Vuosi 2021 on johonkin jälleen kadonnut ja onkin aika katsoa koko vuoden tilinpäätös. Kuinka paljon varallisuuteni kasvoi tänä vuonna? Entä velkamääräni? Lähtikö kulutukseni täysin käsistä, kun koronarajoitukset löyhenivät monessa kohtaa vuotta pitemmäksi aikaa? Miltä näyttää matkani taloudelliseen riippumattomuuteen – olenko tavoitetta edellä vai jäljessä? Näihin ja moniin muihin kysymyksiin tarjoan vastauksen tässä kirjoituksessa.
Viime vuoden tilinpäätöksen löydät referenssin vuoksi täältä. Tilinpäätöksen tekeminen vuoden alussa onkin aina ollut lempihetkeni blogia pitäessä, koska silloin annan itselleni aina luvan laskea varallisuuteni kehityksen. Tänään keskitynkin siis tärkeimpiin lukuihin matkallani taloudelliseen riippumattomuuteen. Nämä luvut ovat:
– Nettovarallisuuteni sekä osakesijoitusteni kehitys
– Velkamääräni kehitys
– Kulutukseni kehitys
– FIRE-tavoitteeni kehitys ja mitä seuraavaksi
Kirjoitan omat tekstit vielä tämän vuoden tuloista sekä tarkemmin myös kuluista myöhemmin tammikuussa, koska niiden raportointi on hieman monimutkaista monen eri kulu- ja tulolähteen takia. Katsotaan tänään kuitenkin talouteni avainlukuja ja aloitetaan nettovarallisuuteni kehityksestä.
Nettovarallisuuteni kehitys
Nettovarallisuus lasketaan seuraavalla kaavalla: Omaisuuteni (asuntojen ostoarvo + osakkeideni arvo + käteinen) – velat (opinto- ja asuntolainani).
Osakepääoma sisältää pörssiosakkeeni sekä pörssilistaamattomat yritysten osakkeet (oma työpaikkani=, jotka omistan.
Nettovarallisuuteni 31.12.2021 olikin 353 176 euroa ja osakepääomani 217 676 euroa. Nettovarallisuuteni kasvoi viime vuonna 92 349 euroa eli 35,41%.
Koska vuosi 2020 oli niin satumainen (kovin kasvu nettovarallisuudessani koskaan niin absoluuttisesti kuin prosentuaalisesti), vuosi 2021 tuntui omalla tavallaan jopa hieman pettymykseltä. Tämä johtui suurilta osin sijoitusteni viime vuotta huomattavasti heikommasta menestyksestä, johon palaan tarkemmin ensi tekstissäni, jossa käyn läpi ja analysoin kaikki sijoitusteni tuotot viime vuodelta.
Olen asettanut tavoitteeni korkealle tarkoituksellisesti ja vaikka lähes 100 000 euron nettovarallisuuden kasvu ei ole mitään muuta kuin tervetullutta, on vaikea olla katsomatta esim. Twitterissä näkyviä sijoitusten tuottokäyriä menneeltä vuodelta, vaikka tiedän, että vertailu on turhaa.
Pitää myös muistaa laittaa asiat perspektiiviin, etten muutu sokeaksi lähtökohdistani. Olen lähtenyt nollasta ja ensimmäisen 100 000 euron saavuttamiseen minulla menikin lähes kymmenen vuotta. Tämän jälkeen olen onnistunut kasvattamaan nettovarallisuuttani aika tasan 100 000 eurolla joka vuosi. Vaikka potentiaalia siis oli parempaan myös tänä vuonna, lopputulos oli kaikin osin erinomainen.
Nettovarallisuuden kasvu on kuitenkin monen asian summa ja oikeastaan kaikki mottoni mukaiset asiat ovat kantaneet tulosta eteenpäin.
