittyvistä osista.
Ja todellisuudessa on yksi asia, jota tekoäly ei tule muuttamaan – korporaatiota, compliancea ja erilaista pöhöttyneisyyttä, koska se loppupeleissä on vain ihmismielen peili.
Lopuksi on hyvä vielä huomata, että on vielä yksi, johon tekoäly vaikuttaa (joka on vielä oman tekstin aihe). Ja tämä on erilaiset konsulttitalot ja it-konsultit. Suomessa it-konsulttitaloilla menee laajasti heikosti juuri nyt, mutta syy ei ole tekoälyssä, vaan siinä, että julkinen puoli on Suomessa isoin IT-kehityksen asiakas. Ja kun julkisesta leikataan, isoimmat kärsijät ovat hassusti yrityksistä juuri suomalaiset it-konsulttitalot. Ajoitus vaan osuu samaan aikaan tekoälyn kanssa.
On hyvä huomata, että SaaS-yhtiöt ovat historiallisesti olleet lähes aina erittäin korkealle arvostettuja. Niin korkealle, että niitä ei juuri ole koskaan omasta salkustani löytynyt. On aivan tavallista, että neutraalissakin markkinatilanteessa vahvan SaaS-yhtiön P/S-luku on yli 10 ja P/E luku yli 100. Jotta tällaiset luvut voi sijoittaja allekirjoittaa, täytyy olla pomminvarma tai vähintäänkin erittäin optimistinen tulevaisuuden rahavirroista, seuraavan viiden vuoden ajan. Ja tämä luonnollisesti on mahdotonta.
Minulla on kuitenkin ollut SaaS-yhtiöitä aina seurantalistallani ja seuraavassa listaankin yhtiöt listaltani, jotka ovat mielestäni äärimmäisen mielenkiintoisia – jos arvostustasot niissä tippuvat takaisin ns. tavallisen kasvuyhtiön (P/E 25-30) tasolle SaaS-maailmanlopun heilunnan myötä. Pienemmän kasvun yhtiöiltä vaadin merkittävää turvamarginaali eli tasoa P/E 10-15 (kuten vaikka Adoben kohdalla).
P/E-luku ja osakekohtaisen tuloksen seuraaminen on erityisen hyvä mittari SaaS-yhtiöille siksi, että niillä on osakkeenomistajalle usein negatiivinen ominaisuus eli ne tarjoavat työntekijöilleen usein valtavia osakepohjaisia kannustinjärjestelmiä (stock based compensation), jotka syövät niin osakekohtaista tulosta kuin myös ihan oikeaa tulosta. Vaikka yhtiöt siis kasvaisivat kannattavasti, pahimmassa tapauksessa uusia osakkeita printataan sitä tahtia, että osakkeen hinta ei nouse, koska markkina-arvo nousee koko ajan uusien osakkeiden myötä osakkeiden määrän jatkuvasti kasvaessa. Stock based compensation onkin tulosrivi, jota kannattaa näiden yhtiöiden kohdalla erittäin tarkasti seurata.
Huomionarvoista on, että monet näistä yhtiöistä ovat viimeaikaisesta kurssilaskusta huolimatta edelleen erittäin kalliiksi arvotettuja, koska markkina oli antanut tekoälyn myötä ensin kohotusta yhtiöiden osakkeisiin, koska moni näistä yhtiöistä nähtiin ensin hyötyvän, ei kärsivän, tekoälykehityksestä.
Kaikki näistä yhtiöistä sisältävät yhden yhteisen tekijän, jota tekoäly ja kone ei koskaan voi replikoida. Ne ovat vahvasti integroituneita liiketoimintoja ja ohjelmistoja tai niiden arvo syntyy ennen kaikkea käyttäjien omasta datasta, verkostovaikutuksesta tai vuosien varrella saaduista monipuolisista ja monimutkaisista automatisoiduista integraatioista. Parhaat hyötyvät kaikista näistä. Nämä ovat asioita, joita ei käytännössä tekoälyllä voida kopioida, koska näihin tarvitaan aina ihmisiä neuvottelemaan liiketoimintojen puolesta.
