Työeläkkeen kertymä on asia, josta puhutaan usein aivan liian vähän niin kauan, kunnes eläke alkaa oikeasti lähestyä. Moni 20- tai 30-kymppinen ei ole välttämättä koskaan katsonut työeläkeotettaan, eikä tiedä kuinka paljon eläkettä on kertynyt.
Tähän on yleensä kaksi eri syytä. Ensimmäisenä, asia ei yksinkertaisesti välttämättä kiinnosta vielä (vaikka pitäisi): Toisena, moni ei usko, että lukuun voi luottaa, koska nuorten usko eläkesysteemiä kohtaan on heikompaa kuin minkään ikäluokan aikaisemmin.
Tätä ongelmaa ei auta se, että edes porvarihallitus ei uskalla koskea nykyisiin eläkkeisiin – edes indeksijäädytysten verran. Tämä toki on poliittisesta näkökulmasta järkevää, koska isot ikäluokat tuovat huomattavasti enemmän ääniä uurnille kuin nuoret. Tästä kuitenkin aiheutuu hieman huvittavia asioita, kuten se, että alle keskituloinen isäni, joka on syntynyt 1949 saa itseasiassa verojen jälkeen enemmän eläkettä kuin koskaan sai palkkaa! Tämä johtuu siitä, eläkeporkkanat esim. superkarttuman myötä tälle ikäluokalle olivat erittäin suuria – ja monen mielestä sukupolvia vahvasti eriarvoistavia.
Vaikka uskon, että tulen saamaan eläkettä myös itse eläkejärjestelmästä, olen varma, että minun ikäiseni 90-luvulla syntyneen ihmisen eläkeikä on liikkunut jo yli 70-vuoden silloin ja samaan aikaan eläkkeet tulevat olemaan suhteellisesti pienempiä kuin mitä nyt luvattu. Syynä yksinkertaisesti ikäpyramidin kääntyminen väärinpäin ja se, että on vaikea nähdä tulevaisuutta, jossa pyramidi kääntyisi samanlaiseksi kuin suurillä ikäluokilla – ilman kolmatta maailmansotaa.
Tänään avaan oman eläkeotteeni 32-vuotiaana ja miten se on kertynyt. Vertaan sitä myös eri skenaarioiden avulla sijoitettuun pääomaani ja miten eläkkeeni vertautuu sijoituksillani saamaan tuottoon. Käyn myös lopuksi läpi, mitä mielestäni eläkejärjestelmässä pitäisi korjata.
Kuinka monta euroa työeläkettä olen ansainnut 32-vuotiaana?
Mikä on eläkekertymäni 32-vuotiaana? Kiertelemättä ja kaartelemetta mennään asiaan. Eläkkeeni olisi tällä hetkellä 669 €/kuukaudessa, jos eläköityisin tänään. Tämä on yllättävän paljon, koska olen ollut vasta 5 vuotta työelämässä täyspäiväisesti.
Voit tarkistaa oman eläkekertymäsi oman eläkeyhtiösi verkkopalvelusta. Tässä linkit yleisimpiin eläkevakuutusyhtiöiden verkkopalveluihin.
Miten eläkettä on sitten kertynyt työhistoriani aikana?