Tulen tosiaan tekemään sijoituksistani ja niiden topeista ja flopeista täysin oman tekstin, koska tiedän, että vuodessa on paljon perattavaa sijoitusnäkökulmasta sekä analysoitavaa sijoitusstrategiani puolesta. Sitä ennen, katsotaan vielä muut talouteni avainluvut menneeltä vuodelta – seuraavana vuorossa onkin velkalastini analysointi
Velkamääräni kehitys
Olen käytännössä ottanut joka vuosi lainaa lisää aina vuodesta 2015 lähtien (paitsi vuonna 2020, kun en sitä pankilta saanut). Ensin otin opintolainaa, ja tämän jälkeen olen ottanut kolme eri asuntolainaa – ensimmäisen vuonna 2018, toisen 2019 ja kolmannen menneenä vuonna 2021.
Omistan kaksi sijoitusasuntoa, toisen Helsingistä ja toisen Tampereelta. Tämän lisäksi minulla on kotini asuntolaina Helsingissä täysin omissa nimissäni. Tämän lisäksi erittäin pieni osa (n. 15 000 euroa) lainasta on opintolainaa, jossa minulla on tällä hetkellä 0,00%-korko eli maksan sitä niin hitaasti kuin mahdollista pois.
Vuonna 2021 ostinkin toisen sijoitusasuntoni ja tänä vuonna tavoitteenani on löytää vielä yksi asunto lisää sijoitusasuntosalkkuuni, mikäli asuntomarkkina näyttää suotuisalta. Koska niin iso osa sijoituksistani on osakkeissa, asuntosijoittajana olen konservatiivisempi eli itselleni on tärkeämpää hyvä sijainti, potentiaalinen arvonnousu ja en niinkään pyri maksimoimaan asuntojen kassavirtaa. Tämän takia en osta sijoitusasuntoja kuin Tampereen keskustasta sekä Helsingin hyviltä alueilta. Näissä on tuottopotentiaali pienempi, mutta samalla riskit pienemmät.
Asuntosalkkuni rakenne näyttääkin tällä hetkellä seuraavalta.
Kaikissa lainoissani on 25 vuoden takaisinmaksuaika, mutta maksan ensimmäisen sijoitusasuntoni lainaa pois vielä vuoden verran tuplasti nopeammin kuin olisi tarvis. Tämä johtuu sitä, että laina on jaettu kahteen osaan ja haluan etenkin näin alussa saada lisää vakuusarvoa vapautettua asunnoista, jotta pystyn kasvattamaan asuntolainasalkkuni nopeasti neljään asuntoon JA, jotta voin käyttää asuntoja mahdollisimman lähitulevaisuudessa osakesijoituslainani rahoittamiseen seuraavassa pörssiromahduksessa.
En ole kauhean do-it-yourself-mies, joten jos saisin päättää, en olisi asuntosijoittaja ollenkaan. Syy asuntosijoittamiseeni perustuukin siihen, että se on ainoa tapa saada isoja lainoja pankista ja esim. 200 000 euron asuntoa vasten saa moninkertaisesti enemmän lainaa kuin 200 000 euron osakesalkkua vastaan. Asuntosijoitukseni ovatkin ennen kaikkea sijoitus siihen, että pystyn käyttämään niitä vakuuksina tulevaisuudessa sellaisiin lainoihin, joita tulevaisuudessa tulen tarvitsemaan.
Ja kuten näkyy, koska asunnot on kaikki ostettu vasta viime vuosina, on edelleen suurin osa asuntosalkustani vain lainaa pankille, mutta tämä tasoittuu hitaasti, mutta varmasti. Lainamäärässä on todennäköisesti kaksi pomppua vielä ylöspäin: kolmas sijoitusasunto, sekä toivottavasti tuleva kotini, jossa tulen sitten asumaan seuraavat 10-20 vuotta ja jossa voin perheeni perustaa.