Kuten todettu, todellinen liiketoiminta tapahtuu kuitenkin edelleen ihmisten ja organisaatioiden välillä. Monen ohjelmiston arvo ei synny itse ohjelmasta, vaan ihmisistä sen ympärillä. Aivan kuten monessa muussakin asiassa elämässä yleensä. Itse näenkin, että tekoälyn kehitys tulee entisestään korostamaan ihmisten välistä yhteyttä, ihmisten ja liiketoiminnan keskenään luomaa luottamussuhdetta, koska fokus siirtyy pois siitä, kellä on hienoin ja kehittynein ohjelmisto, koska se ei enää itsessään samanlaista kilpailuetua luo.
Ja toki loppuun on hyvä todeta totuus, mikä pitää mielestäni aina uuden teknologian kanssa paikkansa. Lyhyellä aikavälillä (eli seuraavat 3-5v) tekoälyn vaikutusta ylipainotetaan ja hype sekä odotukset menevät täysin yli. Yli kymmenen vuoden aikana muutos on kuitenkin niin iso, että sitä on mahdoton ennustaa ja todennäköisesti ylittää villeimmätkin ennustukset. Ihan puhtaasti sen takia, että kukaan ei osaa ennustaa, miten teknologia kehittyy näin pitkällä aikavälillä.
Toivottavasti tästä tekstistä oli apua markkinan pohdintaan. Sanottavaa jäi vielä ainakin 10 blogitekstin verran, joten jos jatkossakin samanlaiset tekstit kiinnostavat, laita kommenttia alle. Rahamaailmassa tapahtuu kuitenkin niin paljon enemmän kuin tekoäly koko ajan, että en viitsi joka toista tekstiä tekoälystä kirjoittaa. Kaikki kommentit ja kysymykset sekä kyseenalaistukset tervetulleita!
Kiinnostaako osakesijoittaminen ja haluat ymmärtää, miten tulla paremmaksi sijoittajaksi? Voit nyt tilata arvostelumenestys, Suomen Ekonomien Bisneskirja-yleisöäänestysvoittajan ja yli 20 000 kpl myyneen bestseller-sijoituskirjani ”Viisas sijoittaja – tunne itsesi ja osakemarkkinat” kaikista suomalaisista kirjakaupoista tai suoraan minulta signeerattuna!
Adlibris Kirja.fi Suomalainen Kirjakauppa Signeerattu versio kirjailijalta
Haluatko henkilökohtaisen taloutesi kerralla haltuun? Tilaa vuodessa yli 30 000 kappaletta myynyt ja huippuarvostelut saanut ilmiö ”Vaurastu viisaasti – rahataidot haltuun”, jossa tiivistän kaikki oppini matkaltani nollasta eurosta yli puoleen miljoonaan euroon!
Adlibris Kirja.fi Suomalainen Kirjakauppa Signeerattu versio kirjailijalta
Äänikirjojen ystäville bestseller-kirjani löytyvät myös kaikista suomalaisista äänikirjapalveluista.
Bookbeat Storytel Nextory Spotify - Vaurastu Viisaasti Spotify - Viisas Sijoittaja
Jos olet blogissa ensi kertaa, olen kirjoittanut 10 vuoden aikana blogiini yli 1 000 kirjoitusta kaikkeen henkilökohtaisesta taloudesta sijoittamiseen asti. Jos sinua siis pohdituttaa mikään talousaihe, aloita tästä ja löydät todennäköisesti vastauksen askarruttavaan kysymykseesi. Ja jos et löydä, laita kommenttia ja kirjoitan aiheesta!
Olen 34-vuotias talouskirjailija, blogisti ja kolumnisti, joka on kirjoittanut yli vuosikymmenen henkilökohtaisen talouden ja sijoittamisen kaikista puolista.
Minut tunnetaan bestseller-kirjoistani Viisas Sijoittaja – tunne itsesi ja osakemarkkinat (Tammi 2023) sekä Vaurastu viisaasti – rahataidot haltuun (Tammi 2024). Minut valittiin Vuoden Sijoittajaksi 2023.
2025: 645 300€
2024: 539 000€
2023: 435 500€
2022: 388 800€
2021: 353 200€
2020: 260 800€
2019: 156 700€
2018: 92 900€
2017: 78 000€
2016: 58 000€
2015: 41 000€
2014: 29 000€
2013: 21 000€
2012: 14 000€
2011: 9 000€
2010: 8 000€
2009: 5 000€
2005-2008: 0 – 3 000€
Se, mitä palkasta jää käteen verojen jälkeen on yksi suurimmista kysymyksistä niin suomalaisessa...
22 kommenttia
Henkilökohtaisessa talouden hallinnassa kaikkein tärkeintä on tasapaino tulojen ja kulujen välillä. Unohtamatta...