Alta löydät listan siitä, miten eläkettä on kertynyt. Mielenkiintoista oli myös huomata, että kertymät ovat itse asiassa muuttuneet muutaman viime vuoden aikana kiitos indeksikorotusten. Ensimmäinen luku kertoo sen, kuinka paljon töistä minulle on kertynyt eläkettä vuoden 2023 laskentamallin mukaan. Suluista löydät luvun, kuinka paljon eläkettä oli samasta kertynyt vuoden 2020 laskentamallin mukaisesti
18v – Kesätyöt lukiossa 1,64€/kk (1,49€/kk)
19v – Armeija, ei kertynyttä työeläkettä €/kk (0€/kk)
20v – Ensimmäinen opiskeluvuosi. Ei töistä kertynyttä työeläkettä
21v – Osa-aikatyöt koulun ohella 15,19€/kk (13,82€/kk)
22v – Osa-aikatyöt koulun ohella 24,52€/kk (22,30€/kk)
23v – Osa-aikatyöt koulun ohella 25,68€/kk (23,36€/kk)
24v – Osa-aikatyöt koulun ohella 26,41€/kk (24,02€/kk)
25v – Osa-aikatyöt koulun ohella 38,34€/kk (34,87€/kk)
26v – Osa-aikatyöt koulun ohella – vaihto-opiskelu puoli vuotta Koreassa 34,91€/kk (31,75€/kk)
20-26v – Korkeakouluopiskelusta ja KTM-tutkinnosta 61,18€/kk (61,68€/kk)
27v – Ensimmäinen kokonainen työvuosi 62,09€/kk (56,47€/kk)
28v – Toinen kokonainen työvuosi 81€/kk (75,17€/kk)
29v – Kolmas työvuosi 93,18€/kk
30v – Neljäs työvuosi 107,82€/kk
31v – Viides työvuosi 125,84€/kk
32v – Kuudes työvuosi 53,47€/kk (vielä kesken)
Kokonaiseläkkeeni saadaankin siitä, kun lasketaan nuo kaikki summat yhteen.
Opiskeluista työeläkettä kertyy kaikille nykyään samalla tavalla kuin, jos samainen henkilö olisi töissä 815,78 euron kuukausipalkalla. Näyttää siltä, että tämä summa päivittyy vuodesta toiseen, mutta kertynyt eläke ei ole päivittynyt itselläni ainakaan kolmessa vuodessa mihinkään.
Eläkeotteessa näkyvät summat ovat siis mitä ovat, mutta entä tuleva eläkkeeni? Jokaisen eläkevakuutusyhtiön palvelusta löytyy myös laskuri, jolla voi laskea tulevaa eläkettäni. Nykyisten laskelmien mukaan eläkevakuutusyhtiöt lupaavat seuraavaa.
Jos eläköidyn 67-vuotiaana, eläkkeeni on: 4683 €
Jos eläköidyn 68-vuotiaana, eläkkeeni on: 4739 €
Jos eläköidyn 69-vuotiaana, eläkkeeni on: 5083 €
Jos eläköidyn 70-vuotiaana, eläkkeeni on: 5438 €
Kolme vuotta lisää töissä, siis lisäisi eläkettäni ennen veroja lähes 800 euron verran. Verojen jälkeen toki oikea summa on vain n. puolet tästä.
Eläkkeeni tulee olemaan joka tapauksessa erittäin korkea – ja sanoisinko jopa tarpeettoman korkea. En ainakaan tässä kohtaa elämää koe, että hyvätuloinen ihminen tarvitsee vielä koko elämän hyvätuloisuuden päälle hyvätuloisen eläkkeen. Toki uskon, että inflaatiokorjattuna en tällaisia summia tule 40 vuoden päästä näkemään, vaan leikkuri tulee jossain kohtaa käymään etenkin isoihin eläkkeisiin Suomen ikäpyramidin käännyttyä ylösalaisin.
Työeläkekertymä vs. sijoitusteni kertymä
Työeläkkeen kertyminen on mielenkiintoista, mutta entäpä jos sitä verrataan varallisuuteni kertymiseen ja taloudellisen riippumattomuuden tavoitteeseeni. Kumpi on kasvanut tähän mennessä nopeammin – työeläkkeeni sijoituksista mahdollisesti saamani passiivinen tulo?
Lasketaan tähän laskutoimitukseen vain osakevarallisuuteni kolmella eri tuottoprosentilla, jos saisin sijoituksille 3%:, 4%:n sekä 5%:n osinkotuoton.
Koska saisin tällä hetkellä eläkettä 669€/kk, tekisi se siis vuodessa eläkettä 8028€ vuodessa – ennen veroja. Osakesalkkuni on tällä hetkellä n. 300 000 euroa, joten lasketaan tuotto tästä vuodessa.