Kulutukseni kehitys vuonna 2021
Tulen perkaamaan kulutukseni vielä tarkemmin ensi viikon tekstissä, mutta tämä graafi on ehkä koko talouteni perusta, jonka takia se tulee aina tilinpäätöksissä tästä eteenpäin olemaan. Olen seurannut kulutustani jo ennen kuin aloitin bloggaamisen ja paljon ennen kuin aloitin kokoaikaisesti työelämässä. Yllä oleva kuvaaja kertookin sen, miten kulutukseni on kehittynyt vuosien varrella. H1 tarkoittaa kyseisen vuoden tammi-kesäkuuta ja H2 heinä-joulukuuta.
Onkin mahtavaa nähdä, että vaikka tuloni ja varallisuuteni ovat moninkertaistuneet kuuden vuoden seurannan aikana, kulutukseni on käytännössä täysin samalla tasolla kuin sen alussa – eli opiskeluaikoina. Toki koronalla on osansa tähän, koska en ole matkaillut kahteen vuoteen, joka nostaisi todennäköisesti vuosikulutustani muutamalla tuhannella eurolla. Keskimäärin kuvaaja kuitenkin kertoo selvästi sen, että elintasoinflaatiota ei ole juuri tapahtunut, mikä on hyvä merkki. Liian usein kun kuitenkin kulut nousevat tulojen ja varallisuuden mukana, vaikka parhaat asiat elämässä ovat usein ilmaisia.
Graafi myös alkaa käydä pian aika ahtaaksi, joten todennäköisesti 2022 tai 2023 vuoden tilinpäätöksessä alan seuraamaan kulutuksen kehittymistä vuositasolla.
FIRE-tavoitteeni kehitys ja mitä seuraavaksi
Jos et muista, olen asettanut tavoitteeni saavuttaa taloudellisen riippumattomuuden vuonna 2030. Tämä on sama vuosi, kun täytän 39 vuotta. Tähän tavoitteeseen päästäkseni nettovarallisuuteni olisi tarkoitus kasvaa 2,5 miljoonaan euroon aina tuohon vuoteen 2030 mennessä. 2,5 miljoonaa euroa on aivan valtava määrä rahaa, joten miten olen ajatellut päästä tähän lukuun? Alla nettovarallisuustavoitteeni joka vuodelle – katsotaan miten nykyinen nettovarallisuuteni peilautuukin tavoitenettovarallisuuteeni vuoden 2021 lopussa.
Ja sama vielä vuodenloppu numeroina.
2021: 300 000 (toteuma 353 176)
2022: 420 000
2023: 630 000
2024: 800 000
2025: 1 000 000
2026: 1 300 000
2027: 1 500 000
2028: 1 800 000
2029: 2 200 000
2030: 2 500 000
Tavoitetahti on siis erittäin kova ja siihen pääsemiseen tarvitsen ihan jokaista osaa oman talouden hallinnasta. Kulutukseni ei saa räjähtää käsiin, tulojeni pitää jatkaa kasvamista vuodesta toiseen sekä sijoitusteni täytyy onnistua. Tällä hetkellä kaikki näyttääkin vielä ihan hyvältä, mutta laakereille en saa levähtää missään kohtaa. Olen tavoitettani tällä hetkellä n. 50 000 euroa edellä, mutta käytännössä yksi vähänkin pitempi mollivoittoinen jakso pörssissä olisi erittäin tuhoisa tavoitteelleni.
Tämän vuoden tavoite näyttää tällä hetkellä vielä saavutettavissa olevalta, mutta vuoden 2023 lopun 630 000 euron tavoite tuntuu tällä hetkellä erittäin haastavalta. Tähän päästäkseni minun on raavittava jostain selkeä palkankorotus / lisätuloja tai vaihtoehtoisesti sijoitusten pitää jatkaa samaa tahtia kuin ne ovat jatkaneet pari edellistä vuotta, mutta kun pörssi kutittelee edelleen kaikkien aikojen korkeimpia tasoja, en voi luottamustani laittaa pelkkään pörssin voittokulkuun.