19 kommenttia
Tänään - kuten luvattu alkuviikosta - vuorossa tuplakirja-arvostelu. Vuorossa siis arvostelut Martin Paasin ja...
15 kommenttia
Sensofusion tuo Helsingin pörssiin yhden kiinnostavimmista puolustusteollisuuden kasvuyrityksistä oikeastaan koko...
17 kommenttia
Eläkejärjestelmä herättää erittäin paljon huolta käytännössä niin omassa ikäluokassani (milleniaalit) kuin...
44 kommenttia
Steady Energyn listautuminen sisältää yhden tärkeimmistä aikamme asioista - energian luonnin uudella...
21 kommenttia
Painamalla “Tilaa” hyväksyt uutiskirjeen tilauksen sähköpostiisi. Voit perua uutiskirjeen koska tahansa.
Todella kiinnostavaa analyysia, kiitos tästä!
Kiva kuulla, että teksti toimi!
Hyvää pohdintaa Esa!
Kiitos paljon!
Kiitos hyvästä kirjoituksesta.
Miten näet suomalaisten listattujen SaaS-yhtiöiden (Qt, Revenio, Aiforia, Talenom Siili) tulevaisuuden ja näkymät?
Tämä itseänikin kiinnostaa, mutta etenkin näiden ”puhtaiden SaaS yhtiöiden kuten Admicomin, Lemonsoftin ja Easorin osalta.
Puhtaiden SaaS-softien ongelma Suomessa on aina ollut se, että niillä on useimmiten ollut kansainvälistä kilpailua. Tämä pitää paikkansa ainakin Lemonsoftin kohdalla. Uskoisin, että etenkin Lemonsoftille nykyinen tilanne voi olla ongelma, koska se kuitenkin perustuu näihin yksittäisiin pieniin asiakkuuksiin yleensä.
Aiforia, Qt, Talenom, Admicom ovat omassa nichessään, joten siellä en juuri näe ongelmaa. Kaikilla isoin haaste saattaa tulla lisääntyneestä kilpailusta, mutta tässäkin isoin, mutta on se, että haluaako kukaan noille markkinoille tulla. Ne ovat kannattavia, mutta suhteessa aika pieniä.
Easorin markkina on nyt jo muutamalle muulle isolle jaettu, joten vaikea nähdä, että tuolle markkinoille paljon enempää tulijoita olisi ainakaan tekoälyn takia.
Aivan erinomainen teksti Esa! Antoi kyllä uutta ajateltavaa ja toisaalta vahvisti omia olemassa oleviakin ajatuksia.
Ajatukseen ihmisten merkityksestä Saas-bisneksessä voisi sanoa Linus Torvaldsin sanoin, että hän ei stressaa teknlogiasta, koska sen voi aina fiksata. Hän stressaa ihmisistä, koska niitä ei voi fiksata.
Kiitos paljon! Enpä tiennytkään, että Torvalds oli noin sanonut. Allekirjoitan osaltan, vaikka toki työssäni olen ehkä jopa enemmän juuri tuohon ihmisten ”korjaamiseen” keskittynyt, että teknologiasta ne hyödyt saadaan mitä halutaan 😀
Oikein hyvä postaus eli ilman muuta lisää vain näitä! Kiitos!
Onko Snowflake pudonnut pois sun listalta vai muistanko jo alunperin väärin?
Kiitos! Joo on Snowflake kyllä edelleen sellaisessa katsellaan seurannassa. Se ei kuitenkaan listalla ollut, koska olen jo luopunut ajatuksesta, että osake joskus olisi järkevästi hinnoiteltu, haha. Voisin ostaa, jos nykyisestä hinnasta leikkaantuisi yli 50 %, mikä on epätodennäköistä.
Hyvä analyysi! Näetkö tekoälyn aiheuttaman potentiaalisen työttömyyden uhkana sijoittajalle yleisesti? Eli jos rakenteellinen työttömyys kasvaa, kulutus vähenee, lainojen kanssa ongelmia yms. niin voisi ajatella tällä olevan negatiivinen vaikutus pörssiin.
Allekirjoitan näkemyksesi ohjelmistoalan riskeistä liittyen tekoälyn käyttöön, mutta huomaan jo nyt, että kyllä sillä yritysten headcountin saa hieman alas (jos oletetaan että tehdään vain samat asiat, mikä ei toki tule pitämään paikkaansa). Firmat on niin pöhöttyneitä.
