Tämän päivän kirjoitusta on moni teistä jo odotellut ja kysellyt. Yksi vuosikymmen on siis takanapäin ja onkin vihdoin aika koko vuoden lempikirjoitukselleni! On aika katsoa, miten talouteni on kehittynyt viime vuoden aikana ja kuinka matkani taloudelliseen riippumattomuuteen on edennyt.
Mikäli sinua kiinnostaa verrata aikaisempia vuosia tähän vuoteen, löydät viime vuoden tilinpäätökseni täältä.
Keskitynkin tilinpäätöksissäni siis tärkeimpiin taloudellisen riippumattomuuden saavuttamisen lukuihin, joita minulle ovat:
– Nettovarallisuuteni
– Vuosikulutukseni
– Passiiviset tuloni vs. kulutukseni
– Osingot vs. tavoite
– Nettotulojeni kehitys
– Velkamääräni kehitys
Luvassa paljon viihdyttäviä sekä kauniita graafeja ja numeroita, joten mennään suoraan asiaan ja aloitetaan nettovarallisuuteni kehityksestä.
Nettovarallisuuteni kehitys
Nettovarallisiuus lasketaan siis yksinkertaisesti kaavalla kaikki varani – kaikki velkani. En laske varoihin mukaan irtaimistoa, vaan pelkästään asunnot, sijoitukset sekä käteisen.
Asuntojeni arvot lasken sen mukaan, mitä olen niistä maksanut (sisältäen veron) – en laske niille arvonnousua, vaikka molemmat kasvukeskuksissa hyvillä sijainneilla sijaitsevatkin. Tämä pitää laskelmat yksinkertaisena enkä ainakaan yliarvioi varallisuuttani. Graafista näet kunkin vuoden varallisuuteni tason kyseisen vuoden viimeinen päivä, eli uusin nettovarallisuus on laskettu 31.12.2019.
Ensin hieman menneisyyttä. Nettovarallisuuteni oli vuoden 2018 lopussa 92 900 euroa. Vuodessa nettovarallisuudessa kehitystä tapahtui hurjasti, sillä vuoden 2019 lopussa nettovarallisuuteni oli kasvanut jo 156 690 euroon eli 63 790 euroa (68,66%) vuoden aikana!
Niin euromääräinen kuin suhteellinenkin kasvu oli nettovarallisuuteni osalta nopeinta koskaan elämäni aikana – viime vuosi oli siis kaiken kaikkiaan erittäin onnistunut. Tämä näkyy myös graafissa selkeästi kasvaneina kulmakertoimina.
Syitä näin onnistuneeseen vuoteen oli monia.
Ensinnäkin kiitos minimalistivuoteni, sain pidettyä vuosikulutukseni suhteellisen hyvin aisoissa, vaikka muutin kokonaan uuteen kaupunkiin, ostin toisen asunnon ja jouduin maksamaan muutosta tuhansia ja tuhansia euroja. Tämä pakotti niin osakemyynteihin, kuin myös lähes 6000 euron kulutukseen, jota ei muuten olisi syntynyt. Toisella puolella vaakaa oli kuitenkin selkeä palkankorotus ja mielekkäämmät työt, joten pitkällä aikavälillä tämä muutos tulee varmasti näkymään positiivisesti myös nettovarallisuudessani.
Toisena, osakesijoitukseni onnistuivat tänä vuonna erinomaisesti, niin pääsalkkuni kuin spekulointisalkkunikin voittaen indeksin. Ja koska pörssit olivat muutenkin valtavassa nosteessa, tuli suuri osa tästä varallisuudenkasvu juuri sijoituksistani.
Kolmantena, myös tuloja kertyi läpi vuoden erittäin monipuolisesti niin palkkatuloista, osingoista, sijoitustuottotuloista, vuokratuloista, että blogituloista. Pienistä ja isommistakin virroista tuli vuoden aikana erittäin iso virta.
Kuten graafista näkee, varallisuuteni on kasvanut nyt 11 vuotta putkeen siitä asti kun täytin 17-vuotta ja tuntuu, että lumipallo on ottanut jo niin paljon vauhtia, että sitä on vaikea pysäyttää.
Nettovarallisuuteni kasvu tulee varmasti jatkumaan myös tänä vuonna, vaikka pörssiromahdus saapuisi ja sijoitusteni arvo laskisi merkittävästikin. Tästä pitää huolen se, että elän myös jatkossa mottoni mukaan eli kulutan vähemmän, tienaan enemmän ja sijoitan säännöllisesti sekä yksinkertaisesti. Kun on päässyt tähän asti, on tärkeintä vain pyrkiä elämään mahdollisimman tarkasti mottoni mukaan ja taloudellinen riippumattomuus on vain ajan kysymys.
