Töihin ulkomaille? 16 alueen verotus- ja elinkustannusindeksivertailu

Suomessa työtilanne on ollut pitkään jopa korkeakoulutetuille vähintäänkin haastava osaamisesta riippuen – ja korona ei ole auttanut asiaa. Olen itse siinä onnekkaassa tilanteessa, että oma koulutukseni on tähän mennessä taannut minulle työmahdollisuuksia hyvissä määrin. Tulevaisuudesta ei kuitenkaan koskaan tiedä ja olen käytännössä viimeiset pari vuotta katsellut erilaisia vaihtoehtoja myös omalla alallani ulkomailla. Töihin ulkomaille meneminen vaikuttaakin erittäin mielenkiintoiselta ja jopa realistiselta vaihtoehdolta.

Koska nykypäivänä on helpompaa kuin koskaan olla kansainvälinen, teinkin vähän tutkimusta siitä, millaisia vaihtoehtoja on ulkomaille lähtöön. Miten eri maat eri mantereilla näyttäytyvät verrattuna Suomeen. Suomi on tunnetusti kallis maa, jossa on korkea veroprosentti, joten mikäli mahdollista ulkomaille muuttaminenhan saattaisi hyvinkin olla taloudellisesti monelle erittäin järkevä vaihtoehto – vai?

Miksi töihin ulkomaille?

Yleisesti ottaen tulot ovat usein korkeammat ulkomaille työn perässä muuttaessa – etenkin jos tarjous on saatu ulkomailta. Syynä tähän on se, että yleensä jos lähdet työn perään ulkomaille, on sinulla jotain osaamista, jolle on aidosti tarvetta kohdemaassasi. Tällaista löytyy tällä hetkellä etenkin tietotekniikan alalta ja monessa maassa myös esim. hoiva- rakennus ja infra-aloilta. Ilman koulutusta ulkomailta on vaikeaa löytää edelleen töitä, tosin sekin joissain maissa voi olla helpompaa kuin Suomessa.

Toisena, Suomessa on korkea hintataso, kuten myös verotuskin. Tämä johtaa siihen, että vaikka palkka olisi isompi, käytettäväksi jää vähemmän. Henkilölle kuten minä, joka tavoittelee taloudellista riippumattomuutta, pienemmän verotuksen maa on teoriassa parempi, koska voin vaikuttaa bruttopalkkani kulutukseen enemmän kuin Suomessa, jossa valtio päättää suuresti siitä, mihin rahani käytän.

Tämän takia olenkin katsellut monesti kateellisena esim. USA:laisia taloudellinen riippumattomuus-bloggareita, joiden tavoitteita tukee niin USA:lainen palkkaus, verotus kuin myös eläkesäästäminen ja siitä saatavat veroedut. Tiedän jo pelkästään USA:laisia blogeja paljon lukeneena, että taloudellinen riippumattomuus on helpompi saavuttaa USA:ssa kuin Suomessa työskentelemällä. Mitään muuta kadehdittavaa USA:ssa ei kyllä sitten olekaan.

Rakastan Suomessa asumista ja olen suhteellisen varma, että suuren osan elämästäni haluan kuitenkin Suomessa asua. 2-4 vuotta ulkomailla ei kuitenkaan kuulosta ollenkaan hullummalta sunnitelmalta etenkin kun pystyn tällä hetkellä sujuvasti juttelemaan kolmella kielellä kiitos koulun (suomi, englanti ja saksa) sekä ymmärtämään vähän kahta (ruotsi ja korea, kun vähän muistuttelen). Kielitaidosta ei siis pitäisi jäädä kiinni. Työkomennus tai työvaihto voisivat olla varsin mukavia vaihtoehtoja tämän toteuttamiseen.

Maavertailu

Numerot, joita olen saanut tätä kirjoitusta varten kerrättyä ovat erinäisistä mahdollisimman virallisista lähteistä, mutta ovat luonnollisesti vain arvioita internetistä löydetyn tiedon perusteella eli suuntaa-antavia. Tiedot ovat kuitenkin tarpeeksi tarkkoja, jotta niistä näkee alueelliset selkeät erot.

