Työn ja opiskelun yhteensovittaminen – miten ja miksi?

Tämä kirjoitus on viides ja näillä näkyvin viimeinen sarjassani, jossa kerron omista kokemuksistani opiskelijana ja siitä, kuinka itse saavutin 78 000 euron omaisuuden opiskelun ohessa. Aikaisemmissa teksteissä olen puhunut omasta tarinastani, opintotuesta, opintolainasta sekä opiskelijan elinkuluista. Tänään käsittelen erittäin vaikeaa ja monimutkaista asiaa, eli töissäkäymistä koulun ohella.

Henkilökohtaisesti olin töissä osa-aikaisesti yliopistossa opiskelun ohessa koko ajan ja tästä syystä opintoni venyivätkin hieman asetetusta 5 vuoden tavoitteesta. Samalla kuitenkin sain rahaa elämiseen, säästämiseen sekä vähän CV:n täytettä. Samalla tunnen myös kavereita, jotka eivät työskennelleet sekunttiakaan ensimmäisen 3-4 opiskeluvuoden aikana.

Fakta on se, että moni opiskelija valittaa, ettei saa töitä, koska on huono työllisyystilanne tai töitä ei muuten vain ole tarpeeksi. Tämä on räikeä valhe. Töitä on saatavilla aina. Kysymys on vain siitä millaisia töitä olet valmis tekemään.

Aloitin itse töiden tekemisen jo 14-vuotiaana kun olin junioriliigan jalkapalloerotuomari. Tuntipalkka oli 6 euroa. Verottomana luonnollisesti. Se oli hyvä koulu. Opin tekemään töitä jo nuoresta lähtien ja sain edes jotain säästöön. Ja työ oli kamalaa vain silloin kun vihelsin katsomossa olevien aikuisten mielestä väärän tuomion (eli aika usein kuten olettaa saattaa).

Paransin siitä 17-vuotiaana kun olin kaksi kesää kunnan puistotyöntekijänä. Mikäs sen parempaa kuin nyppiä rikkaruohoja ja kerätä roskia huimalla Suomen lainsäädännön minimipalkalla kun muut kaverit leikkivät ulkona.

Työ oli kuitenkin ehkä paras kokemus elämässäni. Miksikö? Koska silloin ymmärsin, että tämä ei ole sitä, mitä haluan tehdä loppuelämäni. Alexander Stubbia mukaillen ”paskaduunin” tekeminen motivoi opiskelemaan, koska tajuaa että ei halua tehdä tätä koko elämää. Etenkin silloin kun ulkona on 30 astetta ja et voi tehdä muuta kuin jatkaa ruohojen nyppimistä hiostavin käsinein.

Video on ehdottomasti suomalaisen Youtuben parhaimmistoa – ihan pelkästään huumoriarvonkin takia.

Yliopistossa sainkin pian ensimmäisen vuoden jälkeen siistejä sisätöitä tietokoneen ääreltä perus asiakaspalvelutöistä. Ja tästä lähtikin aito palkka – ja urakehitykseni.

Työssäkäymistä aliarvostetaan, koska yleensä tuijotetaan vain palkkaa. Uusia kavereita, työpaikkaruokailu, vapaa-ajan aktiviteetteja, työterveyshuolto, eläkemaksujen maksaminen ja CV. Töissä käyminen alentaa kulujasi, nostaa tulojasi ja on samalla sijoitus tulevaisuuteen.

Miten saada töitä opiskelijana?

Tämä on ylivoimaisesti helpoin osuus. Menet nettiin ja etsit työhakemuksia mol.fi:sta tai monster.fi tai muista samankaltaisista palveluista. Lupaan, että löydät jonkun työn ihan sama, milloin etsit töitä. Laita hakemus sisään ja toivo parasta.

Miksi sitten niin moni valittaa, ettei töitä ole, vaikka minä taas väitän, että niitä on? Koska ihmiset ovat pohjimmiltaan mukavuudenhaluisia. Ja kukaan ei halua puhelinmyyjäksi. Puhelinmyyjäksi pääsee kuka tahansa – millä tahansa opiskelupaikkakunnalla. Jos et muualta saa työtä, lupaan, että puhelinmyyjäksi pääset 100% varmuudella.

Lupaan myös, että työ on todennäköisesti aitoa paskaduunia. Paskaduuni motivoi kuitenkin saamaan myös paremman työn ja pyrkimään elämässä eteenpäin muutenkin lujemmin. Olet opiskelija, ole siis myös nöyrä. Raha on rahaa ja työ on työtä.