Vuosikulutukseni
Vuonna 2019 elin minimalisti ja minimikulutusvuoden, joten kulutukseni seuraaminen oli koko blogini keskiössä. Katsotaan kuitenkin ensin aikaisempien vuosieni kulutusta ja miten minimalistivuoden kulutus vertautuu tähän.
Vuonna 2017 koko vuoden kulutukseni oli 18 870 euroa.
Vuonna 2018 koko vuoden kulutukseni oli 12 480 euroa.
Nyt minimalistivuotenani koko vuoden kulutukseni oli 15 270 euroa.
Minimalistivuosi ei siis ainakaan numeroiden valossa näyttänyt siltä, koska vuonna 2018 pystyin pääsemään merkittävästi alempaan kulutukseen kuin itse minimalistivuotena.
Olen tästä huolimatta kuitenkin tyytyväinen, koska ensimmäisen puolen vuoden aikana pystyin pitämään minimalistivuotenani kulutuksen alle 4000 eurossa ja olisin pystynyt todennäköisesti samaan myös vuoden toisella puoliskolla ilman Helsinkiin muuttoani, joka toi arviolta juuri sen 6000-7000 euroa lisää kulutukseeni tuhansien eurojen pankin vakuusmaksujen ja muiden asunnonosto – ja muuttokulujen myötä.
Minimalistivuosi kuitenkin oli menestys, koska ilman sitä kulutukseni olisi ollut todenäköisesti vuotta 2017:kin suurempi ja olisi ollut selkeästi elämäni suurin. Oletan, että tänä vuonna kulutukseni tulee todennäköisesti nouseman vielä vuodesta 2019, mutta kuinka paljon, niin sen aika näyttää.
Palaan kulutukseen vielä tarkemmin muutaman viikon sisällä, jossa avaan kulutukseni vuoden 2019 ajalta graafisesti ja analysoin sen palasiksi.
Passiiviset tulot vs. kulutukseni
Yllänäkyvä graafi oli pitkään tärkein graafi matkallani taloudelliseen riippumattomuuteen, koska tavoittelen taloudellista riippumattomuutta ennen kaikkea passiivisilla tuloilla. Punainen viiva kuvaa kulutustani, jaettuna kolmen kuukauden pätkiin. Q1/15 on tammi-maaliskuu vuonna 2015, Q2/15 huhti-kesäkuu vuonna 2015 jne. Vihreä viiva taas edustaa passiivisia tulojani eli käytännössä tällä hetkellä vain osinkotuloja.
Tämä vuosi on erityisen merkityksellinen siitä, että ensimmäistä kertaa koskaan passiiviset tuloni kasvoivat yli kulutukseni yhdellä kolmen kuukauden jaksolla! Tämä jäänee pitkäksi aikaa one-off kerraksi, mutta oli silti mahtavaa nähdä. Tämän vuoden Q3:lla (heinä-syyskuu) näkyy selvästi muutosta syntyneet massiiviset kustannukset piikkinä, joka johti suurimpaan kulutusneljännekseen koko elämäni aikana.
Kuvaaja on myös siitä yksinkertainen, että taloudellisesti riippumaton kun vihreä viiva siirtyy punaisen viivan yläpuolelle pysyvästi. Tällöin passiiviset kuluni kattavat kaiken kulutukseni. Vuoden 2020 jälkeen tulen käymään taloudellinen riippumattomuus-tavoitteeni uudelleen läpi ja asetan uudet rajat sekä julkaisen oman FIRE-lukuni. Tällöin tähän graafiin voi tulla vielä hieman muutoksia.
Nyt kun sijoitusstrategiani on muuttumassa ja saan myös vuokratuloja ensimmäisestä sijoitusasunnostani, täytyy minun myös miettiä uudelleen, miten tulen graafin tästä eteenpäin muodostamaan ja mikä sen tarkoitus on FIRE-matkallani.
Osingot vs. tavoite
Kun aloitin blogin, tein itselleni osinkotavoitteet seuraavalle viidelle vuodelle. Näyttää siltä, että vuosien varrella osinkoni ennen veroja on ollut erittäin lähellä asettamiani tavoitteita, mutta osingot verojen jälkeen ovat jääneet vuosien varrella auttamattomasti tavoitteesta.