Virallisia numerotavoitteita en nettovarallisuustavoitteeni lisäksi vuodelle 2022 laita, mutta tänä vuonna pyrin tekemään ainakin seuraavat asiat.
1) Allekirjoitettua julkaisusopimuksen sijoituskirjaani sekä julkaistua sen (vaikka joulumarkkinoille!)
2) Löytää parempia, tehokkaampia ja lukijoita vähemmän häiritseviä tapoja tienata blogilla rahaa
3) Ostaa kolmas sijoitusasunto
4) Saada selkeä ylennys / palkankorotus töissä – mieluusti molemmat
Näyttää siltä, että vuodessa 2022 on taas äärimmäisen paljon tehtävää niin taloudelliselta kuin blogipuoleltakin ja minun pitääkin onnistua käyttämään vapaa-aikani tehokkaammin kuin vuonna 2021. Sain kirjoitettua sijoituskirjani käsikirjoituksen valmiiksi pitkälti kiitos kesälomani, mutta nyt kun kirja on editointivaiheessa ja olen neuvotteluvaiheessa kustantamon kanssa, pitää minun pystyä työstämään käsikirjoitusta pienissä pätkissä töidenkin jälkeen – jotain jossa olen huomattavan huono.
Muuten vuoden 2022 tavoitteet ovat pitkälti eurollisia ja tuttuun tapaan päivittelen blogiini sitä mukaan kun saan / en saa noita asioita tapahtumaan! Mutta olen optimisti ja uskon, että kaikki neljä tavoitetta sekä myös nettovarallisuustavoitteeni uudelle vuodelle ovat kaikki tehtävissä.
Vuosi 2021 ei ollut täydellinen, mutta objektiivisesti katsottuna silti erittäin hyvä vuosi ja kaikki eteni suunnitelmieni mukaan. Tärkeintä on, että niin minä kuin läheiseni pysyivät kaikki terveenä ja en ole vieläkään joutunut tekemään yhtään korona-testiä koko tänä aikana. Olenkin edelleen ollut terveempi kuin koskaan viimeiset kaksi vuotta ja toivon, että putki jatkuu myös tulevaisuudessa!
Oletko uusi lukija ja oletko kiinnostunut säästämisestä, sijoittamisesta, rahan tekemisestä tai taloudellisesta riippumattomuudesta? Aloita tästä ja löydä helpoiten sinua kiinnostavimmat kirjoitukseni. Blogini kattaa yli 500 tekstiä, joten olen varma, että löydät uutta mielenkiintoista luettavaa.
P.S. Muista seurata Omavaraisuushaastetta myös sosiaalisessa mediassa saadaksesi heti tiedon uusimmista kirjoituksista!
Omavaraisuushaaste Facebook
Omavaraisuushaaste Instagram
Omavaraisuushaaste Shareville
Onnittelut hyvin menneestä vuodesta! Hämmentävän tasaista suorittamista kulujen hallinnassa. Olet meistä kahdesta se todellinen ”spartalainen” 😏
Haha, kiitos! Nooo, eiköhän tosiaan sitä elintasoinflaatiota vähän pääse tapahtumaan, kunhan matkailemaan pääsee. Kerralla Japaniin, Etelä-Koreaan ja Jenkkireissu vielä erikseen, niin eiköhä siinä saa tonneja palamaan ja kulutuskäyrät myös tappiin. Korona tehnyt säästämisestä jopa vähän liian helppoa.
Onnittelut hyvästä vuodesta!
Itselläni oli aika samat lukemat, noin 90k lisää täälläkin: https://laiskasijoittaja.blogspot.com/2022/01/vuosi-2021-paketissa-paaoma-nousi-86k.html
Veikkaan että osakesijoituksilla vaurastuminen ei tule olemaan ihan yhtä helppoa lähivuosina kuin mitä se on ollut viimeiset 10 vuotta. Itse odotan näitä vaikeampia aikoja innolla, koska pitkän aikavälin sijoittaja saa paremman tuotto-odotuksen sijoituksilleen kun markkinat ovat mollivoittoiset.