AI-firmojen pomojen puheet on aika dystooppisia, mutta heillä onkin tuote myytävänään.
Nykyinen kehitys on silti yllättänyt itseni. Pidin viime kesänä vielä copilottia käyttökelvottomana koodaukseen, mutta viimeisimmät mallit ihan aidosti nopeuttavat tekemistä ja tehostavat asioita ymmärtävien työtä valtavasti.
Kysymys ei toki ollut minulle, mutta…
Työvoima on kysynnän ja tarjonnan alainen resurssi siinä missä muutkin. Ei ammattitason AI-työkalut tule olemaan ilmaisia, koska jossain vaiheessa massiivisia investointeja aletaan maksaa takaisin. Jos työvoiman tarjonta kasvaa, sen hinta laskee ja tekoälykoodauksen kysyntä ja hinta nousee niin joskus näiden välille löytyy tasapaino. Ja ne jotka jäävät rakennemuutoksen takia pysyvästi työttömäksi voivat siirtyä muihin hankalasti automatisoitaviin hommiin. Tiedän, suomalaiset toimistotyöläiset eivät suostu vaihtamaan trendinomaisesti hitsaajiksi tai vanhustenhoitoon, koska tuillakin elää.
Hinnoittelu siirtyy varmaan enemmän $/prompti tai muuta vastaavaa, jolloin järjestelmien oikea hinta alkaa hahmottua. Nyt käynnissä on pudotuspeli, jossa firmat yrittää haalia ja sitouttaa asiakkaita.
Vibe-koodauksesta samoja ajatuksia Esan kanssa. Ilman substanssiosaamista koodi on vain musta laatikko, joka saattaa jopa tehdä sen mitä promptissa pyysi. Ei sitä silti voi toimittaa asiakkaalle saati ylläpitää ja muokata, koska kukaan ei tunne sen toimintaa.
En (mielestäni) ole mukana muutosvastarinnassa, mutta AI-hype alkaa saamaan koomisia piirteitä
Aika pitkälti samoilla linjoilla. Oikeastaan tekoäly on ongelma vain junior-ihmisille, jotka ovat aloittelemassa vasta uraansa, tosin tämä pätee niin robotiikkaan, automaatioon ja kaikkeen muuhunkin, mitä on organisaatioissa jo tehty. Aloittavaa suorittavaa työtä tietotyössä on yksinkertaisesti vähemmän nykyään kuin ennen. AI on mielestäni vain yksi työkalu lisää tähän, mutta ei mikään vapauttava messias, joka kadottaa tyyliin tiedon syöttäjät, aspan ja toimihenkilöt kokonaan.
Voi olla, että vaikka mallit kehittyvät tästä ikuisuuteen, itse tarkkuusongelmasta ei koskaan päästä eroon, mikä tekee AI:sta suoraan huonomman kuin vaikka robotiikka tiettyihin tehtäviin.
Moni työ varmasti muuttuu ja uudenlaista työtä tulee tilalle. Tulee tekoälyn työn tarkastajaa. Tulee tekoälykehittäjää. Jonkun pitää myös edelleen määritellä ja opettaa, mitä tekoälyn halutaan tekevän jne. Uskon, että jatkossa pätee sama kuin ennenkin. Työntekijä, joka on valmis pysymään teknologisessa muutoksessa ja kehittämässä työn kuvaansa teknologisen muutoksen mukana, pärjää aivan yhtä hyvin kuin ennenkin.
Jos kuitenkin haluaa tehdä samaa työtä seuraavat 20 vuotta, samassa tehtävässä, samalla kuvauksella, olisin huolissani itsestäni. Mutta toki jälleen – sama on pätenyt läpi maailman historian.
Kiitos taas hyvästä analyysista. Itselle ajankohtainen kun ostin salesforcea pienen määrän sijoitusvakuutukseen. En oikein usko, että tekoäly korvaa noita mainitsemiasi ekosysteemejä kokonaan.
Saas nähdä mitä kelan ja salesforcen hommista tulee. Varmaa on vain, että salesforcelle se on hyvä diili ja rahan lypsäminen jatkuu todella kauan. En aivan ole vakuuttunut julkisen puolen hankintaosaamisesta kun itsekin olen julkisella puolella työskennellyt…
Joo Salesforce on mielenkiintoinen, koska kyseessä kuitenkin ”vain” CRM, mutta nykyään CRM:iä taivutetaan ihan kaikkeen. Kelahan on sinällään vähän kuin vakuutusyhtiö. Ja itse asiassa eräs toinenkin suomalainen vakuutusyhtiö on ihan vakuutusjärjestelmäänsä Salesforcella korvaamassa. Eli Salesforcella on kyllä erittäin vahva jalansija Suomessa näissä.