3%:n tuotolla saisin osinkoja 9 000 euroa vuodessa.
4%:n tuotolla saisin osinkoja 12 000 euroa vuodessa
5% tuotolla saisin osinkoja 15 000 euroa vuodessa.
Jopa 3%:n tuotolla saisin siis enemmän tuloja kuin nykytasoisella eläkkeelläni! Voi vain kuvitella, millainen summa olisi, jos olisin pystynyt itse sijoittamaan kaikki eläkevakuutusmaksuni koko elämäni ajan.
Uskon, että henkilökohtaisesti pystyisin sijoittamaan eläkemaksuni huomattavasti kustannustehokkaammin ja tuottavammin kuin nykyiset eläkeyhtiöt pelkästään omien sijoituksieni pienempien kulujen takia.
Ongelma kuitenkin on se, että vaikka kannatan vapautta valita, en silti haluaisi, että ihmisillä olisi mahdollisuus valita, mihin he itse eläkkeensä sijoittajavat. Sijoitusnörttejä on suhteellisen pieni osuus kaikista ihmisistä ja olemme keskimäärin erittäin huonoja ajattelemaan vuosikymmeniä eteenpäin – suurin osa siis todennäköisesti tekisi sijoituksillaan vielä heikompaa tuottoa kuin eläkevakuutusyhtiöt. Niin paradoksaalista kuin se onkin, eläkevakuutusyhtiöt ovat mielestäni ns. pakollinen paha järjestelmässä.
Jos jokaiselle suomalaiselle annettaisiin eläkemaksut omaan käyttöön, olisimme pian samassa tilanteessa kuin Etelä-Euroopan ja Aasian maat, jossa lapset joutuvat usein maksamaan vanhemmilleen päivärahaa, koska eläkkeet eivät riitä. Eläkejärjestelmä onkin tehty suojelemaan ihmisiä meiltä itseltämme – ja juuri tällaisia parhaat valtion laitokset ovatkin.
Näin korjaisin Suomen eläkejärjestelmää
Koko ajan nuorempi ja nuorempi ikäluokka ei siis usko enää eläkejärjestelmään tai siihen, että sieltä mitään rahoja kymmenien vuosien päästä saisi. Epäluottamukselle on aivan järkeviä syitä ja näitä ei kannata ohittaa olankohautuksella.
Järjestelmässä on ongelmia, ja niitä pitäisi lähteä myös taklaamaan. Seuraavaksi siis hieman rikkinäistä levyä siitä, miten järjestelmää voisi lähteä korjaamaan. Työkalut ovat kaikkien tiedossa – ongelma on kuitenkin siinä, ettei poliittista tahtoa tälle ole, koska koko ajan isompi osa poliitikkojen äänistä tulee eläkeläisiltä tai pian eläköityviltä isojen ikäluokkien eläköityessä! Asiaa ei auta, että nuorten äänestysprosentti on myös tätä isoa ikäluokkaa pienempi.
Itse lähtisin muuttamaan seuraavia asioita.
1. Kaikki eläkeyhtiöt pitäisi vähitellen fuusioida yhdeksi isoksi tekijäksi tai vain kahteen isompaan Norjan öljyrahaston tapaan ja lopettaa eläkeyhtiöiden välinen pseudokilpailu, joka aiheuttaa turhia kuluja.
Monen eläkeyhtiön järjestelmä ei ole tehokkain mahdollinen, koska eläkeyhtiöt kilpailevat keskenään. Tälle ei ole mitään syytä tai tarvetta. Suunta tässä on kuitenkin oikea tälläkin hetkellä, koska eläkeyhtiöiden määrä on vähentynyt vuosi vuodelta koko ajan.
Ongelma poliittisen tahdon lisäksi on myös se, että organisaatiot ovat itsessään niin jättimäisiä, että pelkästään IT-järjestelmien fuusioiminen keskenään tulisi todennäköisesti olemaan puolen vuosikymmenen pituinen painajainen. Yrityspoliittisista tuolileikeistä puhumattakaan (kuka saa pitää paikkansa ja kuka ei).