Alla siis grafiikka, josta näkee nopealla silmäyksellä vertailumaiden/ kaupunkien/ osavaltioiden vero- sekä elintasoeroavaisuudet verrattuna Suomeen. Suomi esittää numero yhtä niin nettotuloissa kuin elinkustannuksissa. Elinkustannuksissa olen ottanut huomioon kaikki ns. tavalliseen elämään kuuluvat pakolliset menot eli asuminen, elintarvikkeet, kulkeminen, vakuutukset, koulutus sekä terveydenhuolto.

Niissä maissa, joissa olen tutkinut vain yhtä aluetta, olen ottanut vertailukohteeksi maan pääkaupungin, koska on oletettavissa, että ulkomailta työn saatuani olen mitä todennäköisemmin pääkaupunkiseudulla töissä maassa kuin maassa – aivan kuten Suomessakin. Vertailtavaksi tuloksi otin 100 000 euroa vuodessa, koska se on mukavan pyöreä summa ja mahdollinen kaltaiselleni korkeakoulutetulle monessa maassa, jos komennus kohdalle osuu.

Oranssi viiva kertoo elinkustannusindeksin (eli kuinka paljon eläminen maksaa maissa) ja sininen palkki kuvaa sitä määrää, joka jää 100 000 euron bruttotuloista käteen verojen jälkeen.

töihin ulkomaille
Töihin ulkomaille? Sillä minne menet, on kuvion mukaan paljon väliä taloudellesi

Kuvaaja ei sinällään kerro ihan kauheasti. Katsotaan siis hieman tarkemmin alueellisia eroja ja mitä taulukosta voi tulkita.

Tärkeimpiä huomioita alueellisista eroista

Etelä-Koreassa vaihdossa ollessa kuulin usein, että korealaiset menevät usein Singaporeen vaihtoon sekä töihin pian valmistuttuaan. Nyt ymmärrän miksi. Vertailusta näkee selvästi, että Singaporessa on suhteellisen pieni verotaakka, mutta samalla kohtuulliset elämisen kustannukset (suurimmat elinkustannukset syntyvät asumisesta). Hong Kong korkeasta elinkustannuksistaan huolimatta kuuluu tähän samaan kastiin.

Jos on miettinyt Yhdysvaltoihin muuttamista, verotus on jotakin, joka houkuttelee sinne menemistä alueella kuin alueella. Asuminen, vakuutukset ja terveydenhuolto ovat kuitenkin erittäin suuria kustannuksia etenkin hubeissa kuten New Yorkissa ja Kaliforniassa. Jos kuitenkin kulkee osavaltion reunoilta töihin autolla, kuten moni jenkki tekeekin, voi asumiskustannuksia laskea selkeästi. Maantieteellinen arbitraasi voikin parhaimillaan olla Yhdysvalloissa asuessa ja työskennellessä olla erittäin suuri.

Huomattavaa USA:n alueissa on myös se, että usein pieni verotus on merkki vähemmän laajasta julkisesta tukiverkostosta. Tämä johtaa siihen, että eläminen maksaa itsessään jo huomattavasti enemmän, jos haluaa esim. samanlaisen sosiaaliturvan kuin Suomessa, mutta samalla se johtaa siihen, että on mahdollista säästää enemmän – koska jokainen kulutus päätös on enemmän yksilön hallussa sairasvakuutuksesta lähtien.

Iso-Britannian graafia kun katsoo, näkee selkeästi Lontoon mielettömyyden asuinpaikkana. Britannian verotus ei ole maailman matalinta tasoa ja Lontoossa on yksinkertaisesti kallista. Säästöprosenttia ajatellen Lontoo ei siis ole parhaita paikkoja elää. Saat siis olla aika suuri finanssi-instrumenttiguru, jos haluat Lontoossa rikastua. Eli sellainen, joka mitä todennäköisemmin aloittaa seuraavan pörssiromahduksen. Tämä on harmi sinänsä, koska Lontoon on itselleni ainakin tällä hetkellä erittäin potentiaalinen työvaihdon kohde.

Kiina on hyvin mahdollinen sijainti suomalaiselle ekspatriaatille, koska moni suomalainen yritys tekee bisnestä Kiinassa. Graafista näkee, että Kiinaan meneminen on varsin järkevä vaihtoehto. Elintaso on siellä suhteellisen alhainen verrattuna Suomeen, mutta samalla verotus on myös suhteellisen alhaista. Kiinassa suomalainen pystyykin varmasti edistämään omaa taloudellista tilannetta huomattavasti, mikäli malttaa kuluttaa järkevästi.

