Vuoden 2020 tilinpäätös – nettovarallisuuteni kasvoi koronavuonna yli 100 000 euroa eli 66,45%!

Vuosi 2020 on nyt takanapäin ja koronasta huolimatta en voi henkilökohtaisella tasolla viime vuotta kuvailla millään muulla sanalla kuin erinomainen – sana, jota harvan kuulee käyttävän menneestä vuodesta. Muuten viime vuosi oli aika erikoinen maailmalla – ja tämä vuosi ei kyllä näytä lähteneen käyntiin yhtään sen paremmin…

Joka tapauksessa, vuosi oli erinomainen henkilökohtaisesti, koska minä ja kaikki läheiseni pysyivät terveenä, sijoitukseni pärjäsivät erinomaisesti ja myös työpaikalla tuli lisää haasteita. Tämän lisäksi maksimointivuodessa pääsin melkein tavoitteeseeni eli 100 000 euron tuloihin ennen veroja!

Tänään onkin aika katsoa, miten matka taloudelliseen riippumattomuuteen on edistynyt tänä vuonna. Sen, missä olin vuosi sitten – eli vuoden 2019 tilinpäätöksen – löydät täältä. Jos vilkaiset nopeasti viime vuoden tekstin, huomaat, kuinka paljon kehitystä onkaan tapahtunut.

Tilinpäätöksen tekeminen vuoden alussa onkin lempihetkeni ja tekstini vuodesta, koska silloin annan itselleni aina luvan laskea varallisuuteni kehityksen. Tänään keskitynkin siis tärkeimpiin lukuihin matkallani taloudelliseen riippumattomuuteen. Nämä luvut ovat:

– Nettovarallisuuteni sekä osakesijoitusteni kehitys
– Velkamääräni kehitys
– Tuloni vuonna 2020 eli maksimointivuoteni toteuma
– Kulutukseni vuonna 2020

 

Nettovarallisuuteni kehitys

Nettovarallisuus lasketaan seuraavalla kaavalla: Omaisuuteni (asuntojen ostoarvo + osakkeideni arvo + käteinen) – velat (opinto- ja asuntolainani).

Osakepääoma sisältää pörssiosakkeeni sekä pörssilistaamattomat yritysten osakkeet, jotka omistan.

Nettovarallisuuteni 31.12.2020 olikin 260 827 euroa ja osakepääomani 195 382 euroa. Kasvua nettovarallisuuteen yhdessä vuodessa tulikin käsittämättömät 104 127 euroa eli 66,45%.

Kun katselin lukuja, piti minun hieman nipistää itseäni. Täytyy muistaa, että siitä on vain vähän yli kaksi vuotta kun saavutin ensimmäisen 100 000 euroani. Pari kuukautta takaperin ylitin 200 000 euroa. Ja nyt olen jo lähempänä 300 000 euroa kuin 200 000 euroa!

Ensimmäisen 100 000 euron saavuttamiseen minulla menikin lähes kymmenen vuotta. Nyt kasvatin varallisuuttani yli 100 000 euroa yhdessä vuodessa. Tästä ei korkoa korolle-ilmiö oikeastaan voi kauheasti parantua.

Nettovarallisuuden kasvu on kuitenkin monen asian summa ja oikeastaan kaikki mottoni mukaiset asiat ovat kantaneet tulosta eteenpäin.

Kulutan edelleen järkevästi ja en ole elintasoinflaation antanut ainakaan vielä astua elämääni. Tämän lisäksi koronan takia en päässyt matkaamaan tänä vuonna, joka söi kulutuksesta monta tuhatta euroa pois. Samalla kuitenkin tuloni ovat nousseet huomattavasti kiitos etenkin paljon kasvaneiden blogitulojen. Ja kaiken tämän päälle osakesijoitukseni ovat tuottaneet paremmin kuin indeksit.

Tulen sijoituksistani ja topeista ja flopeista kirjoittamaan täysin oman tekstin, koska tiedän, että vuodessa on paljon perattavaa ja niin hullulta kuin se kuulostaakin, mahdollisuuksia oli vielä parempaan – jos en olisi mennyt hötkyilemään korona-aikaan. Mutta siitä sekä salkkuni yleisestä suorittamisesta indeksejä vastaan enemmän ensi viikolla.

Mennäänkin seuraavaksi siihen, miten velkamääräni kehitys on edennyt viime vuonna.

Velkamääräni kehitys

Tänä vuonna tein paljon muutoksia myös lainoihini. Otin isompaan asuntolainaani yhden vuoden vähennysvapaan, kun sen ilmaiseksi sai ja tämän lisäksi pidensin opintolainani takaisinmaksusuunnitelmaa maksimiin. Tästä johtuen velan määrä ei merkittävästi tänä vuonna laskenut, mutta hitaasti ja varmasti kuitenkin.