2. Eläkeyhtiöiden sijoitusten ”riskiä” pitäisi kasvattaa.
On ironista, että vaikka eläkevakuutusyhtiöt sijoittavat aidosti pisimällä aikavälillä kuin kukaan muu, niiden osakepaino on silti suhteellisen alhainen puhtaasti regulaation takia.
Pitkällä aikavälillä osakkeet ovat edelleen se paras vaihtoehto ja kellään ei ole niin kauan aikaa sijoittaa kuin eläkeyhtiöillä – onhan niiden aikaväli tästä päivästä ikuisuuteen. Eläkeyhtiöiden pitäisi sijoittaa enemmän ulkomaille sekä suoriin osakkeisiin.
3. Eläkeyhtiöiden sijoitusten hallintokuluja pitäisi laskea merkittävästi.
Tällä hetkellä suomalaisten eläkeyhtiöiden sijoituskulut ovat korkeammalla tasolla kuin perus aktiivisiin rahastoihin sijoittavan yksityishenkilön – ja tulokset ovat aivan yhtä vaihtelevia. Näin ison ja tärkeän instituution pitäisi olla paljon tehokkaampi ja ajatella pitkäjänteisemmin.
Viimeisimpänä surullisena esimerkkinä tästä on esim. koronan alku vuonna 2020, jossa eläkeyhtiö Varman sijoitusten tuotto oli tammi-kesäkuussa -5,7% vs. oman salkkuni yli +12% vuoden ensimmäisellä puolikkaalla). Tämä ero sijoitusten tuotoissa on aika kammottava.
Huonoiten tuottavat sijoitukset olivat hedgerahastot (-7,9%) eivätkä edes suorat osakesijoitukset tuottaneet tuona aikana hyvin. On tavallista, että eläkevakuutusyhtiöiden kokoiset organisaatiot sijoittavat hedgerahastoihin, mutta kysymys kuuluu, että pitäisikö tätä kyseenalaistaa? Luovatko hedgerahastot arvoa, jota eläkevakuutusyhtiö omalla sijoitustoiminnallaan ei voisi tuoda? Ja olisiko syytä katsoa osakesijoittamista etenkin lainsäädännön kannalta uudestaan?
4. Valtion, yhteiskunnan sekä eläkeyhtiöiden pitäisi keskittyä entistä enemmän ennaltaehkäisevään ja kuntouttavaan hoitoon.
Mikään ei ole yhteiskunnalle ja eläkejärjestelmälle niin kallista kuin työkyvytön suomalainen. Nykyään Suomessa mielenterveysongelmat ajavat suomalaisia enemmän työkyvyttömyyseläkkeelle kuin fyysiset vammat. Tähän pitäisi laittaa paukkuja aivan eri tavalla – niin eläkejärjestelmän kuin ihan kaikkien meidän ihmistenkin takia.
Tämä ei olekaan pelkästään eläkevakuutusyhtiöiden vastuulla, vaan ihan koko yhteiskunnan vastuulla valtiosta kuntiin ja yksittäisiin yrityksiin. Ihmiset eivät voi hyvin ja syyt siihen ovat kirjaimellisesti koko ajan kaikkien silmien edessä – tästä huolimatta muutos on hidasta tai jopa olematonta.
5. Jäädyttäisin työeläkemaksujen nostot ja antaisin pessimistisemmän arvion reaalieläkkeestä
Tavoite-eläkkeitä pidetään monella eri tavalla realistisena ja yleensä helpoin tapa tähän on lisätä yksinkertaisesti työeläkemaksujen osuutta työnantajan osuudesta sekä ihan työntekijän saamasta palkasta. Tämä osuus on Suomessa jo nyt erittäin korkea ja tähän ei mielestäni ole järkeä enää koskea – ainakaan korottavasti. Toinen on eläkeiän nostaminen kauemmas tulevaisuuteen. Hyvä esimerkki tästä on se, että pelkästään isäni ikäluokka pystyi eläköitymään 3 vuotta aiemmin kuin allekirjoittaneen ikäluokka. Tähänhän on tilastollinen peruste, koska elinajanodote miehelle on kasvanut pelkästään 1900-luvun toisella puoliskolla miehillä yli 10 vuotta. Isäni ikäluokalla se oli 55, oman ikäluokkani miehillä n. 70 vuotta.