Yllätyin kuitenkin siitä, että Belgiassa on kuin onkin rajumpi tuloverotuksen progressio kuin Suomessa. Muistin lukeneeni siitä jostain, mutta kun tein vertailua, yllätyin tästä faktasta paljon.

Vertailua katsoessa on kuitenkin hyvä huomata, että on suuri ero siinä haetko ulkomailta töitä muuten vain, vai menetkö niin sanotulle komennukselle. Usein jos yrityksesi määrää sinut johonkin ulkomaan kohteeseen saat etuja kuten työsuhdeasunnon sekä mahdollisesti jopa auton. Asuminen on suurimpia kuluja monessa muuten halvassa maassa ja paikassa (esim. Kaliforniassa), jossa muuten eläminen on suhteellisen edullista. Onkin siis hyvä huomata, että tämä graafi antaa parhaiten suuntaa silloin kun joudut vastaamaan kaikista kuluistasi itse.

Mielenkiintoista graafissa on se, että omalla tavallaan se on erittäin looginen. Tiettyjä poikkeamia lukuunottamatta vertailusta huomaa sen trendin, että elinkustannusten korkeus on usein käsikädessä sen kanssa, kuinka paljon palkasta jää käteen.

Tämä korostaa entisestään aiemmin mainitsemaani pointtia siitä, että muualla kuin Suomessa, on ns. ”helpompaa” säästää, koska on sinusta enemmän kiinni, mihin kaikkeen rahaa laittaa ja kulutusvalinnoilla voi tehdä erittäin suuren eron nettotuloistasi saamaasi säästöön – ja toisaalta onnettomuuksien osuessa kohdalle täytyy vakuutusten olla kunnossa.

Huom! Töihin ulkomaille menemistä ajatellessa kannattaa tutustua myös verottajan neuvoihin sekä niin sanottuun ”kuuden kuukauden sääntöön”. Käytännössä, jotta saat ulkomaalaisen verokohtelun, pitää sinun työskennellä kohdemaassa vähintään 6kk, etkä saa olla Suomessa yli 6 päivää kuukaudessa. Lisää tietoja asiasta verottajan sivuilla.

Mikäli aihe kiinnostaa, voin jatkossa kirjoittaa syvempää analyysia erilaisista skenaarioista eri tilanteissa, koska kuitenkin itse tutkin asiaa aktiivisesti elämäntilanteeni takia, laita kommenttia jos haluat kattavamman vertailun tai lisää maita! Huomioitavaa on myös, että verotus sekä sosiaaliturvan lakipykälät ja muut himmelit ovat niin suuresti maakohtaisia, että yllä oleva graafi on ennen kaikkea suuntaa-antavaa, ei aukoton kaikki asiat huomioonottava.

Kaikki kommentit tervetulleita ja olisi erityisen mukava kuulla mielipiteitä ihmisiltä, joilla on kokemusta ulkomailla olemisesta, ekspatriaattina olemisesta tai jos olet itse harkinnut töihin ulkomaille menemistä!

P.S. Muista seurata Omavaraisuushaastetta myös sosiaalisessa mediassa saadaksesi heti tiedon uusimmista kirjoituksista.

Omavaraisuushaaste Facebook
Omavaraisuushaaste Twitter
Omavaraisuushaaste Instagram

Omavaraisuushaaste Shareville
Omavaraisuushaaste Bloglovin’
Omavaraisuushaaste Blogit.fi

24 kommenttia artikkeliin ”Töihin ulkomaille? 16 alueen verotus- ja elinkustannusindeksivertailu”

  1. Todella hyvä artikkeli! Ja mielenkiintoista dataa. Jos aiot tehdä asiasta jatkokirjoituksen, suosittelen käsittelemään expattien verohelpotuksia tietyissä maissa. Esimerkiksi Tanskassa ja Alankomaissa korkeasti koulutettu insinööri voi saada jopa 30 prosentin verohyödyn, joka näkyy nettotulojen selkeänä kasvuna.

    Vastaa
    • Kiitos ja erittäin paljon kiitos vinkistä! Juuri tuollaisia erityisverotusjuttuja olisi mukava ottaa huomioon ensi kirjoituksessa – aihe on itselleni sen verran lähellä sydäntä, että varmasti laajennan tästä vielä joskus tulevaisuudessa.