Moni saattaa kuvitella, että tarkoitukseni on tästä lähtien vain pienentää lainoja vähitellen pois siten, että velan määrä jatkaa tasaista laskuaan tästä maailman tappiin asti. Tämä ei kuitenkaan ole tarkoitukseni. Ajatuksena olisi ostaa vielä ainakin yksi sijoituskämppä (yksiö PK-seudulta), joka toivottavasti onnistuu jo tänä vuonna. Tämä tulee nostamaan velkataakkani yli puolen miljoonan euron.

Olen asiasta jo pankin kanssa keskustellut, joten tiedän, että tarvitsen tähän lainan saantiin pankilta vielä toisen palkankorotuksen. Alkuvuoden agendanani onkin neuvotella reilu palkankorotus nyt, kun koronariskit alkavat hälvetä ja samalla neuvotella uusi asuntolaina. Voidaan siis olettaa, että ensi kerran kun näet tämän graafin, olen taas aivan uudella lainamääräasteella (ja graafi menee täysin väärään suuntaan eli ylöspäin)!

Maksimointivuoden toteuma

Kirjoitin aiheesta nopeasti kuukausikatsauksessani joulukuulta, joten saatat tietää lopputuleman. Jos missasit sen tekstin, tässä vielä miten maksimointivuoteni edistyi. Tavoitetaso on siis vihreä palkki ja toteuma kultakin kuukaudelta sininen.


En siis aivan tavoitteeseni päässyt, mutta hyvin kuitenkin. Lopputulos vuodelta olikin, että sain tuloja ennen veroja 98 376 euroa! Tämä on huomattavasti enemmän kuin vuonna 2019 ja vaikka en tule blogituloihini sekä muihin sivutuloihin panostamaaan niin paljon tänä vuonna, niin uskon, että 100 000 euron tulot alkavat olla jo erittäin realistisia tänä vuonna – lähes pelkästään palkkatuloillani tulen toivottavasti pääsemään siihen palkankorotukseni jälkeen.

Se, mihin tulen panostamaan tänä vuonna (näin minimointi ja maksimointivuoden jälkeen), tulen kirjoittamaan aivan erillisen tekstin tulevilla viikoilla. Katsotaan kuitenkin, miten tuloni jakautuivat tänä vuonna ja missä tulojen osassa pääsin tavoitteeseen ja missä en – mistä 100 000 euron tuloni jäivät kiikastamaan?

Palkkatulot (99,08%)
Tavoite: 70 000€
Toteuma: 69 357,6€ 

Osinkotulot (44,03%)
Tavoite: 4000€
Toteuma: 1761,11€

Vuokratulot (100%)
Tavoite: 7500€
Toteuma: 7500€


Blogi -ja internettulot (87,06%)
Tavoite: 17 500€
Toteuma: 15 236,96€


Muut tulot (367,99%)
Tavoite: 1000€
Toteuma: 4679,9€

Olen onnistunut omalla tavallaan erittäin hyvin asettamaan alkuvuodesta tavoitteeni, koska niin palkka, vuokra, kuin blogi- ja internettulot osuivat erittäin lähelle maalia. Jäin tavoitteesta loppujen lopuksi n. 1600 euroa, joka käytännössä jäi joko a) isommasta palkankorotuksesta tai b) vähän isommista internettuloista kiinni.

Muut tulot olivat huomattavasti isommat kuin kuvittelin ja suurin syy siihen oli iso syntymäpäivälahjarahamäärä, jonka sain sekä tavaroiden myynti Huuto.netissä. Osingot olivat kuitenkin jotain, missä jäin tavoitteesta aivan huomattavasti ja syy oli ennen kaikkea siinä, että yliarvioin sen määrän osakkeita, mitkä maksavat osinkoa strategiassani.

Tämä ei kyllä sinällään harmita, koska osinko-osakkeet olivat tänä vuonna poikkeuksetta surkeita sijoituksia ja siirtyminen pois osinkostrategiasta vuoden alussa osoittautui enemmän kuin oikeaksi, kuten osakepääomani kasvusta näkee.

Pääsenkö siis verotulolistalle ensi vuonna? Todennäköisesti en, sillä vaikka myin osakkeita tänä vuonna voitolla, myin niitä myös koronaromahduksen aikana pois (ja ostin nopeasti takaisin). Tämän lisäksi suurin osa muista tuloista on verovapaita kuten syntymäpäivälahjaksi saamani rahat sekä esineet, jotka myin huuto.netissä. Vaikea siis tarkalleen sanoa, mihin verotiedoissani tuloni päätyvät, mutta uskoisin, että johonkin 90 000 euron paikkeille.