Tänä vuonna sainkin verojen jälkeen osinkoja yhteensä 3918,00 euroa (kasvua n. 33% viime vuodesta), mikä on erittäin hyvä luku, mutta ei enää tarkoituksenmukainen, koska tavoitteeni on tänä vuonna hieman siirtyä isojen osinkotuottojen tavoittelusta osingonkasvun ja arvonnousun välillä tasapainoitteluun sijoittamisessa.
Voinkin tässä kohtaa jo ennustaa sen, että en tule pääsemään vuoden 2020 tavoitteeseeni toteutuneissa osingoissa.
Nettotulojeni kehitys
Nettotulot tarkoittavat käytännössä siis tulojani verojen jälkeen. Luonnollisesti verovuosi ei ole täysin ohi tänä vuonna ja erilaisista myynneistä ja ostoista sekä verovähennyksistä (esim. opintolainan takaisinmaksujen myötä saatava verovähennys) riippuen tämä luku ei ole täysin tarkka, mutta antaa osviittaa siitä, miten tuloni ovat kehittyneet verojen jälkeen vuosien varrella.
Vuosi 2018 oli hidas vuosi tulojen kehityksen osalta, koska en saanut merkittävää palkankorotusta ja menetin osan päivärahoista, joita sain aikaisempina opiskelijavuosinani.
Nyt kuitenkin myös tuloni verojen jälkeen nousivat huomattavasti samoista syistä, joita mainitsin aiemmin. Kaikki tulonlähteeni tekivät ennätyksen vuonna 2019: osingot, palkkatulot, vuokratulot sekä blogitulot.
Tämä näkyy merkittävänä tulojen kasvuna ja vaikka verottaja alkaakin näillä tulotasoilla ottamaan jo huomattavan osan tulojeni kasvusta, täytyy minun vain koettaa tienata entistä enemmän, jotta tulotasoni jatkaa nousua, vaikka veroprosentti kipuaa ylöspäin aivan yhtä kovaa tahtia.
Tulojen osalta vuosi oli siis erittäin onnistunut ja pyrin tekemään ensi vuodesta vieläkin kovemman.
Velkamääräni kehitys
Velkamääräni kehitys-graafi sen kuin jatkaa ylöspäin tykittämistä. Tämä on yksi niistä graafeista, joka näyttää hienolta, mutta oikeastaan tässähän mennään ihan väärään suuntaan! Vuoden 2019 lopussa velkamääräni olikin siis yhteensä 352 188 euroa eli aika massiivisesti.
Velkamääräni koostuu siis käytännössä kolmesta eri lainasta:
1. Opintolaina (korko 0,1%)
2. Sijoitusasunto 1 – ASP-laina (korko 0,5%)
3. Nykyinen kotini, tuleva sijoitusasunto -laina (korko 0,45%)
Kuten graafista näkee, aloin nostaa opintolainaa vuoden 2014 aikana ja sain sen maksimoitua vuoden 2017 loppuun mennessä. Vuonna 2018 ostin ensimmäisen asuntoni ja vuonna 2019 toisen asuntoni. Molemmat näkyvät selvinä piikkeinä lainan määrässä.
Pyrin ostamaan vielä kolmannen asunnon vuoden 2020 aikana sijoitusasunnoksi (lainalla), mutta aika näyttää onko minulla tarpeeksi varallisuutta, että pankki tämän lainan suostuu antamaan vielä tänä vuonna.
Näillä korkotasoilla pyrin kuitenkin maksimoimaan velkavipuni asuntoihin mahdollisimman nopeasti (koska osakkeisiin on vaikeampi saada lainaa) ja koska tiedän, että en tule todennäköisesti kolmea enempää sijoitusasuntoa haluamaan. Haluankin päästä kolmen sijoitusasunnon pisteeseen mahdollisimman nopeasti, jonka jälkeen voin unohtaa asuntomarkkinat ja keskittyä täysillä rahasto- ja osakesijoittamiseen.
Graafi todistaa myös sen, minkä liian harva tällä hetkellä tiedostaa. Opintolaina kannattaa nostaa AINA. Isossa kuvassa se on aina (kirjaimellisesti) vain pieni määrä rahaa ja siinä on joka tapauksessa elämäsi pienin korko.