Hyvää (sijoitus)vuotta 2022!
Kiitos! Ja onnittelut myös sinulle hyvin menneestä vuodesta. Ja joo olen samaa mieltä, että ensi vuodet tulevat todennäköisesti olemaan yleisesti mollivoittoisempia kuin nämä kaksi mennyttä voittoa. Onneksi näistä vuosista kuitenkin on saanut hyvän boostin varallisuuden kasvattaiseen, mikä on etenkin näin alussa matkaa tärkeää. Olen yllättynyt, jos tämä vuosi ei ole sijoituksille negatiivinen, mutta uusi vuosi, niin eiköhän tämä maailma jälleen vähä oudommaksi tästä mene.
Ite sain kerätty inan yli 100k ja siten nettosijoitusvarallisuuden melkeen 500k:hon.
ihan vertaistuen vuoksi, oletteko te huomanneet työmotivaation laskevan salkun arvon funktiona? Itse olen huomannut aina välillä miettiväni että onko töissäkäynnissä juurikaan järkeä, salkku alkaisi olla fire suuruusluokassa ja salkun heilahtelu on kuukausittain isompi mitä käpälään jäävät palkkatulot. Tietty motivaatiotani käydä palkkatöissä laskee myöskin se, että mulla on sivutoiminen puuhastelu firma, jonka tuotoilla eläisin paremmin mitä pitkäaikais työtön.
Onnittelut! Puoli miljoonaa olisi hieno virstanpylväs saavuttaa!
Ja mielenkiintoinen kysymys! Varmaan motivaatio riippuu siitä, mitä määrittelee juuri FIRE:n tasoksi itselle. Kun itselläni tavoite on tuo 2,5 miljoonaa euroa, niin tässä kohtaa ei ole vielä lähelläkään tunnetta, että tekisi kynää mieli tiputtaa. Mutta tosiaan tämä johtunee täysin siitä, että matkaa on vielä paljon enemmän jäljellä, kuin sitä on kuljettu. Vaikea siis sanoa, mitä tapahtuu, kun lähemmäs tavoitetta pääsen. Tästä olisi mielenkiintoista kuulla muiltakin lukijoilta, jotka lähempänä maalia ovat.
Sen olen kuitenkin nyt jo huomannut, että etenkin kulutuksessani olen vähän löystynyt juuri noiden salkkumuutosten takia. Kun salkku liikkuu joka päivä tonneja edestakas, ei 10 euron kulutus yhteen suuntaan tunnu kauhean merkittävältä. Olen kuitenkin yrittänyt pitää siitä kiinni, että edelleen säästän merkittävän osuuden tuloista, koska etenkin laskumarkkinassa tämä on arvokasta ja pitää nettovarallisuuden kasvua pinnalla – sekä auttaa käteiskassan kasvattamista.
Tämä on iskenyt itsellinikin. Huomannut, että en ole oikein työtä tekevää sorttia, kun nettovarallisuus kasvaa.
itellä kuvio toimii siten, että mulla on palkkatyö ~4k/kk ja tähän päälle maatila, josta irtoaa 20k/vuosi ja metsistä 100k/5vuotta, niin välillä tulee mieleen että miksi mää käyn enään toisaalla töissä kun omistakin hommista irtoaisi riittävästi rahaa ja finanssi varallisuus on tuo 500k niin se toisi kivasti turvaa huonoille vuosille.
se vaan kun töissä on melkeen aina ihan kivaa ja mielenkiintoista puuhaa…
Tämäpä! Työt tuovat useasti oikeasti tarkoitusta ja rutiinia arkeen. Tilanteesi on siitä vielä erittäin hyvä, että jos jossain kohtaa alkaisi työ tökkimään, niin sitten voi miettiä uran vaihto, töiden lopettamista tai jonkun uuden opiskelemista! Vapaus päättää varmaan se paras asia tuossa.