Maksimointivuosi oli siis ehdottomasti menestys, vaikka en ihan tavoitteeseni päässyt, koska Suomen parhaiten palkattuun kymmenykseen kuuluvat ansaitsivat menneenä vuonna Tilastokeskuksen mukaan vähintään 5 750 euroa kuukaudessa. Tämä tarkoittaa arviolta n. 70 000 – 80 000 euron tuloja lomarahat, bonukset jne. mukaanluettuna.

Kuulun siis helposti Suomen kovimpaan tienaavaan kymmenykseen – 3 vuotta yliopistosta valmistumiseni jälkeen. Tulen kirjoittamaan asiasta varmasti lähitulevaisuudessa kunhan blogini aikataulu antaa myöten, mutta vähän alkoi mietityttämään, kun tajusin tämän. Ja käsitykseni siitä, että oikeasti aika moni pystyy tähän vahvistui entisestään (etenkin, jos on aikaa tehdä sivutöitä). Iso kysymys on, miksi niin harva siihen nykyään edes tähtää, mutta se on pohdintaa omalle ajalle.

Mennäänkin seuraavaksi kolikon toiseen puoleen, eli vuoden 2020 kulutukseeni.

Kulutukseni vuonna 2020

Tulen perkamaan kulutukseni ja vertaamaan sitä aikaisemman vuoden kulutuksiini opiskelija, vaihtovuodelta sekä edelliseltä vuodelta vielä erillisessä tekstissä, mutta ylläoleva graafi näyttää erittäin hienosti, mihin se raha oikeasti kuluu. Asumiskulut ovat ylivoimaisesti suurin osa ja olisivat vielä isommat, jos laskisin niihin lainavähennykset.

Toisena isona on elintarvikkeet ja kulutustavarat sekä viihde, videopelit ja elektroniikka. Olen alkanut löytämään omaa kulutustasoani ja uskoisin, että vähitellen alan löytämään sitä kulutustasoa, jossa en joudu luopumaan mistään, joka parantaisi merkittävästi elintasoani, mutta jossa edelleen saan rahaa säästöön. Ja tähän päälle vielä luonnollisesti matkailu, joka nostaa kulutustasoani n. 2000-4000 euroa vuodesta riippuen verrattuna koronavuoteen.

Kun olen seurannut ja analysoinut kulutustani jo niin monta vuotta, on tässä oppinut aivan valtavasti itsestään. Suosittelen siis ehdottomasti kulujen seuraamista edes parin vuoden ajan oikeastaan ihan jokaiselle ihmiselle. Usein ajatukset ja totuus omasta rahankäytöstä voivat erota valtavasti toisistaan ja vain kulutusta seuraamalla, oppii nopeasti, mihin rahaa tulee käytettyä ja toisaalta, mikä rahan kulutus oikeasti lisää omaa hyvää oloa ja mikä on turhaa rahan kulua.

Yhteenveto

Varallisuuden kasvu oli tänä vuonna suhteellisesti yhtä lujaa kuin viime vuonna, ja kiitos korkoa korolle-efektin, absoluuttisissa euroissa kasvu oli ylivoimaisesti hurjempaa kuin koskaan. En voi oikein korostaa liikaa sitä, että tosiaan vaurastuin nyt 29-vuotiaana vuodessa yhtä paljon lisää, kuin vaurastuin 20-27 vuotiaana yhteensä.

Tavoitteeni kuitenkin ovat korkealla ja vaikka vuosi olikin erinomainen, oli silti mahdollisuuksia vielä parempaan. Tavoitteeni onkin noudattaa blogini mottoa myös tänä vuonna aivan tavalliseen tapaan.

Kuluta vähemmän.

Tienaa enemmän.

Sijoita yksinkertaisesti ja säännöllisesti.

Se on toiminut erinomaisesti tähän mennessä, enkä näe syytä, miksi ei toimi myös jatkossa. Kaikki kolme osaa ovat kuitenkin aivan yhtä tärkeitä, enkä voi alkaa lusmuamaan mistään näistä, jos haluan pitää vauhtia yllä.

Jos tänä vuonna olisin sijoittanut vielä yksinkertaisemmin ja vain ostellut säännöllisesti, olisi tulos ollut vielä parempi! Eli täytyy vain koventaa otetta itsestään ja noudattaa myös tuota viimeistä kohtaa orjallisemmin. Vähemmän kuluttaminen ja enemmän tienaaminen on kiitos minimalisti- ja maksimointivuoden onnistunut hyvin ja auttanut löytämään myös itsestäni uusia puolia.