Ihmisten eliniänodote nousee edelleen, mutta ei enää niin nopeasti kuin sodan jälkeen. Onkin hyvä miettiä, mitä vaikutusta tällä on eläkejärjestelmään, kun Suomen isoimmatkin ikäluokat elävät huomattavasti pitempään, kuin sodan jälkeen arvioitiin samalla, kun nuoremmat ikäluokat ovat vuosi vuodelta pienempiä.
Aina voi toivoa. Todennäköisesti osassa näitäkin ehdotuksia on varmasti jotain ongelmia, mitä en näe, koska vaikka olen eläkejärjestelmää yliopistossa opiskellut, en ole koskaan eläkevakuutusyhtiössä työskennellyt.
Koska eläkevakuutusjärjestelmä on ennen kaikkea poliittisesti ohjattu, on siihen mielestäni jopa vähän turha toivoa muutosta. Politiikka on edelleen aivan liian lyhytjänteistä järjestelmän takia ja lyhytaikaisilla hullutuksilla, jotka ovat pelkästään poliittisesti motivoituneita, saa paljon enemmän kannatusta kuin oikeiden pitkäjänteisten rakenteellisten korjausten ehdottamisella.
Tätä voi miettiä ihan käytännössä. Mikä villitsee kansaa paremmin? Kertalupaus eläkkeiden nostamisesta sadalla eurolla huomenna vai 10 vuoden rakenteellisen muutoksen ehdottaminen, jolla saadaan taattua järjestelmän kestävyys myös tuleville sukupolville? Valitettavasti me kaikki tiedämme vastauksen.
Eläkejärjestelmään on tehtävä muutoksia – jossain kohtaan
Toivottavasti tämä teksti sai sinutkin kiinnostumaan oman eläkeotteen seuraamisesta sekä eläkekassan kerryttämisestä itselle ihan eläkevakuutusjärjestelmän ulkopuolelle! Tai jos ei, niin toivottavasti teksti toi uusia näkökulmia eläkejärjestelmäkeskusteluun.
Uskon, että eläkejärjestelmää on jossain kohtaa pakko muuttaa johonkin suuntaan, mutta uskon, että muutos tehdään vasta sitten, kun on aivan viimeisiä hetkiä vaikuttaa asiaan. Tämä on ihmisluonto ja eläkevakuutusjärjestelmän kaltaiset Titanicit yleensä alkavat kääntyä vähän liian myöhään. Eläkejärjestelmä varmasti tulee pysymään yllä myös omaan eläkkeeseeni, mutta summa, jota sieltä saan, voi olla negatiivinen ylltäys.
Olisi mukava kuulla kommenteissa, mitä ajatuksia eläkejärjestelmä sinussa herättää sekä miten muilla on eläkettä kertynyt ja missä iässä!
Eläkelaskurilla voit tarkistaa oman eläkeikäsi täällä ja oman reaaliaikaisen eläketiliotteesi löydät tosiaan oman viimeisimmän työntantajasi eläkeyhtiön verkkopalvelusta.
————————————–
Voit tilata sijoituskirjani Viisas sijoittaja nyt erikseen tai yhdessä muiden kirjojen kanssa Adlibriksestä täältä* 23 euron hintaan tai Tammen omasta verkkokaupasta kirja.fi vain 21 euron hintaan. Äänikirjojen ystäville kirja löytyy esimerkiksi Bookbeatistä* ja Storytelistä* sekä muista suomalaisista äänikirjapalveluista.
Jos olet uusi lukija ja olet kiinnostunut säästämisestä, sijoittamisesta, rahan tekemisestä tai taloudellisesta riippumattomuudesta aloita tästä ja löydä helpoiten sinua kiinnostavimmat kirjoitukseni. Blogini kattaa jo yli 700 tekstiä, joten olen varma, että löydät etsimäsi.