      Vastaa
      • Itselle tuli vähän yllätyksenä että verokohtelu voi riippua työstä/työpaikasta kohdemaassa.

        Täällä Japanissa yliopistossa työskennellessä en maksa ansiotuloveroja ollenkaan tänne, mutta valitettavasti joudun maksamaan ne maiden välisen sopimuksen mukaan Suomeen. Tämä sitten tarkoittaa huomattavasti korkeampaa veroprosenttia, kuin mitä paikallisen progression mukaan olisin maksanut. Pöh ja pah!

        Vastaa
        • Oho, joo verottajan sivuilla oli sellainen suhteellisen yksinkertaistettu taulu, mikä esitteli noita eroja verosopimuksesta. Tuo olisi kyllä kamalin kombinaatio, että asuu ja työskentelee jossain muualla paikallisella palkalla ja elintasolla, mutta silti joutuu maksaa verot Suomeen. Täytyykin kirjoitella ensi tekstissä myös tuosta, kiitos arvokkaasta kommentista!

          Vastaa
          • Australia vaikuttaisi noista parahaalta. Elinkustannukset ja verotus huomioiden. Tietysti riippuu missä siellä asuis. Eri kaupunkien välillä on huimia eroja elinkustannuksissa. Lisäksi työviisumi käsittääkseni yhtä vaikea saada kuin esim jenkkeihin.

            Vastaa
  2. Olen ollut ulkomaan komennuksella ja hyötynyt siitä myös taloudellisesti. Ensisijaisesti lähdi komennukselle kuitenkin kokemusten ja elämysten vuoksi. Ne kantavat paljon vahvemmin vielä näin vuosien jälkeenkin Suomeen palattua enkä vaihtaisi kokemuksia pois, vaikka taloudellisesti olisikin ollut tappiollista. Toinen asia, joka nousi heti mieleeni, että kohdemaassa on elinkustannusindeksin lisäksi paljon sellaisia kustannuksia, jotka voivat täysin yllättää, kun on pois suomalaisesta hyvinvointiyhteiskunnasta. Erityisesti näin, jos komennukselle lähtee myös puoliso ja lapsia. Itse lähdin koko perheen kanssa ja huomioitavia asioita oli aivan valtavasti ja kustannuksia tuli myös itselle maksettavaksi, vaikka komennussopimukseni oli enemmän kuin erinomainen.

    Vastaa
    • Kiitos paljon kommentista!

      Samaa mietin itsekin, että raha on vain plussa tässä, mutta nyt nuorena (juuri kun ei ole vielä perhettä ja lapsia) olisi mukava kokea ulkomaan työt ihan elämyksen takia. Pelkästään vaihtovuosi oli niin kiva, että uskon, että melkein mikä tahansa maa, joka eroaa paljon Suomesta olisi mielenkiintoinen kokemus. Hienoa kuulla, että kokemus oli kaiken tuon arvoinen, vaikka ylättäviä kuluja syntyikin!

      Vastaa
  3. Hei, todella mielenkiintoinen artikkeli. Lukisin mielelläni lisää tuosta Isosta-Britaniasta työpaikka a. Pystyykö siellä pienentämään noita maksuja valitsemalla asunnon fiksusti jne.

    Vastaa
  4. Moikka, kiinnostava artikkeli. Olisi varmasti suunnittelusi kannalta hyvä, jos ottaisit huomioon myös euromääräisesti maan keskitulot tai tulot esim. omalla tehtävänimikkeelläsi ja yhdistäisit sen vaikkapa elintasoindeksiin. Näitä saa useasta palvelusta netistä helposti. Esim. payscale ja glassdoor. Sveitsissä ja Usassa tulot tulevat todennäköisesti olemaan todella paljon suuremmat kuin esimerkiksi Singaporessa, mitä toki elintasoindeksi kompensoi. Euromääräinen säästöön saatu tulo on kuitenkin noin muuten tavoitteidesi kannalta tärkein luku, joskin totta kai eksoottinen kokemuskin on arvokas. Noin muuten kannustan ehdottomasti lähtemään tuossa tilanteessasi. Lasten kanssakin voi totta kai matkustaa mutta olet nyt parhaassa elämänvaiheessa tehdä tuon. Olen sinua noin 5v vanhempi ja harmittelen että en aiemmin ole alkanut tätä toteuttamaan.

