Kuukausikatsaus syyskuu 2026 – säästöprosentti 84,19 %
Henkilökohtaisessa talouden hallinnassa kaikkein tärkeintä on tasapaino tulojen ja kulujen välillä. Unohtamatta...
Ihmisten usko työeläkkeen karttuman usko etenkin omalla sukupolvellani ja siitä nuorempien osalta on suhteellisen heikko.
Itse en kuitenkaan jaa tätä huolta ainakaan samalla tasolla. Tulen varmasti jotain järjestelmästä saamaan ja toisaalta voi myös hyvin olla, että saan juuri sen mitä luvataan.
Eläkejärjestelmän uudistus jäi pyssyyn myös tällä hallituksella (koska noh, eniten ääniä antavat isot ikäluokat eli ne, jotka ovat juuri menossa eläkkeelle tai ovat juuri eläkkeellä), joten kuka tahansa heidän ehtojaan heikentäisi, ampuisi omaa poliittista kannatustaan vain jalkaa. En usko, että isoja uudistuksia tehdään järjestelmään ennen kuin on liian myöhäistä ja joku sukupolvi jää huomattavaksi häviäjäksi tässä.
Olen aiemmin kirjoittanut, kuinka itse muuttaisin eläkejärjestelmää. Muutosten ei tarvitsisi olla edes valtavia, kunhan ne tehtäisiin vain mahdollisimman nopeasti järjestelmän kestävyyden parantamiseksi-
Koska taloudellinen riippumattomuus on omana tavoitteenani jo huomattavasti ennen eläkeikääni (tarkalleen 30 vuotta ennen eläkeikääni), eläkejärjestelmä onkin mielenkiintoinen plussa. Eläkemaksut vievät merkittävän osan palkastani yhdessä progressiivisen verotuksen kanssa, mutta katsotaankin tänään, miten oma eläketavoitteeni vs. eläkejärjestelmän eläke näyttää tällä hetkellä. Olenko onnistunut saamaan sijoituksillani parempaa eläkettä kuin, mitä eläkejärjestelmä on minulle tuottanut?
Kuinka monta euroa työeläkettä olen ansainnut 34-vuotiaana?
Mikä on eläkekertymäni 34-vuotiaana? Eläkkeeni olisi tällä hetkellä 979 €/kk. Tämä on jo toinen vuosi, kun töissä ansaitsemani eläke on yli kansaneläkkeen tason.
Kansaneläkkeen määrät vuonna 2025 olivat yksin asuvalle eläkeläislle 783,41 euroa kuukaudessa ja avo- tai avioliitossa asuvalle 699,42 euroa kuukaudessa. Olen siis onnistunut ylittämään jo ns. eläkkeen minimitason.
Voit tarkistaa oman eläkekertymäsi oman eläkeyhtiösi verkkopalvelusta. Tässä linkit yleisimpiin eläkevakuutusyhtiöiden verkkopalveluihin.
Katsotaankin Ilmarisen palvelusta, jossa itselläni tällä hetkellä eläke on, hieman tarkemmin eläkettäni. Jos jatkaisin töissä aivan työurani loppuun asti, kuinka paljon eläke silloin olisi?
Oletettu eläkeikäni vaikuttaa merkittävästi tulevaan eläkkeeseen ja mielenkiintoista onkin, että kuinka merkittävä ero on eri vuosina. Alla Ilmarisen eläkelaskurista eläkkeeni koko eri eläkkeellejäämisvuosina.
Kaksi vuotta ja neljä kuukautta töissä lisää lisäisi eläkettäni noin 900 euroa kuukaudessa. Kuulostaa paljolta, mutta todellisuudessa oli kyseessä yli 4 000 euron tai yli 5 000 euron eläke, se on enemmän kuin tarpeeksi. Inflaation myötähän nämä numerot ovat myös huomattavasti isompia lopulta vuonna 2061, jos trendi pysyy samana. Olenkin sitä epäsuosittua mielipidettä mieltä, että eläkkeelle voisi hyvin laittaa katon.