Muista seurata Omavaraisuushaastetta käyttämässäsi sosiaalisessa mediassa saadaksesi heti tiedon uusimmista kirjoituksista!
Omavaraisuushaaste Facebook
Omavaraisuushaaste Twitter
Omavaraisuushaaste Instagram
Omavaraisuushaaste Shareville
Sellainen huomio tuosta 2005 eläkeuudistuksesta jonka mukana tuli eläke tutkinnosta, niin siinä painopiste siirtyi enemmän työuran pituuteen kuin viimeisen 10 vuoden palkkoihin. Eli tavallaan valta-asemaa siirrettiin korkeakoulun käyneeltä ammattikoululaiselle, kun ennen sai eläkettä vasta 23-vuotiaasta lähtien niin ei tavallaan ollut hyötyä jos pääsi täyspäiväiseen työhön 20-vuotiaana.
Tuo eläketutkinnosta on eläkkeen kannalta olemattoman pieni. Eli eläkkeen näkökulmasta korkeakoulutus kannattaa edelleen, mutta vain jos se johtaa pysyvään työllisyyteen ja hyviin ansioihin. Jos varhaiskasvatuksen opettaja maisteri saa joku alle 40e kuussa eläkettä per vuosi niin ei saa ikinä teollisuuden miesduunaria kiinni jos oletus että molemmat eivät kohtaa työttömyyttä.
Vanha systeemi suosi liikaa näitä toimitusjohtaja pamppuja, koska jos painopiste oli ikävuosissa 53-63v niin eläke määräytyi ikäänkuin olisi ollut sen tason töissä 23-vuotiaasta lähtien. Etenkin korkeakoulutuksella luodaan pohjia sille että jatkossa, jos ei suoraan koulusta niin keski-ikäisenä voisi tienata hyvin jos urakehitystä on. Vastaavasti jos miesduunari jäi pitkäaikaistyöttömäksi 50-vuotiaana niin vanha järjestelmä rankaisi ankarasti eläkkeessä.
Moni maisteri ei tienaa ekoina työvuosina todellakaan priimatasoisesti, sinä olet mielestäni päässyt erittäin nopeasti hyviin ansioihin kiinni, mutta se vaatii toki uskallusta eli ei pidä olla liian nöyrä palkka-asioissa ja tarvittaessa uskallettava vaihtaa työpaikkaa.
Tuota muutosta alun ja lopun uran vaikutuksesta eläkkeeseen en tiennytkään. Se osa muutoksesta on ollut ehdottomasti onnistunut, koska en itsekään näe siinä järkeä, että ihmiset jotka viimeisinä vuosina takovat paljon rahaa, saavat sitten vielä eläkkeellä paljon rahaa. Tuntuu erittäin hassulta, että tällä logiikalla mentiin varmaan kuitenkin vuosikymmeniä. Hyvätuloinen kuusikymppinen on kuin enemmän kuin todennäköisesti esim. asuntolainansa jo kokonaan maksanut pois.
Ja samaa mieltä koulutuksesta ja sen merkityksestä eläkkeeseen. Aika hippujahan tuo korvaus korkeakoulutuksestakin saamani eläke on, etenkin kun miettii että samantasoista eläkettä sai kartutettua ihan osa-aikatöillä muutamassa vuodessa perus toimistotyöläisen palkalla.
Mielenkiintoista olikin ennen kaikkea verrata noita omien sijoitusten kehitystä eläkkeeseen, koska tosiaan olen ollut onnekas siinä, että palkkakehitys on ollut paljon odottamaani rajumpaa. Uskoisin, että mitä pienempi palkkani olisi, sitä enemmän todennäköisesti vaaka kallistuisi tuon ”itsesäästetyn” eläkkeen puolelle.
Ja huomioiden että ammattikoulusta saa 30e, amk:sta 40 ja ylemmästä 50e, eli todellinen hyötysi on 20 euroa.