Yhteenveto
Vuosi – ja koko viime vuosikymmen oli kaiken kaikkiaan mahtava. Kehityin kymmennessä vuodessa hukassa olleesta ja motivaationsa menettäneestä lukiolaisesta elämästä nauttivaksi ja päämäärätietoiseksi henkilöksi!
Ja samalla myös varallisuuteni ja matkani taloudelliseen riippumattomuuteen on vain kiihtynyt vuosi vuodelta.
Vanhan totuuden mukaan, varallisuus usein kaksinkertaistuu samaa tahtia kun säästää ja sijoittaa.
En uskonut tätä väitettä, kun ensimmäisen kerran kuulin sen. Eihän tämä voisi pitää paikkaansa minun kohdallani. Kuinka väärässä olinkaan. Kun avasin numerot ja katson nettovarallisuuttani, näyttää siltä, että nettovarallisuuteni on tällä hetkellä tuplaantunut käytännössä kahden vuoden välein siitä lähtien kun aloitin sijoittamisen!
Tämän logiikan mukaan tulen saavuttamaan 200 000 euron rajan jo tänä vuonna ja vuoden 2021 lopussa nettovarallisuuteni olisikin jo yli 300 000 euroa! Hullua, mutta silti täysin mahdollista. En maltakaan odottaa, mitä uusi vuosikymmen tuo tullessaan ja toivon, että olet mukanani matkalla kohti taloudellista riippumattomuutta myös tänä vuosikymmenenä!
P.S. Muista seurata Omavaraisuushaastetta myös sosiaalisessa mediassa ja liity matkalleni kohti taloudellista riippumattomuutta!
Omavaraisuushaaste Facebook
Omavaraisuushaaste Twitter
Omavaraisuushaaste Instagram
Omavaraisuushaaste Shareville
Omavaraisuushaaste Bloglovin’
Omavaraisuushaaste Blogit.fi
Hyvä teksti jälleen kerran. Mietin tuota mielestäni mahdotonta sijoitusasunto 1 & ASP-lainan yhdistelmää. Eikös ASP-lainan ehtona ole asuminen sillä rahoitetussa asunnossa? Näin ainakin olen itse tulkinnut ja varautunut muuttamaan ASP-lainan normaaliksi asuntolainaksi kunhan kaksi vuotta tulee tässä asunnossa täyteen ja jätän tämän vuokralle.
Kiitos! Ajattelinkin, että joku varmasti kiinnittää tuohon huomiota.
Kirjoittelinkin tästä ASP-laina tekstissäni: https://omavaraisuushaaste.com/kaikki-mita-sinun-tarvitsee-tietaa-asp-tilista-ja-enemman/ Eli ASP-lainaa voi pitää, vaikka kämppä toimisi sijoitusasuntona 2 vuoden ajan, koska jouduin muuttamaan eri paikkakunnalle töiden takia (Tampereelta Hesaan). Voin siis pitää tämän vuoden vielä ASP-lainaa ja sitten muutan sen perinteiseksi sijoituslainaksi. Tästä pitää tehdä vain ilmoitus Valtionkonttorille ja sitten all is good.
Muita sopivia syitä ovat työ tai opiskelu työssäkäyntialueen ulkopuolella tai ulkomailla tai varusmiespalvelu. Mutta mikäli esim. ostaa ensiasunnon Kehä 3:n sisäpuolelta ja muuttaa vaikka Vantaalta Helsinkiin, ei silloin ASP-lainaa voi käyttää vuokraamiseen tuota kahden vuoden aikaakaan.
Hei,
laskeeko osakepääomakäppyrä myös asunto-osakkeet, vai onko kyseessä puhtaasti pörssiosakkeet?
Kyseessä on puhtaasti pörssiosakkeet. Hyvä huomio, voisin vaikka ensi graafissa vähän selventää varallisuusjakaumaa ja sitä minkä verran olen asuntolainoja maksellut.
Jälleen kerran mukava kirjoitus 🙂 Koen pientä samaistumista koska tarinassasi on monta asiaa mitkä ovat tapahtuneet myös itselleni viime vuosina (uusi työ sekä sijoitusasunto että ollaan muutenkin samaa ikäluokkaa), mutta myös kateudessa kyräilen kun en itse pysty saavuttamaan ihan yhtä huikeita lukuja 😉
Kovalta kuulostaa myös tavoite uudesta sijoitusasunnosta lainalla kuluvana vuonna! Omalla kohdalla on turha unelmoida asiasta kun pankit sanovat että olen jo nyt maksimissa vaikka sinun lukuihin on vielä 100k matkaa ja kuitenkin on kansallisen keskiarvon yläpuolella. Ehkä olisi pitänyt yrittää opiskella parempi koulutus ja sen kautta parempi palkkainen työ.
