Monelta lukijalta on tullut pyyntöjä kirjoittaa osakesalkustani, sen rakenteesta, ajatuksia taloudesta ja sijoittamisesta ylipäätänsä hieman enemmän, joten tämän kirjoituksen myötä pyrin taas hieman enemmän kirjoittamaan myös puhtaasti sijoitusmaailmasta – niin selkokielellä kuitenkin kuin mahdollista.
Pääsalkkuun Restaurant Brands Internationalin tilalle Troijan Helena
Jos olet kiinnostunut kreikkalaisesta mytologiasta (tai vain nähnyt Troija-elokuvan, jonka itseasiassa katsoin osuvasti juuri eilen ensimmäistä kertaa), saatat muistaa Troijan Helenan (Helen of Troy). Helena oli tarinan versiosta riippuen Zeuksen ja Ledan tytär. Helena oli niin kaunis, että häneltä löytyi kymmeniä kilpakosijoita, jotka kaikki lopulta osallistuivat Troijan sotaan (kun Kreikka hyökkäsi Troijaan).
Sota, jonka Troija hävisi (ja joka legendojen mukaan syntyi tosiaan vain siitä, että Helena oli karannut Troijan prinssi Pariksen mukaan), lopulta johti legendojen mukaan Troijan tuhoon. Samaisessa sodassa, jossa käytettiin myös kuuluisaa troijan hevosta. Lisää Troijan Helenasta löytyy esim. Wikipediasta.
Mutta hetkinen, miten tämä liittyy mitenkään sijoittamiseen? Siten, että Yhdysvaltain pörssistä löytyy kuin löytyykin yritys nimeltä Helen of Troy, joka täytti laatukriteerini ja tuli täyttämään Restaurant Brands Internationalin luomaa aukkoa pääsalkkuuni.
Lisäilen niin Medpacea kuin Helen of Troyta tällä hetkellä kuukausittain ja käteisen määrä liikkuu tällä hetkellä n. 22 000 eurossa, joka on edelleen n. 20 000 euroa korkeampi kuin minulla tavallisesti.
Entä mitä Helen of Troy tekee yrityksenä? Yritys on amerikkalainen – Bermudalla pääkonttoriaan pitävä – yritys, joka keskittyy erilaisten brändien ostamiseen ja hallintaan. Helen of Troy aloitti kauneusalan yrityksenä (kuten nimestä voi päätellä), mutta nykyään vain n. 20% yrityksen liikevaihdosta syntyy kauneusalan brändeistä. 80% liikevaihdosta syntyy tasaisesti jaettuna terveys- ja kotituotteista sekä kulutustarvikkeista. Tunnetuimpia brändejä Helen of Troyn portfoliossa on Honeywell, Braun sekä Hydroflask.
Helen of Troy vertautuu ehkä paremmin tunnettuihin isoihin brändinhallinta yrityksiin kuten Procter&Gamble ja Unilever. Se, mikä erottaa Helen Of Troyn näistä edellämainituista, on hieman pienempi koko kuin kansainvälisillä jäteillä sekä erittäin pieni velkamäärä verrattuna kilpailijoihin.
Toinen syy, miksi kiinnostuin itse Helen of Troysta on yrityksen uniikki strategia keskittyä n. 200 miljoonan dollarin jo valmiiksi erittäin vahvoihin brändeihin, ja tähän mennessä niiden kasvattaminen on onnistunut yritykseltä hyvin. Yritys on siis selkeästi löytänyt vahvuutensa ja on todistanut, että osaa kasvattaa keskisuurta vahvaa brändiä entistä suuremmaksi. Niin kauan kuin yritysostokset pysyvät tuon kokoisissa ostoksissa, luotan siihen, että yritys toteuttaa strategiaansa kuin rasvattu.
Tällä hetkellä erityisen tärkeää on myös se, miten Helen of Troy selviää koronasta ja yrityksenä se on selvinnyt enemmän kuin hyvin. Pelkästään toisella neljänneksellä – joka on keskimäärin rankin koronakuukausi firmoille – Helen of Troyn liikevaihto kasvoi lähes 12% ja osakekohtainen tulos lähes 23% koronasta huolimatta. Koska Jenkkipörssi ja näin laadukas tulos, Helen of Troyn osake on luonnollisesti ennätyskorkeissa lukemissa eli taaskaan laatua ei saa halvalla.