Tarina puhelinmyyjästä. Kämppikseni (joka ei muuten opiskellut kauppiksessa kuten allekirjoittanut) oli puhelinmyyjänä puoli vuotta. Tämä ajoi hänet motivoitumaan työnhakumarkkinnoilla entisestään. Puoli vuotta aloittamisen jälkeen hän sai asiakaspalvelupaikan ihan ok suomalaiselta firmalta.

Vuosi tämän jälkeen hän sai töitä finanssialan asiakaspalvelutöistä. Ja nyt hän onkin jo oman alan töissä. Tie ei ollut nopea tai helppo, mutta kovalla työllä ja motivaatiolla hän kuitenkin pääsi tavoitteeseen, jota jokainen opiskelija tavoittelee – hän pääsi oman alan töihin.

Projektitöitä on myös tarjolla opiskelijoille

Ensimmäisessä sarjan kirjoituksessani mainitsin projektityöt, joita tein opiskelujen ohessa. Tämä mahdollisti mahtava Demola-ohjelma, joka toimii Suomessa Lapissa, Oulussa, Tampereella ja Helsingissä. Mikä sitten on Demola? Demolan sivujen mukaan kyseessä on innovaatioalusta, jossa korkeakouluopiskelijoiden tiimit hakevat projekteissaan vastauksia yritysten ja yhteisöjen aitoihin haasteisiin.

Suomeksi Demolaan hakevat ensin yritykset, joilla on ongelma, johon tarvitaan ratkaisu. Sen jälkeen projektit laitetaan Demolan sivuille ja niihin voi hakea mitä tahansa ainetta opiskeleva opiskelija. Ja lähes poikkeuksetta projektit vetävät puoleensa enemmän ulkomaalaisia kuin suomalaisia opiskelijoita.

En koskaan tajunnut tätä. Yritin monesti mainostaa Demolaa ja sen etuja kaikille koulukavereilleni, mutta suurin osa kavereistani oli vain ”en osaa”, ”ei ole aikaa” jne. mikä tahansa tekosyy. Tein 3 projektia Demolalle vuosien varrella (projektit kestävät usein 3-4 kuukautta) ja tienasin näillä projekteilla yli 5000 euroa, sain mahtavia merkintöjä CV:seen ja opin tekemään tiimityötä mitä erilaisimpien kulttuurien ihmisten kanssa Kiinasta Iraniin ja Kazakstaniin.

Tämä ei ole maksettu mainos, vaikka siltä näyttääkin, vaan yksinkertaisesti Demola on aivan uskomattoman hyvä ja aliarvostettu mahdollisuus ihan kenelle tahansa vain ja haastaa sinua aidosti jo opiskelijana työelämän tyyliin.

 

Työ opiskelun ohessa

Tämä ei ole taloudellisesti suuri ongelma, mutta loppujen lopuksi olemme vain ihmisiä. Usein lukee sankaritarinoita ihmisistä, jotka käyvät töissä, valmistuvat maisteriksi kolmessa vuodessa ja ovat samalla huippu-urheilijoita. Noh, 99% meistä ei ole sellaisia ja töissäkäyminen oikeasti uuvuttaa ja usein hidastaa opiskelutahtia. Mitä siis tehdä asialle?

Parasta opiskelijana ollessa on se, mistä mainitsin aikaisemmassa kirjoituksessani. Päiväjärjestyksesi ei ole sama kuin tavallisella ihmisellä. Opiskelijalle usein viikot ovat viihteen ja koulun täyteisiä, kun taas viikonloppu on hyvä varata töiden tekoon. Ja tämä sopii työnantajalle kuin työnantajalle usein paremmin kuin hyvin.

Omassa työssäni ei ollut viikonlopputyömahdollisuuksia juurikaan, paitsi pari kertaa vuodessa – ja silloin otinkin niistä kaiken irti. Usein kuitenkin opiskelijoille löytyy lähes poikkeuksetta mahdollisuus työskennellä viikonloppuisin. Ota tästä kaikki irti – palkkasi on parempi kiitos viikonloppulisien ja tällöin työt eivät häiritse opiskeluasi yhtä paljon. Henkilökohtaisesti jouduin skippaamaan joskus luentoja töiden takia, joka ei välttämättä ollut aina se järkevin vaihtoehto.

Erityisen tärkeää on kuitenkin myös se, että tiedät omat rajasi. Töitä ei kannata tehdä silloin, jos sinusta tuntuu, että olet burnoutin partaalla. Näin on käynyt myös parille kaverilleni ja tutulleni ja se pystyy parhaimillaan tuhota elämäsi moneksi vuodeksi. Opiskelun ja koulun yhdistäminen ei ole helppoa, mutta sitä kannattaa ehdottomasti yrittää.