Jos ihminen saa yli 5 000 euron eläkkeen, kuten allekirjoittanut, on hän tienannut työuransa aikana miljoonia euroja. Ja jos sen jälkeen vielä eläkettä tarvitsee tämän verran, on tehnyt oman talouden hallinnassa jotain päin seiniä. Se, mihin katon asettaisi on eri kysymys, mutta jotain 4000-5000 euron välillä voisi olla varsin toimiva. Fakta kuitenkin on, että sitten vielä top5% saa usein lisätuloja työnantajaltaan erillisten eläkeohjelmien tai muiden korvauspakettien muodossa.
On myös toinen vaihtoehto – eli osittainen vanhuuseläke. Osittainen vanhuuseläke on nimensä mukaisesti osittainen eläke, jonka voi aloittaa jo hyvissä ajoin ennen virallista eläkeikää, mutta se leikkaa sitten osaltaan kokonaiseläkettä.
Huvittavaa tässäkin on se, että omalla ikäluokallani osittainen vanhuuseläke tulee vastaan lähes vasta 65-vuotiaana. Tällä hetkellä tämän voi aloittaa jo 62-vuotiaana. Kolme vuotta on valtava määrä tuossa iässä – tai oikeastaan missä tahansa kohtaa elämää. Alla numerot, miten voisin osittaista vanhuuseläkettä saada ja miten se vaikuttaisi kokonaiseläkkeeseeni sen jälkeen.
Jos siis haluaisin, jäisin todennäköisesti osittaiselle vanhuuseläkeelle heti, kun voisin. Todellisuudessa sillä ei olisi niin isoa merkitystä itselleni.
Mutta. Tavoitteenihan on mennä ”eläkkeelle” jo huomattavasti aiemmin.
Työeläkekertymä vs. sijoitusteni kertymä
Ja lopuksi se mielenkiintoisin laskelma. Kumpi on kasvanut tähän mennessä nopeammin – työeläkkeeni vai sijoituksista saamani mahdollinen passiivinen tulo?
Lasken kolmella eri skenaariolla tulot omille osakesijoituksilleni, eli jos saisin sijoituksille 3%:, 4%:n sekä 5%:n osinkotuoton.
Osakesalkkuni on tällä hetkellä n. 440 000 euroa, joten lasketaan tuotto tällä luvulla kolmessa eri skenaariossa.
3%:n tuotolla saisin osinkoja 1 100 €/kk vs. 979 €/kk eläkekertymäni
4%:n tuotolla saisin osinkoja 1 466 €/kk vs. 979 €/kk eläkekertymäni
5% tuotolla saisin osinkoja 1 833 €/kk vs. 979 €/kk eläkekertymäni
On kuvaavaa, että kaikilla tuottoprosenteilla – jopa erittäin konservatiivisella kolmella prosentilla – sijoituksista jo nyt saamani tulot ylittävät eläkejärjestelmästä saamani tulot merkittävästi. 5% täysin realistisella tuotto-odotuksella, omien sijoitusteni tuotot olisivat jo tuplat eläkejärjestelmän tuotoista. Tämä siitä huolimatta, että paljon tuloistani menee veroihin, työeläkemaksuihin ja tämän päälle vielä ihan peruskulutukseen. Tähän päälle vielä asuntosijoitukseni, niin ero on vielä isompi.
Tästä eteenpäin ero tulee todennäköisesti jopa kasvamaan kiitos korkoa korolle ilmiön, siinä, missä eläkejärjestelmän kuukausikertymäni kasvaa vain hillitysti palkkakehitykseni mukana – vaikka sitäkin olisi tarkoitus oikeasti saada ylöspäin merkittävästi lähitulevaisuudessa.