Näkemyksiä pörssistä – kun rahaprintteri menee brr perinteiset opit voi heittää roskiin
Entäs näkemykseni pörssin nykyisestä tilasta? En usko, että this time is different. Uskon kuitenkin, että elämme uutta normaalia. Enkä puhu koronasta. Puhun rahapoliittisesta ympäristöstä. Kaikilla kehittyneillä talousalueilla printataan rahaa kovemmin kuin koskaan ja silti inflaation on vaikea ylittää 1%:ia. Jos jokin on uusi normaali, on se EU:n korkotaso.
Japani on elänyt nollakoroissa jo vuosikymmeniä. Kohta saman on tehnyt EU-alue ja koska EU:lta puuttuu Amazonit, Applet, Googlet, Facebookit ja kaikki isot teknologiafirmat, jotka ovat olleet avainasemassa USA:n talouskasvun ylläpitämisessä, en näe, että EU:lle jää muuta roolia kuin teknologian verottajan rooli nollakorkoympäristössä.
Minun on henkilökohtaisesti mahdoton nähdä, että korot tulisivat nousemaan merkittävästi EU-alueella tämänkään vuosikymmenen aikana, koska järkevälle talouskasvulle ei yksinkertaisesti ole tarpeeksi moottoreita (eli korkean teknologia yrityksiä) missään EU-alueen maassa.
Ja kun korot ovat matalat, raha tulee pysymään osakkeissa – vaikka hetkellisiä pörssiromahduksia tulemme jatkossakin näkemään. Koska rahaa on printattu enemmän kuin koskaan ja valtioiden velkatasot ovat nousseet ennätyskorkealle, on vaikea nähdä, miten hommaa saataisiin koskaan tasapainoon (ilman lainojen anteeksiantoa, joka toimisi vain järjestelmän uudelleenkäynnistämisenä, jonka jälkeen velkaantuminen taas jatkuisi) ja kaikkien oppien mukaisesti tähänhän ei ole edes tarvetta.
Sijoittajan kannalta tämä tarkoittaa kuitenkin vain yhtä asiaa. Perinteisen arvosijoittajan elämä tulee olemaan jatkossa edelleen erittäin vaikeata. Koska institutionaalista (eli isoa rahaa) on ennätyspaljon, saavat kasvuyritykset rahaa helpommin kuin koskaan. Kasvusta tullaan todennäköisesti jatkossakin maksamaan enemmän kuin vielä kymmenen vuotta sitten, koska aitoa kannattavaa kasvua on koko ajan vaikeampi löytää.
Tämän takia rahastosijoittaminen on mielestäni edelleen keskimääräiselle sijoittajalle se paras vaihtoehto. Kun hajauttaa vaikka vain kahteen/kolmeen rahastoon (esim. Eurooppa, USA ja Kiina), on vaikea mennä pieleen riippumatta siitä, kenestä tulee seuraava talouden suurvalta ja ovatko jatkossa kasvu vai arvo-osakkeet parempi sijoitus.
Koronan toinen aalto ei tule vavisuttamaan pörssejä kuten ensimmäinen aalto
Jossain päin maailmaa on menossa vielä koronan ensimmäinen aalto, joissain eletään rauhallista aikaa ja joissain maissa toinen aalto alkaa nostaa päätään. Huolimatta siitä, missä kohtaa koronaa maailmassa mennään, ei pörssit ole tästä juuri enää viime aikoina välittäneet. Syykin tähän on selkeä, koronan vaikutukset ja poliittiset reaktiot sekä yritysten tulosten muuttuminen koronaan on nähty. Epävarmuuksia on huomattavasti vähemmän kuin helmikuussa.
Se, mikä usein unohdetaan on, että pörssi vihaa epävarmuutta paljon enemmän kuin huonoja uutisia. Huonot uutiset hinnoittellaan rajusti joskus osakkeiden hintoihin, mutta epävarmuutta ei voi hinnoitella tarkasti. Tämä johtaa heiluvaan pörssiin ja juuri sellaisiin pörssipäiviin, mitä näimme helmikuussa ja maaliskuussa – 8%:n muutoksia suuntaan jos toiseen päivässä.
Kun toinen aalto (joka on kuitenkin suhteellisen varma maailmanlaajuisesti) tulee, olen yllättynyt jos pörssissä oikeastaan nähdään yhtään isoja romahduksia. Uskon, että etenkin Yhdysvalloissa ja todennäköisesti myös maailmanlaajuisesti vuoden lopussa kaksi asiaa vaikuttaa enemmän pörssiin kuin korona – Kiinan, USA:n ja EU:n nokittelu keskenään sekä USA:n presidenttivaalit – ja sen tulokset.