Vaurasta vuosikymmentä!
Kiitos! Semmoinen sopiva kateus on ihan hyvä juttu mielestäni (etenkin kun sen tunnistaa), kun saattaa antaa omaan tekemiseenkin enemmän pontta. Itsekin lueskelen joidenkin blogeja ja vaihteeksi olen kateellinen heille, mutta tämä antaa minulle vain energiaa suoriutumaan entistä paremmin – jos hekin, miksi en minäkin?
Ja tosiaan maksan tällä hetkellä asuntolainoja pois tarkoituksellisesti vähän nopeammin kuin olisi pakko (yhteensä 1600e/kk), koska tavoitteena nopeasti saada tuo 3. sijoitusasunto ostettua, niin olisi asunnot osteltu vähäksi aikaa. Voi kyllä olla, että se jää vain tavoitteeksi tällä vuodella, koska viimeksi pankki nauroi minut lähinnä ulos.
Ja koskaan ei ole liian myöhäistä opiskella lisää! Oma äitini valmistua AMK:sta 55-vuotiaana kun oli saanut potkut entisestä työstään. Ja mikäli on AMK-tutkinto jo alla, siitähän pystyy vielä nostamaan suhteellisen helposti itsensä maisteriksi. Ja jos olet maisteri joltain muulta alalta, niin silloinhan myös saa paljon hyväksiluettua opintoja toista tutkintoa varten.
Opiskelu kannattaa aina kokemukseni mukaan. Etenkin kun olet yhtä nuori kuin minä, niin vastahan meillä on elämä edessäpäin 😀
Olisi mielenkiintoista tietää kuinka suuri osuus tuosta nettovarallisuuden kasvusta tuli säästämisestä ja paljonko osakkeiden arvonnoususta.
En ilmoita tätä erikseen, koska tämänhän pystyy helposti laskea esitetyistä graafeista. Ks. laskutoimitus.
Nettotulot – netto-osingot = n. 49 000e – n. 4000e = 45000e
Kulutus n. 15000e.
=Säästöön palkasta ja vuokratuloista n. 30000e
Arvonnousua ja osinkoja siis nettovarallisuuden kasvusta oli 63 790e – 30 000e = n. 34 000e.
Sijoitusstrategian muutoksen myötä voisin itseasiassa kyllä alkaa ilmoittaa tämän, koska osingot menevät pienempään rooliin, joten kiitos ehdotuksesta!
Tosi hyvä kirjotus. Nää on aina mielenkiintosia lukea. Niinkuin muilla kommentoijilla, samaistun tohon kilpailuhenkiseen kateuteen. Saman ikäinen, just uus duuni jne. Ainut ero että aloitin itse varallisuuden keräämisen säästämällä ja sijoittamalla vasta 2018 kesällä. Eli pitkä matka tuohon missä olet.
Tosi rohkasevaa kyllä nähdä tuo 2019 nettovarallisuuden kasvu. Itellä mennyt ohi monta selkeää sijoitushetkeä jolloin olis saanut helpot voitot.
Kysymys: eikö sijoitusasunnon lainojen korot ole täysin vähennyskelpoisia? Ehkä olen ymmärtäny väärin, mutta jos on näin, niin ei niillä lainojen koroilla ole väliä jos voi vähentää.
Alle kolmekymppisenä onneksi sijoittamisen aloittaminen on suhteessa erittäin aikaisin. Kaikilla sijoittajilla onneksi on se ”olisinpa” tunne aina miljoonasta eri asiasta, koska ihmisluonne. Tärkeintä onkin vain aloittaa ja aika tekee kyllä sijoituksissa tehtävänsä etenkin meidän ikäisille.
Ja olet ihan oikeassa, että sijoitusasunnon korot ovat ainakin vielä 100% verotuksessa vähennettäviä. Poliittinen riski näissä on vain aika merkittävä mielestäni – ainakin niin kauan kuin on vasemmistovetoinen hallitus. Tämän takia nämäkin kannattaa mielestäni optimoida mahdollisimman alhaisiksi.
Vähennyskelpoinen ei tarkoita ilmaista, hyöty on vain veroprosentin suuruinen osuus vähennyksestä.
Aivan totta muuten. Tuo 100% vähennys hämmentää arkikielessä, kun itsekin unohdan sen välillä.