Miksi en tästä huolimatta suosi ideaa siitä, että ihmiset saisivat itse päättää kaiken tai osan eläkesijoituksistaan? Koska faktat eivät tue tätä. Helsingin Sanomat teki erityisen hyvän jutun siitä, kuinka hyviä osakesijoittajia suomalaiset keskimäärin ovat (maksumuurin takana). Vastaus: aivan surkeita. Kotitalouksien osakesalkut ovat jääneet jälkeen lähes kaikista keskeisistä pörssi-indekseistä ja jopa Helsingin pörssistä viimeisen 5 vuoden aikana.
Juuri tämän takia itse vertaan sijoituksiani moneen indeksiin, jotta ymmärrän, kuinka järkevää osakesijoittaminen ylipäätänsä on, vai olisiko indeksirahastot se oikea valinta. Myös itselleni USA:laiset indeksirahastot olisivat olleet parempi kuin osakesijoittaminen.
Totean sen aina, kun eläkejärjestelmästä kirjoitan. Eläkejärjestelmä on tehty suojelemaan ihmisiä meiltä itseltämme – ja juuri tällaisia parhaat valtion laitokset ovatkin. Muuten päätyisimme malliin, jossa ihmiset onnistuvat itse aiheuttamaan hallaa omille eläketuotoilleen, joka johtaisi malliin, jossa otamme sitten taloudellista vastuuta vanhempiemme eläkkeistä. Toki, jos Risto Murtoa on uskominen, tämä on sukupolveni tulevaisuus joka tapauksessa hyvinvointivaltion alasajossa, joten vähän kyyniseksi tässä tulee kokonaisen sukupolven kannalta, vaikka itselläni asiat ovatkin hyvin.
Tavoitteena vapaus – ei eläke
En pidä termistä aikainen eläköityminen, koska se ei oikeastaan kuvaa FIRE:n tai taloudellisen riippumattomuuden tavoitetta laisinkaan oikein. Todellisuudessa toivon, että en koskaan joudu oikealla eläkkeelle, vaan jaksan tehdä loppuun asti asioita, jotka jotkut saattavat töiksi kokea. Rakastan kirjoittamista ja montaa muuta asiaa, jota voi tehdä elääkseen – tai vain harrastuksekseen. Ja toivon, että minulla virtaa on tehdä kaikenlaisia itselle mielekkäitä ja mielenkiintoisia asioita aivan elämän loppuun asti.
Tällä hetkellä näyttääkin siltä, että suunta on oikea ja sijoitustulojen osalta, olen saavuttanut n. 30 % kokotavoitteestani (jos en eläkejärjestelmää laske mukaan laisinkaan). Eläkejärjestelmä on kuitenkin FIRE:ttäjän suurin ystävä, koska rahojen ei tarvitse riittää loppuelämää varten – vain eläkevuosia varten. Teen tästä tarkempia laskelmia, miten Suomen eläkejärjestelmä vaikuttaa omiin tavoitteisiini, mutta teen laskelmat vasta lähempänä tavoitemaaliani eli n. 3-4 vuoden päästä.
Miksi sitten tavoitella taloudellista riippumattomuutta, jos en kerta halua eläköityä laisinkaan? Koska niin moni asia mitä haluan tehdä on sellaisia, että niistä ei juuri saa rahaa. Tai vaihtoehtoisesti, jos niitä tekee elääkseen, joutuu tekemään omien arvojen vastaisia kompromisseja – vain, että saa rahaa. Tämä blogi ja kirjani on hyvä esimerkki. Todennäköisesti nykyään voisin tehdä talousinfluensserin, puhujan – ja kirjailijan töitä jo koko päivätyökseni monen muun influensserin tavoin. Joutuisin kuitenkin käytännössä rahaa saadakseni tekemään koko ajan asioita, jotka ovat arvojeni vastaisia ja harrastaa moraalijumppaa vain palkkapäivän takia.