Onnittelut! Laskeskelin omia tuottoja ja näyttäisi siltä, että nettovarallisuus on noussut n. 65% tänä vuonna. Teemme puolison kanssa molemmat suht tylsää rahastosijoittamista, mutta se on alkanut tuottamaan ihan mukavasti näin muutaman vuoden jälkeen. Vuoden lopussa meni myös asunto myyntiin ja siitä sitten tulikin omanlainen pomppu.
Pidätkö muuten itselläsi jonkinlaista lainarajaa ja miten se muodostuu? Itse olen tarkastellut nettovarallisuuttani ja lainan määrää ja pitänyt velanmäärää n. 50-70% yli nettovarallisuuteni. Aikaisemmin se oli n. 400%, mikä kuulostaa turhan hurjalta nykyään!
Kiitos! Ja 65% on kyllä kova, oma ennätys taitaa olla 59%. Ja yksinkertainen rahastosijoittaminen on tarpeeski vaurastuttamaan. Tyttöystäväni säästää myös kuukausittain rahastoon ja kun sen tekee, aika vain tekee tehtävänsä!
Ja lainasta puhuttaessa en tällä hetkellä pidä lainarajaa, vaan vedän maksimilainalla koko ajan. Tätä riskiä olen pyrkinyt taas laskemaan sillä, että sijoitan varmoihin ja pieniriskisiin asuntoihin kasvukeskuksissa, joissa tuotot taas eivät ole niin korkeat. Pyrin nostamaan sijoitusasuntolainat maksimiin, jotta saan vielä yhden sijoitusasunnon ja sen jälkeen tulen enää lainaa nostamaan uuteen kotiini sekä mahdollisen sijoituslainan aikanaan. On käynyt tuuri, että sijoitusvarallisuus ja tulot ovat kasvaneet sen verran hyvää tahtia, että vaikka olen koko ajan maksimilainassa, on varallisuuteni kasvu kompensoinut hyvin myös kasvavaa lainan määrää ja laina% on liikkunut oikeastaan opiskeluajoista lähtien juuri tuon saman 50-70% välissä.
Mahtavat luvut minä sain säästettyä tonnin kuussa, sijoitusten arvo laski 500. Eli nettovarallisuuteni vuodessa kasvoi 11 500. Tämän vuoden tavoite on säästää 1200 kuussa, sijoittaa en uskalla enempää kun viime vuonnakin tuli rahastoilla tappiota.
Pitkäjänteisesti jos sijoittaa halpoihin indeksirahastoihin, niin eipä se haittaa, että yhtenä vuotena tulee tappioita sijoituksista. Ensi vuosi sitten voi mennäkin jo paremmin ja 10:ssä vuodessa yksittäisiä huonoja vuosia ei enää edes muista! Ei muuta, kun rohkeasti vain jatkamaan rahastosijoittamista, jos säästöt siihen pystyvät, aika hoitaa kyllä tehtävänsä korkoa korolle ilmiön kanssa.
Upeasti mennyt sinulla, onnittelut. Itsellä kasassa tällä hetkellä ”vasta” 45k arvoinen salkku. Ensimmäisenä tavoitteena olisi saada 100k kerättyä. Mutta kuten tiedät, niin se ensimmäinen 100k tuntuu kyllä melko hitaalta kerätä. Noh, eiköhän se sieltä jossain kohtaa kuitenkin tule vastaan ja kärsivällisyys palkitaan. Kiitos hyvästä blogeista ja etenkin listautumisantien analyyseista, ovat olleet todella hyviä!
Kiitos paljon! Hyvin on kyllä mennyt tasaisesti eteenpäin. Ensimmäinen 100k ei ole syyttä väitetty vaikeimmaksi, se tosiaan tuntuu ikuisuudelta! Mutta siitä eteenpäin onneksi yleensä kyllä helpottaa, joten todellakin sen arvoista.