    Vastaa
    • Hei hyvä ajatus! Glassdoori onkin itselleni tuttu ja sitä olen etenkin juuri Lontoon osalta paljon katsellut. Tuo 100k oli sellainen yleinen mahdollinen taso juuri omalle osaamiselleni monella eri alueella, niin siksi siihen tässä päädyinkin, mutta en tosiaan kauheasti vertaillut eri maiden tuloja – sen voisi ottaa vielä kaupan päälle. Ja kiitos kannustuksesta, ehdottomasti koetan saada tämän aikaiseksi, jos elämä tuo sopivan tilaisuuden eteeni, en usko, että näitä kokemuksia useimmiten ainakaan katuisi.

      Vastaa
  5. Moikka!

    Kiitos mielenkiintoisesta blogista, selasin joku aika sitten kaikki kiinnostavat postaukset läpi uusimmista ihan sinne blogin alkuun asti ja opin matkan varrella tosi paljon. Blogisi oli tuttu jo entuudestaan – pari vuotta sitten eksyin tänne sattumalta ja paheksuin näkemääni, koska ajattelin että helppohan niitä opintolainoja on sijoitella jos tulee jostain himoporvarisuvusta ja pappa betalar. No, sittemmin olen kiinnostunut raha-asioista niin paljon että vaihdoin alaa ja pääsin kauppakorkeakouluun, joten tällä kertaa päädyin lukemaan blogia ihan ajatuksen kanssa ja huomasin olevani ennakkoluulojeni kanssa aivan väärässä. Kummasti tuo opintolainalla kikkailu onnistuu nykyään itseltäkin vaikka köyhästä perheestä tulenkin, ei se vaadi kuin hiukan asioiden selvittämistä ja suunnitelmallisuutta 🙂

    Tuli vaan mieleeni kun jonkun postauksen kommenteissa kritisoitiin sinua oikeistolaisuudesta, niin olisiko siitä postausideaksi että miten poliittiset näkemyksesi ovat kehittyneet kauppisopintojen ja varallisuuden kasvun myötä? Kiinnostaisi lukea tällaisia pohdintoja, koska edustan itse vahvasti vihervasemmistoa, mutta taloudellisen tiedon kertymisen myötä olen nykyään varsin huolissani esimerkiksi julkisen talouden kestävyysvajeesta. Koetko, että olet onnistunut pitämään itsesi empaattisena huonommin toimeentulevia väestöryhmiä kohtaan vaikka olet itse mitä ilmeisimmin toteuttanut onnistuneen luokkanousun? Mitä mieltä olet sanonnasta ”ihmisellä ei ole sydäntä jollei hän ole nuorena vasemmistolainen, eikä järkeä jollei hän ole vanhana oikeistolainen”?

    Vastaa
    • Kiitos ja kuulostaa erittäin tutulta. Ja pohdin itseasiassa tuota täysin samaa sanontaa itse kauppiksessa opiskellessani. Äänestin itseasiassa vasemmistoliittoa eduskuntavaaleissa, kun olin jo maisterivaiheessa opiskeluja ja samalla en ole koskaan äänestänyt yhtään puoluetta kahdesti vielä vaaleissa. Allekirjoitan tuon ensimmäisen osan sanontaa, toista en niinkään. Nuorena mielestäni pitääkin olla maailmanparantaja ja ei miettiä niin paljon juuri notia kestävyysvajeita jne. Olisi kuitenkin mielestäni väärin sanoa, että oikestolaisuus olisi realistisempaa kuin vasemmistolaisuus.

      Ja tosiaan meillä on varmaan aika samanlaiset lähtökohdat, koska tosiaan itsekin tulen köyhästä perheestä ja kaikki tämä on pitänyt itsekin opetella sen sijaan, että vanhemmat olisivat opettaneet tai joku olisi neuvonut (itseasiassa, opetin isänikin sijoittamaan, kun hän oli 60v :D). Kirjoitin itseasiassa aiheesta lyhyesti aivan blogiurani alussa täällä: https://omavaraisuushaaste.com/kiipijan-matka-on-valilla-yksinainen/ En tiedä, kuulostaako tutulta tuossa tekstissä kirjoittamani asiat?