Olen kuitenkin päättänyt toisin, koska riippumattomuus ja rehellisyys ovat itselleni tärkeimmät arvot. FIRE:n jälkeen, tämä ei ole ongelma. Tein ihan mitä vain.
Mitä ajatuksia laskelmat ja eläkejärjestelmä sinussa herättää?
Kiinnostuitko ajatuksistani?
Tilaa bestseller-sijoituskirjani "Viisas Sijoittaja"
Kiinnostaako osakesijoittaminen ja haluat ymmärtää, miten tulla paremmaksi sijoittajaksi? Voit nyt tilata arvostelumenestys, Suomen Ekonomien Bisneskirja-yleisöäänestysvoittajan ja yli 20 000 kpl myyneen bestseller-sijoituskirjani ”Viisas sijoittaja – tunne itsesi ja osakemarkkinat” kaikista suomalaisista kirjakaupoista tai suoraan minulta signeerattuna!
Adlibris Kirja.fi Suomalainen Kirjakauppa Signeerattu versio kirjailijalta
Tilaa huippusuosittu "Vaurastu Viisaasti - Rahataidot haltuun"-kirja
Haluatko henkilökohtaisen taloutesi kerralla haltuun? Tilaa vuodessa yli 30 000 kappaletta myynyt ja huippuarvostelut saanut ilmiö ”Vaurastu viisaasti – rahataidot haltuun”, jossa tiivistän kaikki oppini matkaltani nollasta eurosta yli puoleen miljoonaan euroon!
Adlibris Kirja.fi Suomalainen Kirjakauppa Signeerattu versio kirjailijalta
Kuuntele äänikirjaa
Äänikirjojen ystäville bestseller-kirjani löytyvät myös kaikista suomalaisista äänikirjapalveluista.
Bookbeat Storytel Nextory Spotify - Vaurastu Viisaasti Spotify - Viisas Sijoittaja
Uusi lukija?
Jos olet blogissa ensi kertaa, olen kirjoittanut 10 vuoden aikana blogiini yli 1 000 kirjoitusta kaikkeen henkilökohtaisesta taloudesta sijoittamiseen asti. Jos sinua siis pohdituttaa mikään talousaihe, aloita tästä ja löydät todennäköisesti vastauksen askarruttavaan kysymykseesi. Ja jos et löydä, laita kommenttia ja kirjoitan aiheesta!
Ainakin minun eläkettä leikattiin 2025 alusta kun eläketulovähennystä pienenettiin, 1% lisää vero maksettavaa.
Työeläkkeen kasvattaminen työtä tekemällä ei ole järkevää koska valtiovalta voi halutessaan leikata nettoeläkettä nostamalla veroa jo nyt eläkkeen verotus on korkeaa ja taitettu indeksi on tehnyt sen että vuodesta 1996 lähtien eläkkeet ovat jääneet palkkakehityksestä arvion mukaan 35%,poikkeus oli noi kaksi vuotta kun inflaatio oli korkealla.
Täytyy muistaa että työeläke on palkkaa (palkan-osa) mikä maksetaan myöhemmin kun jää eläkkeelle,itse olisin mieluusti pitänyt yli 30 vuotisen työurani aikana nuo pidätykset ja ottanut sen suoraan näppiin.
Täyden kansaneläkkeen päälle tulee vielä n. 200 euron takuueläke eli oikeasti minimieläke on n. 980 euroa. Av(i)oliiossa asuvalle se takuueläke on vielä suurempi jotta tulee se 980 euroa heillekin.
Jep, keskimäärin jos tykkää sijoittaa (ja sitä pystyy tekemään edes sunnilleen järkevällä tasolla), on taloudellisesti parempaa, jos rahat jäisivät käteen eläkejärjestelmän sijaan. Ja toki, vaikka eläkkeet ovat jääneet palkkakehityksestä jälkeen, ne suhteellisen hyvin ovat kehittyneet tähän asti – etenkin vielä heille, jotka superkarttumaa pystyivät saamaan. Mutta mielenkiintoista onkin se, missä mennään 30 vuoden päästä – kuinka paljon leikkauksia/lisäyksiä tehdään siihen asti.