Matka siis jatkuu kohti taloudellista riippumattomuutta aivan tavalliseen tapaan myös tänä vuonna ja ensi viikolla kerronkin lisää tämän vuoden tavoitteistani, pysy siis kuulolla siitä, mitä seuraa maksimointivuoden jälkeen!

Oletko uusi lukija ja oletko kiinnostunut säästämisestä, sijoittamisesta, rahan tekemisestä tai taloudellisesta riippumattomuudesta? Aloita tästä ja löydä helpoiten sinua kiinnostavimmat kirjoitukseni. Blogini kattaa yli 500 tekstiä, joten olen varma, että löydät uutta mielenkiintoista luettavaa.

P.S. Muista seurata Omavaraisuushaastetta myös sosiaalisessa mediassa saadaksesi heti tiedon uusimmista kirjoituksista!

Omavaraisuushaaste Facebook
Omavaraisuushaaste Instagram
Omavaraisuushaaste Shareville

10 kommenttia artikkeliin ”Vuoden 2020 tilinpäätös – nettovarallisuuteni kasvoi koronavuonna yli 100 000 euroa eli 66,45%!”

  1. Mahtava vuosi sinullakin! Onneksi olkoon valtavan hyvästä nettovarallisuuden kehityksestä! 🙂 Vitsi, kun omalla alalla olisi yhtä kovat tienestimahdollisuudet, niin voisi vaan kuvitella niitä säästöprosentteja sen jälkeen.

    Vastaa
  2. Hienosti on varallisuutesi kehittynyt. Muista juhlistaa uuden satasen rikkoutumista jotenkin 😉 Itseni olen pyrkinyt jotenkin palkitsemaan, kun rajapyykit menevät ohi. Hieman rauhallisemmin tosin, kuin sinulla. Tästä on mielenkiintoista jatkaa alkaneen vuoden osalta.

    Vastaa
    • Ehdottomasti! Taino, oikeastaan heti kun korona antaa siihen mahdollisuuden 😀 Lähden kyllä pitkälle ja kauas ulkomaille reissuun heti, kun mahdollisuus siihen tulee. Ja jep, tämä vuosi tulee olemaan varmasti maailmalla, että pörssissä aivan yhtä arvaamaton kuin edellinen vuosi.

      Vastaa
    • Kirjoittelen tarkemman kulutusanalyysin ensi viikolla, mutta itseasiassa molemmat luvut ovat oikein. En ostanut vaatteita laisinkaan koko vuonna – yllätyin itsekin! Ja puhelinlasku laskennallisesti nolla, kun menen firman liittymällä enkä joudu sitä tosiaan itse maksamaan.

      Vastaa
  3. Onnittelut! 2 vuoden aikana olen 2000 e/kk nettotuloista säästänyt 1000 e kuussa, joten omaisuuteni on 24 ke. Osakkeisiin minulla ei ole vielä varaa sijoittaa, ehkä 10 vuoden päästä. Ensiksi on säästettävä oman asunnon käsiraha (50 ke), sitten puskuri (20-30 ke). Sitten ehkä uskallan alkaa sijoittamaan.

    Vastaa
    • Kiitos. 50 000 euron käsiraha asuntoa varten kuulostaa aika paljolta. Oletko harkinnut (tai onko sinulla jo) ASP-tili. Usein ASP:n avulla pääsee huomattavasti helpommin kiinni asuntoon, eikä noin isoa käteiskassaa tarvitse säätää kasaan – sitten pääsee rahasto/osakesijoittamisenkin aloittamaan nopeammin!

      Vastaa
      • Minulla on ASP-tilillä 15 000. Pankki sanoi, että maksimi laina, jonka myöntävät minulle on 45 ke. Asunto keskustan pinnasta maksaa sen 100 ke, joten tarvin 50 ke omaa rahaa. Syrjemmässä asunnon saisi 50 ke ja allekkin, mutta ei kannata menettää sellaisen kanssa ensiasunnonostajan etuja. Ja niitä ei saa kaupaksi, joten ei ole mitään järkeä ostaa muutaman vuoden tähtäimellä. Keskusta asunnon luultavasti voisi saada myöhemmin kaipaisikin.

        Vastaa
        • Hämmentävää, jos töissä käyt aivan tavallisesti niin suosittelen ehdottomasti pankkien kilpailutusta tuossa tilanteessa. Uskon, että neuvottelemalla jokin pankki varmasti suostuisi tuon riskin ottamaan pienemmällä aloituspääomalla – kyse kuitenkin valtiontakauksesta ja keskusta-asunnosta, joten muuttotappiopaikkakunnallakin uskoisin, että vähän isommalla vivulla lainaa pystyisi saamaan.

          Vastaa

Jätä kommentti