Heh, eniten tätä laadukasta analyysiä lukiessani pohdin, miten sinulla on niin paljon aikaa ja lähteitä puida näitä asioita näin monipuolisesti. Onhan sinulla työ + perhe + blogin kirjoitus + muu elämä.
IT-konsulttitalojen kohtaloa olen myös paljon pohtinut, kun etenkin Gofore on tullut mukavasti alas, eli olisiko pian aika tarttua putoavaan puukkoon. IT-markkina ei kuitenkaan tästä yksinkertaistu ja ihmisillä on aina halu löytää helppoja ratkaisuja itselleen, eli ostaa konsultti hoitamaan työt, vaikka se hieman maksaisikin preemiota. Toki tekoäly voi myös vähentää konsultoinnin tarvetta, jos asiakkaat oikeasti viitsivät ryhtyä tekemään itse IT-kehitys yms (mitä epäilen lyhyellä aikavälillä).
Tuosta aiheesta olisi hienoa lukea lisää keskustelua.
Nyt isyysvapaalla pari viikkoa oltua, niin kävi vähän kuin oletin – aivot tekevät tekstejä päässä sitä tahtia, että isompi ongelma on nyt löytää aika kirjoittamiseen. Aiemmin asia oli toisinpäin. Toki, kun asioita yleensä saa viikon pureskeltua päässä, niin teksti syntyy usein kerralla, jolloin kirjoitusnopeudesta on tässä suuri etu (joka itselläni on varmaan aika nopea, kun aina jtn koneella kirjoittanut viimeiset 20 vuotta), kun ei sinänsä tarvitse enää ajatustyötä tehdä kirjoittaessa.
Päivätyöni ovat sen verran aivoille raskaita, että silloin tulee vähemmän aivoille tyhjäkäyntiä, niin tämä on aidosti ollut kivaa vaihtelua, kun aikaa ns. isommille ajatuksille, enkä ole pelkässä suoritusmoodissa.
Laitan teksti-idean muistiin, kiitos ehdotuksesta!
Tosi mielenkiintoista analyysiä ja mielellään AI jäsentelyitä lukisi jatkossakin lisää! Olen vuosikausia lukenut blogiasi ja mielestäni sen suurin arvo syntyy erinomaisen kirjoitus- sekä analyysikykysi lisäksi siitä, että kirjoitusten taustalla ei ole varsinaista intressiä kaupata mitään.
Monesti erinomaisissakin kirjoituksissa kirjoittajalla on instituutio tai henkilöbrändi edustettavanaan tai välillä jopa suoraviivaisemmat motivaatiot. Kun kirjoitat kuluttaja/ihmisnäkökulmasta laadukasta sisältöä arkisenkin talouden maailmasta, niin se kyllä resonoi vahvasti. Toivon blogille pitkää ikää muiden tulevien sisältömuotojen lisäksi!
Olen täysin samaa mieltä, kiitos Esa kun teet tätä. En tiedä sisäistätkö itse vielä(kään) kuinka arvokasta ”työtä” teet. Tämä oli jälleen äärettömän mielenkiintoinen teksti.
Kiitos paljon Annika! Kuten kaikessa, mitä tekee pitkään, niin sitä pitää normaalina. Eli en usko, että tulen koskaan ymmärtämään 😀 Mutta sen takia tämä onkin tärkeää välillä kuulla lukijoilta, koska muuten sen allekirjoittanut ihan aidosti unohtaa, että näistä kirjoituksista on hyötyä ja apua muille.
Ipe: Kiitos paljon ja hienoa nähdä, että tämä näkyy. Vanhasta elämästä tosiaan oppinut sen, että kirjoittamista on mielekästä tehdä, niin pitkään, kun voin tehdä tätä ns. ”vapaasti” eli juuri ilman ulkoisia intressejä ja ilman taloudellista motivaatiota.
Sama pätee aika moneen muuhun asiaan, jonka takia se taloudellinen riippumattomuus itselläni tavoitteena on ollutkin – silloin uskon, että ihan koko elämän sisältö, ei vain tuotosten, laatu kasvaa.