      Mielenkiintoista on ollut huomata se, että kauppiksen opiskeluajan porukasta minulla on jäänyt aika vähän kavereita ja kutsuisin heitä nykyään enemmän ehkä verkostoksi. Puhumme työmme, alamme jutuista, sijoittamista jne. mutta harvemmin mennään asioihin syvälle toisin kuin oikeiden kavereideni kanssa, jotka sitten edustavatkin yhteiskunnan koko spektriä. Uskon, että yksi syy on se, että mielenkiintoni eivät koskaan vaihtuneet golfiin, rapujuhliin, purjehdukseen, tennikseen ja mitä näitä stereotypisiä yläluokan juttuja onkaan, joten on sinällään vaikea sopeutua yläluokkaan, vaikka verotietojen mukaan sinne kuulunkin.

      Pyrin pitämään politiikan yleensä kaukana blogistani (koska politiikka tuntuu olevan vain aatteita, irtopisteiden keräämistä ja populismia, faktojen ja pitkäjänteisen yhteiskunnan kehittämisen sijaan), mutta koska yhteiskunnalliset asiat ovat aina olleet lähellä sydäntäni, on minulta itseasiassa tulossa iso politiikka-postaus tuossa ensi vuoden maalis-huhtikuussa – sitä siis odotellessa!

      Siinä läväytän yhdessä tekstissä kaikki poliittiset näkemykseni näkyviin, niin voin jatkossa referoida aina siihen tekstiin, kun johonkin tekstiin tulee kommentteja poliittisista suuntauksista. Jokainen voi sen jälkeen tehdä tulkinnat isomman kokonaisuuden perusteella. Ja toivon, että samalla sen jälkeen voin jatkossakin pitää itseni politiikasta erossa tämänkin blogin osalta.

      Vastaa
  6. Hei!

    Haluaisin kommentoida Australiaa, sillä mielestäni kaavio antaa maasta hieman ruusuisen kuvan. Maanosa on Yhdysvaltojen kokoinen eli valtava, mutta se on vertailussa kuitenkin yhtenä maana. Etenkin asumiskustannukset metropoleissa vetävät varmastikin vertoja New Yorkille ja Lontoolle. Myös verotus on erilainen kansalaisille ja ulkomaalaisille.

    Vastaa
    • Joo tosiaan kuten kirjoitin tekstissä, niin jos osavaltiota ei ollut mainittu tai aluetta tarkemmin, niin silloin vertailin aina maan pääkaupunkia – juuri tuon syyn takia, mitä sanoit. Australiassa tosiaan varmasti etenkin Sydney on kallis, mutta näytti siltä, että Canberra on huomattavasti edullisempi elintasoltaan.

      Vastaa
  7. Tää oli mahtava postaus!

    Ite vuosia jo asuneena Shanghaissa niin huomasin, että tuo verotus heittää aika paljon sun taulukossa.
    Esim. Shanghaissa (business kaupunki) ei ulkomaalaiset maksa sosiaalimaksuja, mutta Pekingissä maksavat. Nämä pienentää aika paljon kokonaisverotusta.
    Tässä hyvä linkki mistä voit tarkistaa verotuksen jos haluat päivittää taulukkoasi: https://china.findworkabroad.com/tax-calculator

    Mutta elintasoindexi näin länsimaalaisella on varmasti korkeampi, kuin paikallisilla… Esim länkkäri ruoka maksaa heittämällä 2-3x enemmän ihan jo länsimaisissa ruokakaupoissa ja kaikki muut huvitukset mitä tämä Shanghain kaupunki tarjoaa 🙂

    Mutta faktaa se ei muuta, että kyllä täällä voi elää halvalla tai kalliilla sekä siitä välistä. Myöskin on varmasti helpompi säästää sekä sijoittaa ihan eri summia vs Suomessa samalla palkalla!

    Vastaa
    • Kiitti paljon! Ja kiitos etenkin noista hyvistä vinkeistä sekä linkeistä. Laitanpa tuon sivuston talteen – tämän myötä olenkin saanut paljon hyviä vinkkejä sivustoista, joita voin käyttää ensi vertailussa. Ja aina mukava kuulla paikallisen kokemuksia ja mielipiteitä! Inspiroi myös itseä siihen, että aikanaan ulkomaille haluaa lähteä.