Se mikä työuran merkityksessä on hyvä juttu on se että sen pituuteen voi vaikuttaa paremmin kuin yksittäisten vuosien palkkoihin. Kukaan ei saa 2000 euron korotusta vain toteamalla, mutta työvuosia voi jatkaa alimman eläkeiän jälkeen jos vain jättää irtisanoutumatta. Näillä nyt eläköityvillä 5v lisätyö voi tuoda sen tonnin lisää eläkkeeseen, jopa ylikin jos minimi 64v ja maksimi 69v.
Jep ehdottomasti on hyvä, että kannustaa jatkamaan työuralla pitempään. Ja se varmasti koko uudistuksen idea on ollut, ikäpyramidin ollessa väärinpäin on ihan kansantalouden kestävyydenkin kannalta, että ihmiset ovat töissä pitempään ja pysyvät hyvässä kunnossa.
Oivat mietteet! Jokunen ajatus:
– Kokonaiseläke ja työeläkekarttuma ovat eri asia. Todellisuudessa eläkkeesi ja toimeentulosi tuolla karttumalla olisi erilainen. Ks. Hyvä graafi sivulta https://www.etk.fi/suomen-elakejarjestelma/elaketurva/elaketurva-kokonaisuutena/
– Idea 1. Mihin tielle tuo fuusiokehitys pitkällä aikavälillä vie? Saattaisiko polku viedä yksityiset yhtiöt yhteen Kelan kanssa ja jopa kokonaan julkiseksi toimijaksi? Lisäisikö sen tuoma poliittinen ohjaus järjestelmän luotettavuutta? Vai päinvastoin?
– Vertailu taloudellisen riippumattomuuden tavoitteeseen on mielenkiintoinen! Työeläkevakutuus on tosin muutakin kuin sijoitus; vanhuuseläkkeen lisäksi se turvaa työntekijän toimeentulon työkyvyttömyyden ja perheenhuoltajan kuoleman varalta, sekä mahdollistaa ammatillisen kuntoutuksen. Eli turvaa työuran keskelle jopa niin, että katkenneen työuran aiheuttama menetys kartuttaa silti eläkettä ja toimeentuloa ns. ”tulevalta ajalta.” Siksi vertailu ei ole kovin yksioikoinen.
– Ja vielä knoppi: opiskelujen eläkekarttuma on könttäsumma. Siten nopeammalla tai hitaammalla opiskelulla voi vaikuttaa siihen, millaisen laskennallisen ”kuukausipalkan” opinnoissaan eläkekarttuman kannalta saa aikaan! 😀
Olisin voinut ehdottomasti tarkentaa, että tosiaan jos tänään jään eläkkeelle, niin summa ei olisi tuo, vaan sinänsä huomattavasti isompi. Takuueläke ja muut lisät ovat ehdottomasti hieno osa eläkejärjestelmää niille, joille osuu se pahin musta joutsen käteen elämässä.
Ja kaikissa julkisissa toiminnoissa on kyllä ehdottomasti tuo poliittinen ongelma ohjaus. Toki kyllähän sitä tapahtuu jo nykyisissä eläkevakuutuyhtiöissä, joiden hallituksista yleensä löytyy poliittisesti vahvasti latautuneita henkilöitä tai valtion yhtiöihin linkittyneitä henkilöitä. Ohjaus ei toki tällä hetkellä ole niin vahvaa, kuin se yhden yhtiön mallissa varmasti olisi. Kyse ehkä siitä, uskooko päättäjiin vai ei 😀
Toi opiskelukertymä kyllä mielenkiintoinen. Kunnon lifehack eläkkeen kannalta valmistua parissa vuodessa – siitähän saisi tosiaan tuplaedun!
Työeläkevakuuttajat eivät onneksi ole julkisia toimijoita. Päätökset työeläkejärjestelmässä tekevät työnantajat ja työntekijät, eivät poliitikot.