Ruotsissa tuo mahdollisuus itse sijoittaa osa eläkkeestä on. Minä saan eläkettä Ruotsista ja tuo itse sijoitetun osa on minulle kyllä stressaavaa vaikkakin tuottanut ihan hyvin.
Mietinkin, että annan valtion jatkossa hoitaa myös tuon osan eläkkeestäni. Valitsin kerran rahastot 5 kpl ja sen jälkeen en ole niitä vaihtanut. Rahastojen kulut kylläkin alhaiset ja vaihtamisesta ei koidu veroseuraamuksia.
Tämä stressaavuus on itse asiassa erittäin hyvä pointti! On paljon ihmisiä, jotka eivät asiaa edes halua hoitaa ja toki Ruotsin mallissa kaiketi ne sitten kohdistuvat automaattisesti, mutta en koe, että Ruotsin malli on absoluuttisesti mitenkään parempi kuin Suomessa – vaikka moni muu sijoittaja tästä eri mieltä on.
Ilmarisen eläkelaskurin mukaan alimman eläkeiän mukainen eläkkeesi olisi 4697,-.
Jos otat osv 50 % (1868,-) heti kun se on mahdollista niin saatko silloin tosiaan 67 v 8 kk ikäisenä silti eläkettä 4383,-.
Eli varsinainen eläke pienisi vain (4697,- – 4383,-) 314,-/kk.
Olenko ymmärtänyt oikein ja jos olen niin, mielestäni kaikkien on syytä silloin ottaa maksimi osv heti kun se vaan on mahdollista.
–
Ja kiitos sinulle kirjoistasi, ovat todella ajatuksia herättäviä.
Eläkkeen varhennusvaikutus on käsittääkseni 0,4% per kuukausi. Jos lähtee eläkkeelle 3 vuotta aikaisemmin niin vaikutus on 36×0,4%=14,4% pudotus.
Kiitos paljon! En ole kauhean tarkasti laskurilla leikkinyt tuon osv:n kanssa, mutta mielestäni luvut näyttävät oikean suuntaisila. Ja itse todennäköisesti kyllä otan sen juuri tämän takia – jos se on omina eläkevuosinani edes mahdollista. Matkaa kuitenkin sen verran vielä on.
Hei
Onko tuosta postin listautumisesta tulossa analyysia?
Kyllä vain. Molemmista Postista ja Cityvarastosta on tulossa analyysit 1-2 päivän sisään siitä, kun kaikki tiedot listautumisanneista on tullut.
Hei! Ei liity aiheeseen tämä kysymys mutta en löytänyt sulta tekstiä aiheesta ”Osakkeiden ja rahastojen nostaminen” tai siihen liittyvä, onko sellaista aihetta? Eli siis aina puhutaan kuinka sijoituksia, rahasto tai osake, pidetään pitkään jotta korkoa korolle ilmiö tapahtuu ja on sitte myöhemmin 20v/30v päästä rikkaampi. Mutta mitä sitten tapahtuu? Olettaen että olen 50v ja vaikka vieläkin töissä jossa palkka 3000e kuussa bruttona, mutta sijoitukset esim. 200 000e. Miten nämä kannattaisi nostaa pois? Onko tähän erilaisia vaihtoehtoja kuin könttänosto? Jnejne. Saatko kiinni aiheesta mistä voisi tekstin tehdä?
Kiitos!
Joo sain kiinni! Ja hyvä kysymys. En ole aiheesta vielä kirjoitellut, kun tosiaan olen sen verran ”alussa” matkallani, että en ole vielä vaihtoehtojani kauheasti pohtinut. Toteutustapoja löytyy sen verran, että täytyy asiaa kunnolla pohtia, kun asia tulee ajankohtaiseksi.