This time is not different tavalliselle sijoittajalle
Se mikä ei ole different tällä kertaa, on yksityssijoittajien innostus ja siitä aiheutuvat sivuefektit. Helppoa rahaa ei ole, joten samaan aikaan, kun nyt syntyy uusi sukupolvi pitkänajan sijoittajia, syntyy aina myös uusi sukupolvi IT-kuplasukupolvea, jotka sijoittavat rahansa euforiassa pörssiin, jota on etenkin rapakon toisella puolella ollut havaittavissa.
Tuntuukin, että sijoittaminen elää tällä hetkellä kahdenlaista renesanssia samaan aikaan. Samaan aikaan koko ajan enemmän löytyy pitkäaikaisia järkeviä rahastosijoittajia ja toisaalta samaan aikaan löytyy koko ajan enemmän pikavoittoja hamuavia erittäin suuria riskin ottajia. Myös voitot ovat olleet viime aikoina historiallisen suuria lähes kaikille sijoittajille.
Historiassa kyseessä on vain jompikumpi sijoittajatyyppi kerrallaan, mutta nyt sijoittaminen on vihdoin muuttunut niin valtavirraksi, että näitä molempia syntyy samaan aikaan – joka on oikeasti aika mahtavaa – etenkin pitkäjänteisen rahastosijoittajan kannalta, joka pitkällä aikavälillä kuitenkin voittaa aina lyhytjänteisen hypesijoittajan.
Elämmekin nyt hetkeä kun tietyt ihmiset oppivat samat jutut kuin 90-luvun lamassa, IT-kuplassa, 2006-2007 supersyklissä sekä tämän kevään koronadipissä. Tapahtui maailmantaloudessa mitä vain, pitkäjänteinen sijoittaminen kannattaa aina.
Yhteenveto
Omalla tavallaan tuntuu, että elämme poikkeuksellista aikaa, mutta toisaalta korona on ollut ympärillämme jo niin kauan, että varmasti lähes jokainen on korona-arkeen jo jollain tasolla tottunut. Ja tämä sama heijastuu myös pörssiin. Pörssi heiluu eniten silloin kun näkyvissä on epävarmuuksia. Vaikka pandemia jyllää maailmalla edelleen erittäin rajusti, ei siinä ole mitään uutta auringon alla – ja tämän takia myös pörssi on rauhoittunut.
En usko, että näemme enää toista koronadippiä pörssissä (nykyisen kuplan normalisoitumista lukuunottamatta), ellei jotain oikeasti paljon pahempaa mutaatiota koronasta synny. Tietyt alat (matkailu, hotelli, lento, ravintola jne.) tulevat kärsimään järkyttävästi vielä pari vuotta, mutta etenkin teknologia-alan yritykset tulevat jatkamaan voittokulkuaan entistä vahvempana nyt ja myös koronan jälkeen. Uskon myös, että konsolidaatio on tulevaisuuden yksi tärkeitä sanoja ja alalla kuin alalla yritykset yhdistyvät keskenään ja kilpailu vähenee – tämä kuitenkin on aivan oman kirjoituksensa aihe.
Nyt jos joskus onkin hyvä miettiä omaa sijoitussalkkuaan uusiksi, etenkin jos sijoitat suoriin osakkeisiin. Onko järkeä pitää oikeasti huonoja liiketoimintoja salkussa vai olisiko aika myöntää virheet ja vaihtaa parempaan – vaikkakin kalliimpaan? Rahastosijoittajana voit onneksi nukkua yösi rauhassa ja jatkaa tasaista kuukausisijoittamista – kuten aina.
Mitä ajatuksia maailman ja pörssin nykyinen tilanne sinussa herättää?
P.S. Muistathan ladata koronavilkun!
P.P.S. Muista seurata Omavaraisuushaastetta myös sosiaalisessa mediassa saadaksesi heti tiedon uusimmista kirjoituksista
Omavaraisuushaaste Facebook
Omavaraisuushaaste Twitter
Omavaraisuushaaste Instagram
Omavaraisuushaaste Shareville
Omavaraisuushaaste Bloglovin’
Omavaraisuushaaste Blogit.fi