Hei,
Onnittelut reippaasta nettovarallisuuden kasvusta. Korona on mahdollistanut nostamaan säästämisen kulmakerrointa mukavasti. Itsekin pääsin viime vuonna ensi kertaa yli 200 000 euron nettovarallisuuteen. Erityisen ”tyytyväinen” olen siitä, että 70 prosenttia tuosta on matalakuluissa indeksirahastoissa.
Päädyin myös viime vuonna asuntosijoittajaksi, kun muutin pois ensiasunnostani ja jätin sen vuokralle (yksiö PK-seudulla). Asuntosijoittaminen ei ole ollut itsellekään mikään tavoite, vaan ajattelen että paremman tuoton pienemmällä vaivalla ja riskillä saa, jos rahat sijoittaa esim indeksirahastoihin. Sijoitusasuntoa pystyy kuitenkin hyödyntämään lainan vakuutena rahastoja paremmin. Asunto on myös kassavirtapositiivinen eli se nostaa myös kuukausittaista tulovirtaani muutamalla kympillä. Siksi koin, että tässä on hyvä mahdollisuus harjoitella asuntosijoittamista.
Hyvää alkanutta vuotta ja jatka hyvän blogisi päivittämistä!
Kiitos! Joo säästäminen on ollut pelottavan helppoa koronassa, koska uudet kulut eivät ole pystyneet ainakaan omassa taloudessani millään tasolla korvaamaan niitä kaikkia menoja, jotka koronan myötä poistuivat. Ja onnittelut 200 000 euron rajan rikkomisesta, saa ainakin nukkua rauhassa, kun noin suuri osa on rahastoissa eikä isoja pomppuja taaksepäin tule!
Ja juuri samalla tavalla itselläkin alkoi asuntosijoittaminen. Mukava tapa käyttää velkavipua hyväkseen matalien korkojen aikana ja tulevaisuudessa tosiaan vakuutena, niin hyvä lisä sijoitussalkkuun ehdottomasti.
Tuo käteishomma osui silmään, kun aihetta on tässä tullut pohdittua. Tarkemmin sanottuna tuo rapakon toisella puolella vauhtia ottava inflaatio. Oman ymmärrykseni varassa tein pienen viilauksen sijoittamiseeni ja hukutan puolet puskurirahastosta tässä kevään aikana osakkeisiin normaalin kuukausisijoittamisen yhteydessä. Tästä huolimatta jäljelle jäävä summa tuntuu pelottavan suurelta, mikäli inflaatio lähtee laukkaamaan. Ajatuksia?
Itse tosiaan nostin puskuria, koska mielestäni pörssi kävi aivan ylikuumana viime vuoden toisen puoliskon. Nyt arvostustasot taas näyttävät vähän järkevämmältä ja aloitan todennäköisesti taas tasaisen kuukausittaiset osakeostokset. Inflaatiosta tulee pidempi teksti kahden viikon päästä, niin avaan ajatukseni siinä laajemmin!
Melko kova tuo 2030 tavoite. Useimpina vuosina vaaditaan 20-30% kasvua, mikä on Buffettmainen suoritus. Palkkatulojen merkityshän alkaa tuossa jo hävitä, kun luvut menee miljooniin.
Joo ehdottomasti on! Toki laskuissa on mukana myös se, että pyrin kasvattamaan niin päätulojani kuin sivutulojani tästä aina tuohon 39-ikävuoteen. Eli kaikkea ei onneksi tarvitse tehdä puhtailla sijoitustuotoilla. Tästä kertoo se, että sijoitustuottotavoitteeni on 10% vuodessa, joten merkittävä osuus on myös tienaamani rahamäärän suurentamisella (sekä tietysti sillä, että en anna kulutuksen lähteä ihan täydelle laukalle).