Opiskelujen aikaisen työn merkitys CV:ssä

Paskaduunikin on työtä. Ja se on ennen kaikkea usein raastavaa työtä. Ja vaikka työ ei olisi oman alan työtä, työnantajat arvostavat valtavasti esim. jos olet ollut puhelinmyyjänä. Se kertoo sinusta ihmisenä enemmän kuin tuhat sanaa. Et pelkää haasteita, et pelkää kovaa työtä, kestät paineen alla, saatat jopa olla myynti – ja neuvottelukykyinen työntekijä. Vaikka puhelinmyyjän työ on erittäin huonomaineista julkisessa keskustelussa, arvostaa jokaikinen työnantaja sitä valtavasti, etkä missään nimessä saa jättää sitä CV:stäsi pois samalla kun haet oman alasi töitä.

Ihan yleisestikin työ opiskelujen ohessa kertoo sen, että olet ahkera. Ja kuka työntekijä ei arvostaisi ahkeraa työntekijää? Tämän takia työ kuin työ opiskelujen ohessa on kultaakin arvokkaampaa CV:n täytettä silloin kun haet ensimmäisen kerran ihan aitoa oman alan työtäsi. Älä vähättele mitään työtä, vaan kunnioita sitä.

Lopuksi

Työn ja opiskelun yhteensaattaminen on vaikeaa, mutta ei missään nimessä mahdotonta. Tästä syystä yli 50% korkeakouluopiskelijoista käykin töissä samaan aikaan kun opiskelee. Mutta viime aikoina työssäkäyvien opiskelijoiden osuus on laskenut hieman. Syytä tälle trendille en osaa sanoa.

Tämä tosiaan on viimeinen osa opiskelun kiemuroita käsittelevistä teksteistäni. Nyt olen antanut itsestäni irti kaiken, millä pystyn auttamaan nykyisiä ja tulevia opiskelijoita selviämään erinomaisesti myös taloudellisesti elämän yhdestä parhaasta ajasta.

P.S. Kirjoitussarjani siitä, miten saat talouden hallintaasi ja jopa säästettyä rahaa opiskellessasi on nyt valmis! Lue nyt kaikki sarjan osat kirjoitusjärjestyksessä, jos et ole vielä lukenut.

1. Näin keräsin 78 000 euron varallisuuden opiskellessani
2. Kaikki opintolainasta ja miksi sinun pitäisi nostaa sitä
3. Työn ja opiskelun yhteensovittaminen – miten ja miksi?
4. Miten kuluttaa vähemmän rahaa opiskelijana? 
5. Kaikki mitä sinun tarvitsee tietää opinto- ja asumiestuesta

 

10 kommenttia artikkeliin ”Työn ja opiskelun yhteensovittaminen – miten ja miksi?”

  1. Hyvin kirjoitettu. Oma kokemus kesätöistä (en koskaan ollut töissä lukuvuosien aikana) ja töistä yleensä on että se oma ura rakennetaan yksi työ kerrallaan. Ensimmäinen työ on aika tärkeä, sen jälkeen mahdollisen työnantajan on helpompi palkata, kun näkee että henkilö on ollut jossain töissä. Tässä on myös mahdollista työnantajan helpottaa palkkauspäätöstä jos on mahdollisuus soittaa esim edellisen suosittelijalle edelliseltä työnantajalta. Seuraava askel uran rakentamisessa on ensimmäinen koulutusta vastaava työpaikka. Sen jälkeen valmistumisen jälkeinen ns. Oikea työpaikka ja välissä tietysti lopputyö jos mahdollista. Tämän jälkeen eteneminen uralla. Kaikki on paljon helpompaa kun pystyy rakentamaan hyvän työuran. Tämän takia kummeksun monen ns. Liiton miehen asennetta. Työnantajat arvostaa aina enemmän sitä joka tekee töitä, vaikka se olisi nollatuntisoppari, puhelinmyynti tai vastaava.

    Vastaa
    • Juurikin näin! Työn hakeminen on itselle huomattavasti helpompaa kun on työ alla ja toisaalta se oikeasti merkitsee suuresti työnantajalle, että ihmisellä on jo jotain työkokemusta jo alla. Tyhjästä on paha nyhjäistä. Uskon myös siihen, että etenkin nykymaailmassa työtä kannattaa ottaa nuorena vastaan kun sitä tarjotaan, kunhan nyt kaikkia lakeja noudatetaan.