      Vastaa
  8. Mielenkiintoista että päätit postata aiheesta, sillä olen pohtinut ulkomaille (väliaikaisesti) muuttamista itsekkin viimeviikkoina. Olisi todella mielenkiintoista nähdä aiheesta lisää jatkossa, sekä tarkempaa (ja enemmän) dataa jossa vertaillaan juurikin korkeakoulutettujen taloudellisen tilan muutosta eri maiden välillä. Esimerksi tehtyjen työtuntien määrä 100 000 euron vuosiansioiden eteen voi vaihdella todella merkittävästi vaikkapa juuri Sveitsin ja USA:n välillä kauppis sektorilla.
    Myöskin verojen määrä vaikuttaa yllättävän paljon mitä pidemmästä aikavälistä puhutaan!

    Vastaa
    • Tuo on itseasiassa erittäin hyvä idea. Keskimääräisen työtunnit voisin lisäillä tuohon tosiaan per maa myös, koska niissä varmasti on eroja etenkin juuri EU:n ja USA:n välillä. Ja varmaan Kiinassakin. Ensi tekstistä tulee varmasti paljon kattavampi!

      Vastaa
  9. Ulkomaan komennuksista tuottoisimpia on varmasti Sveitsissä eri kansainväliset yhteisöt (YK:n toimipisteet) tai kansainvälisesti rahoitetut laitokset (CERN), koska niiden työntekijöiltä ei saa periä ansiotuloveroa lainkaan, mutta heille maksetaan kuitenkin Sveitsin ansiotason mukaan. Vuokra Sveitsissä on kalliita, mutta ruoka taas halpaa. Esimerkiksi ~6000e kk tuloista maksat asumisesta helposti Genevessä 1000e / kk, mutta sitten sille lopulle 5000e saatkin keksiä mitä tahansa käyttöä. Ruokaan menee saman verran tai jopa vähemmän kuin suomessa. Ei ole ollenkaan ennen kuulumatonta, että pakollisten menojen jälkeen säästöön jää 4000e / kk

    Vastaa
    • Mielenkiintoista! Näin olen vähän ymmärtänyt Sveitsistä, kun eräs tuttuni oli vierailijaopettajan Sveitsiläisessä yliopistossa. Se on varmasti monella tapaa hyvä valinta, vaikka tosiaan asuminen noissa keskuksissa aina maksaa – toki jos valmis pendelöimään vähän kauempaa, saisi sitäkin kulua varmaan huomattavasti matalammaksi.

      Vastaa
  10. Itse päädyin Yhdysvaltoihin softa-alan töihin muutama vuosi sitten ja palkkataso lähti radikaaliin kasvuun. Suomessa ennen lähtöäni palkka oli työntekijänä reilu 3k€/kk, nykyään se on yli 20k€/kk. Ja saa onneksi tehdä etänä ettei tarvitse asua Yhdysvalloissa tai pyöritellä peukaloita toimistolla. Sijoitustilille on kertynyt yli 1M€ joten vuosi-tulot ovat >300k€ jos osakerahastojen arvonnousu otetaan huomioon.

    Mainitsemasi Glassdoorin numerot ovat reilusti alakanttiin jenkkien softa-alan osalta. Jos täällä on sillä alalla työskenteleviä tai siitä kiinnostuneita, kannattaa kurkata https://www.levels.fyi jossa on todellisuutta vastaavat numerot. Varsinkin alan opiskelijoita kehoitan rohkeasti (koronan jälkeen) hakemaan jenkkeihin kesätöihin. Interninäkin saa parempaa liksaa kuin Suomessa ja näkee samalla millainen meininki siellä on ilman sen suurempaa sitoutumista.

    Vastaa
    • Kiitos mielenkiintoisesta tarinasta – ja juuri näinhän se on. Monella Jenkki FIRE-blogaajalla on samanlainen tausta kuin sulla – myös tuon palkkakehityksen osalta ja siellä helposti päästänkin FIRE:een kolmenkympin tietämillä. Suomen tuloilla ja verotuksella tämä on alalla kuin alalla täyttä utopiaa.

      Ja mielenkiintoinen sivu – tuosta en ollut kuullutkaan! Arvokasta dataa, jotta osaa vaatia vielä enemmän tietyissä työpaikoissa ja tehtävissä Jenkeissä.

      Vastaa

Vastaa käyttäjälle Shanghain Sheikki Peruuta vastaus