Mutta tästä aiheesta on siis tekstejä tulossa todennäköisesti enemmän kuin yksi, mutta ne ovat vielä ajatuksen ja draftin tasolla.
Kysymykseni liittyy epäsuorasti tähän eläkeasiaan.. Olet muistaakseni kirjoittanut jotenkin siihen suuntaan, että kun haluaa sijoutuksia käyttää elmämiseen vaikka sitten siellä eläkkeellä, olisi yksi hyvä vaihtoehto että niitä siirtäisi enemmän osinko osakkeisiin, joilla osingoilla sitten kustantaisi sitä arkea. Jos on ollut rahastosijoittaja niin eikö ole lähes sama asia myydä osuuksia, jos on sijoittanut kasvuosuuksillisiin rahastoihin ( jonne osingot maksetaan sisään). Onko mitään järkeä myydä rahastot ja sijoittaa niitä uudelleen osinko-osakkeisiin, kun välissä joutuu maksamaan verot.
Kyllä juurikin näin. Sijoitusten myyminen ja korvaaminen osinko-osakkeilla on huomattavasti huonompi (veroseuraamusten takia) taloudellisesti kuin juuri rahastojen myyminen/osakkeiden myyminen ja oman elämänsä rahoittaminen sillä. Mutta, tässä tuleekin se mielenkiintoinen kohta eli ihmisen mieli.
Vaikein aika on se downshiftaamisen vaihe ja se kun on pitäisi alkaa ns. ”syömään kuormasta”. Onnistuuko se, jos on ensin 20v kasvattanut varallisuuttaan? Psykologisesti muutos on valtava, jonka takia osinko-osakkeet voivat olla henkisesti huomattavasti helpompi, mutta taloudellisesti hieman huonompi vaihtoehto. En osaa itse sanoa kumpaan itse päädyn vielä.
Siinä on tosiaan riski, että elää pihisti koko loppuelämän ja alkuperäiset unelmat jäävät toteutumatta. Jos nuorena on unelmana esimerkiksi omistaa yksiö jostain Euroopan suurkaupungin bordellin lähettyviltä, niin osinkojen kilahtaessa tilille tiedät mitä tehdä. Mutta jos sinulla on kasvurahastoa jonka tuottokäppyrään olet ihastunut, voipi tulla tylsä elämä. Luultavasti kannattaa yhdistää molemmat strategiat.
Aika spesifi esimerkki, haha. Mutta juurikin näin, matkasta pitää nauttia aivan yhtä paljon kuin itse tavoitteesta.
Tarkoitan siis myydä rahastoista pieniä osuuksia joita käyttää suoraan siihen elämiseen sitten verraten siihen että myy rahastot , sijoittaa ne osinko-osakkeisiin , joiden osinkoja siihen elämiseen käyttää.
Juu, juurikin näin. Myyminen vs. sijoitusten ”vaihtaminen” passiivisen tulon lähteisiin oli juuri se, mitä meinasin. Rationaalisesti tosiaan vaihtamisessa ei ole mitään järkeä ja sijoitusten myynti vähitellen on se absoluuttisesti rationaalisin tapa toimia, mutta sitten taas päästään takaisin aikaisempaan pointtiini.
Joo olitkin ehtinyt vastata jo viestiini näköjään, kun olin kirjoittanut tuota tarkentavaa kysymystäni samaan aikaan. Eka vastaukseksi oli kyllä siis jo selkeä ja hyvä, mutta eihän tämä varmistus mitään haittaakaan. Kiitos vielä kun jaksat käsittämättömän hyvin vastailla blogisi lukijoiden kysymyksiin. Suuresti arvostan.