Riippuu toki vahvasti, miten katsoo politiikkaa. Itselleni kaikki kolmikantaan osallistujat ovat kuitenkin vahvasti poliittisia toimijoita, koska niillä kaikilla on selkeästi omat agendansa ja intressinsä, jotka tulevat siitä, ketä he edustavat. Jonka takia koko eläkejärjestelmä mielestäni on jollain tasolla poliittisessa ohjauksessa koko ajan.
Miksi nuoret eivät luota eläkejärjestelmään? Suurin syy lienee tiedonpuute tai se, ettei ymmärretä mistä se eläkeläisen tilille kuukausittain kilahtava raha tulee. Se tulee lähes kokonaan nuoremmilta vielä työelämässä olevilta. Pieni osa on eläkevakuutusyhtiön sijoitusten tuottoa. Näin lähes viisikymppisenä palkastani perittävillä vakuutusmaksuilla kustannetaan lähes kahdeksankymppisten vanhempieni kuukausittaiset eläkkeet. Kun olen itse saamapuolelle, raha tulee nuorempien palkoista perityistä maksuista.
Eniten olen ihmetellyt keskustelua siitä, että jo maksussa oleviin eläkkeisiin pitäisi jotenkin puuttua valtiontalouden ongelmien vuoksi. Tämän on toinen yleinen väärinkäsitys: Työeläkkeitä ei makseta Suomen valtion budjetista. Eläkerahat ovat työnantajilta ja työntekijöiltä palkasta perittyjä rahoja sekä lisäksi niitä sijoitustuottoja. On todella omituinen tämä nuorten hokema ”en tule koskaan saamaan mitään eläkettä”.
Säästäminen ja sijoittaminen omaksi vanhuuden turvaksi on erittäin kannatettavaa. Mutta on jotenkin vastuutonta perustella tarvetta säästää ja sijoittaa sillä, ”etten tule koskaan saamaan mitään eläkettä”. Vakuutusyhtiöiden sijoitustuotot voisivat olla parempiakin, mutta lainsäädäntö asettaa raamit riskinotolle. Jokainenhan voi sitten yksityistaloudessaan ottaa rohkeammin sijoitusriskiä ja sitä kautta suurentaa eläkettään.
Tämä on mielestäni erinomainen kysymys! Ja kaiken huolen ytimessä. En itsekään usko, että en eläkettä laisinkaan saisi. Mutta tutkimusten mukaan nuorten näkökulmasta eläkkeen uskotaan jatkossakin tarjoavan perusturvan, mutta rahoituksen epävarmuuden arvioidaan voivan johtaa eläkkeen ostovoiman laskuun tulevaisuudessa – eli yksinkertaisesti ei uskota, että eläkkeet tulevat olemaan niin isoja kuin nykyään luvataan. Tai vaihtoehtoisesti, että eläkeikä olisi se, mitä nyt luvataan.
Esimerkkisi myös avaa hyvin sitä toista huolta – eli niitä esim. sinun eläkkeesi maksajia on huomattavasti vähemmän kuin esim. vanhempiesi eläkkeiden maksajia. Ja oma ikäluokkani lisääntyy vieläkin vähemmän, joten meidän eläkkeiden maksajia on vielä tätäkin vähemmän! Kaikkihan lähtee juuri ikäpyramidin väärinpäisyydestä, eliniän pidentymisestä ja siitä, että niitä tulevaisuuden eläkkeenmaksajia on vähemmän koko ajan, mikä vaatii toimenpiteitä, jos eläkejärjestelmä halutaan pitää nykyisellä tasolla.
Epäsuorastihan tämä keskustelu on myös se, mitä nyt hallituskeskusteluissa käydään maahanmuuton osalta. Maahanmuuttajat lisääntyvät tutkitusti myös kantasuomalaisia enemmän, jonka takia esim. Ruotsissa ei ole samaa ongelmaa ikäpyramidin kanssa. Joten yksi ratkaisu eläkejärjestelmän korjaamiseen olisi myös se kuumin peruna eli maahanmuuton aggressiivinen lisääminen.