      Toisaalta pitää pitää myös omista oikeuksistaan kiinni, kun on kuullut myös näitä tapauksia, joissa työnantaja on yrittänyt loukata nuorten ihmisten oikeutta työntekijänä.

      Vastaa
  2. komppaan demolaa, hieno konsepti.
    itse olin aikanaan yhdessä projektissa opiskelijana ja nyt olen usempaa katsellut/ohjannut firman puolelta, eikä mieli ole muuttunut.

    Vastaa
    • Tosiaan, tästä puhuttiinkin jo kommenteissa yhdessä aikaisemmista kirjoituksistani! Demolalla on vielä tehtävää siinä, että saa siitä mielenkiintoisemman eri alan ihmisille. Kaikki ihmiset, ketä tunsin, jotka menivät Demolaan, menivät sinne oman esimerkkini ja puheideni ansiosta, ei sen takia, että Demola olisi itse onnistunut markkinoimaan itseään tarpeeksi hyvin. Erittäin aliarvostettu organisaatio.

      Vastaa
  3. Minulla taisi yleensä olla kesätöitä opskelujen aikana (opiskelulukuvuoden aikana en käynyt töissä). Työt olivat hanttihommia (taimitarha, raksa, haastattelija). Kunnes pääsin ihan alan hommiin toimistotöihin kesäksi. Viimeisenä kesänä perustin yrityksen (kevyt yritysmuoto) kaverini kanssa ja teimme pieniä hommia sitä kautta. Se opetti. Yritys on vieläkin pöytälaatikossa. Silloin työelämään siirtyessä CV: ssä näytti hyvältä nuo työt. Kun valmistuin, päätin itse että mihin paikkaan haluan töihin (koko opiskeluajan haave), toki siellä ei ollut mitään paikkaa auki. Avoin hakemus. Soitto. Pieni ylimääräinen pommitus puhelimitse. Hilasin palkkaani tosi alas ja pääsin jollain osapäiväsopimukselle sisään puoleksi vuodeksi. Diili oli tosi huono, mutta paikka ihan paras. Olin tosi onnellinen. Sitten CV näytti tosi hyvälle. Ja hain perus vakipaikkaa, jota luulin että en voi saada kun olin valmistunut vasta puoli vuotta aiemmin. CV näytti hyvältä (toki osasin hommat mitkä CV näytti). Sain vakituisen työpaikan. Ja olin tosi onneellinen ja motivaatio oli lievästi sanottuna korkealla.

    Vastaa
  4. Minäkin olen tehnyt töitä opiskelujeni ajan esim mäkissä ja eri kauppojen kassoilla. Onpa tullut oltua myös varastoissa ja metallileikkaamossakin. Minä en kuitenkaan pystynyt tekemään kovinkaan paljoa töitä opiskelujen kärsimättä siitä. Ei vaan ollut siten intoa jotenka rajoitin omat työvuoroni 2x viikossa ja sitten kesälomat tietysti töissä. Siten sain opintojakin etenemään.

    Vastaa
    • 2 kertaa viikossa opiskelun ohessa on mielestäni erittäin sopiva määrä kenelle vain. Itse vedin välillä hieman yli ja se sitten näkyi väsymyksenä ja hieman heikkoina arvosanoina tietyissä kohtiin. Loppuunpalaminen on aidosti mahdollinen, joten kohtuu kaikessa!

      Vastaa
  5. Olen myös tehnyt opintojeni ohella aikoinaan töitä ja kavunnut aina sieltä paskaduuneista nykyiseen asiantuntijapestiini asti. Tämä on näkynyt myös palkassa. Reilussa 10 vuodessa tuntipalkkani on viisinkertaustunut:
    2007: 6€/h (nurmikon leikkuu)
    2009-2011: 11€/h (laitoshuoltaja)
    2012-2014: 15€/h (asiakaspalvelu)
    2015: 16€/h (toimihenkilö)
    2016: 23€/h (tutkija-avustaja)
    2018: 30€/h (asiantuntija)

    Vastaa
  6. Näin se juuri toimii! Itsekin aloitin juuri ruohon leikkaamisella ja palkka taisi olla täysin samaa tasoa 😀 Urakehityksesi myös näyttää aika samalta kuin allekirjoittaneella, paitsi, että asiakaspalvelijana sain huomattavasti heikompaa palkkaa ja menin suoraan asiantuntijaksi asiakaspalvelusta. Oma tuntipalkkani tosin edelleen on tuossa 23 eurossa/tunti. Ehkä 30e/h siis saavutettavissa kahden vuoden päästä, heh.

    Vastaa

Vastaa käyttäjälle Omavaraisuushaaste Peruuta vastaus