Mä en oikein ymmärrä, miksi kovatuloisten, jotka ovat keränneet jo ehkä miljoonien osaisuuden aktiiviaikoinaan, pitäisi viellä saada astronominen eläke..ja päinvastoin
Jos eläkevakuutusmaksut peritään täysimääräisenä, silloin on varsin kohtuullista odottaa myös eläkkeen tulevan täysimääräisenä. Muuten hyvätuloisista tulee vain rahoitusautomaatteja, joiden vastuulla on tarjota muille hyvinvointipalvelut, joita he itse eivät saa käyttää.
Nyt eläköityvien palkoista on peritty aivan riittävät varat heidän eläkkeisiinsä vaikka kaikki eläisivät satavuotiaiksi. Todellisuudessa 1950-luvun lapsista elossa on enää alle 80%, joten eläkevaroja on kerätty paljon enemmänkin kuin riittävästi. Ei ole eläkeläisen vika, että niitä varoja ei ole hallinnoitu vastuullisesti (=rahastoiden).
Eläkevarojen rahastointi on aloitettu tyhjästä 1990-luvun alussa. Valmis malli on jo rakenenttuna, Nyt ei tarvitse enää kuin 4 – 5 kertaistaa rahastojen koko ja nostaa osakepainoa tilanteen mukaan, niin eläkevakuutusmaksut häviävät vähitellen olemattomiin ja eläkkeiden riippuvuus syntyvyydestä poistuu. Olen hämmästynyt, että sijoittamisesta hyvin informoitujen pitää edes ihmetellä tällaisen perusasian toimivuutta?
siis ööö, eikö eläkkeet keksitty aikanaan juuri siksi, että kukaan ei kuolisi vanhana ja työkyvyttömänä nälkään?
Homma oli siis nykykäytänötöön päinvastainen, eli mitä enemmän olet tienannut ja mitä suurempi omaisuus, sitä suurempi eläke ja mitä köyhempi ja vähemmän olet tienannut, sitä pienempi eläke.
Rikkaat tilaa eläkkeillään chatobriaaneilla, koko elämänsä köyhät makaroonia.
eli eikö rikkaat voisi käyttää omaa omaisuuttaan pippuripihveihinsä?
tietenkään ei ole ”tasa-arvoisuutta” enkä usko kommunismiiin, mut mut
Esan mainitsena eläkekatto olisi varmaan paras ratkaisu. Ainakin vähemmän radikaali kuin vaikka samansuuruinen ”tasaeläke”, kaikille, joka sekin voisi olla kyllä oikein töimiva ratkaisu.
Eläkekatto olisi mielestäni varsin toimiva ratkaisu juuri siksi, koska yksityinen hoitaa asian joka tapauksessa omilla lisäeläkesysteemeillään tai muilla. Rikkaat kuitenkin tässä maailmassa osaavat oman puolensa aina pitämään.
Kalikka kalahti tänne – KLOPS!
Tehdäänpä silti ensin reality check. Meille 1970-luvulla työuramme aloittaneille ei annettu realistista mahdollisuutta rakentaa omaa eläkettämme. Meille ei silti laskettu eläkekertymää ennen kuin vuosien työuran jälkeen. Eläkekertymää ei tullut myöskään opiskelusta, ei äitiyslomasta eikä muustakaan työelämän ulkopuolisesta elämästä, vaan palkasta, mutta vasta sen jälkeen kun ensimmäiset karenssivuodet oli kärsitty (muistaakseni 21 vuoden ikään saakka?).
Viime vuosisadan Suomi oli suljettu talous, josta ei voinut käydä vapaasti kauppaa ulkomaille. Osakekauppaa ei käyty matkapuhelimella jota ei ollut vielä keksitty. Osakkeita saattoi ostaa jos pääsi livahtamaan työpaikaltaan pankin konttoriin sen ollessa auki. John Bogle oli indeksirahaston perusteet jo laskenut, mutta ETF:ää ei ollut vielä edes keksitty eikä niihin olisi ulkomaille saanutkaan sijoittaa noin vaan. Pankista voi ostaa korkorahastoja, joiden korolla ei pärjännyt inflaatiolle ja markan toistuville devalvaatioille.
Omaa rahaansa ei saanut edes viedä vapaasti Suomesta ulos. Ensimmäiselle ulkomaan työkomennukselleni 1980-luvun lopulla anoin Suomen Pankilta valuutan vientiluvan saadakseni omalle tilille säästettyä rahaa mukaani ostaakseni auton.
Rakenna siinä sitten eläkerahastoa 2020-luvulle, kun tämän päivän nuorille itsestäänselvyyksiä ei joko ole vielä keksitty tai ne on suomalaisilta kielletty.
Jos haluatte eläkekaton, tehkää se siten, että kansalainen voi ennakoivasti ymmärtää mitä se hänen osaltaan tulee tarkoittamaan, mutta älkää muuttako pelisääntöjä taannehtivasti.
Voin osallistua vapaaehtoisena myös taannehtivasti, jos annatte 1970-luvulta lähtien maksamani eläkevakuutusmaksuni korkojen kera takaisin itse hallinnoitavakseni. Se vaihtoehto, että ensin peritään rahat, luvataan eläke vastineeksi, kielletään oman eläkerahaston rakentaminen ja lopuksi päätetään että eipä maksetakaan eläkettä ei kuulosta oikeusvaltiolta.
Hyvä muistaa se, että eläkejärjestelmän säännöthän ovat eläneet jatkuvasti – kuulosti se oikeusvaltiolta tai ei. Ja tulee elämään jatkossakin.
Omalla ja nuoremmilla ikäluokillahan on oikea pelko juuri siitä, tuleeko niitä rahoja ollenkaan. On mielestäni siis varsin ok, että jollekin vanhemmalle sukupolvelle vähän rajoitetaan kovatuloisten eläkkeitä, jos se auttaisi siihen, että tulevat sukupolvet eläkettä saisivat edes suunnilleen sen luvatun määrän.
En toki itse usko siihen, että eläkejärjestelmä ei kestäisi omalle ikäluokalleni, mutta jos näin sattuisi käymään vain koska muut ikäluokat pitivät oikeuksistaan kiinni niin kovasti, niin on selvää, kuka sukupolvi on oikea kärsijä.
Pakko myös sanoa, että itsekin aloitin sijoittamisen ihan ilman puhelimia, kävelemällä alaikäisenä pankkiin ja mukaan tarvittiin vielä toinen vanhemmistanikin. Eikä sijoittamisesta puhuttu laisinkaan etenkin kun oltiin keskellä finanssikriisiä. Nykyään sijoittaminen indeksirahastoihin ja ETF:iin on helpompaa kuin koskaan, mikä on vain hieno asia ja se, että oma valmistautuminen tuleviin eläkkeisiin on helpompaa nykynuorille ei pitäisi olla keneltäkään aikaisemmalta sukupolvelta pois.
Kaikki tämä toki on vain spekulaatiota, koska 30 vuoden päähän on mahdoton nähdä – tavalla tai toisella.
Alle 23-vuotiaana tekemästä työstä ei kertynyt eläkettä
Eläkekatto ei toimi sentakia, että oikeudenmukaista olisi myös eläkemaksujen lopettaminen kun katto saavutetaan.
Minun mielestä järkevämpi olisi toinen (tai kolmas) raippa aste nykyisen 4000€ päälle. Missä verot nousisivat, en osaa sanoa.
Eihän isojen eläkkeiden verotuksesta tarvitse puhua konditionaalissa, vaan niinhän me jo teemme. Homman on siis hoidossa ja kaikki on hyvin.
Samalla kun jo ennestään kansainvälisesti poikkeuksellisen jyrkkää veroprogressiota entistestään jyrkentävää solidaarisuusveron rajaa nostettiin PALKANSAAJIEN osalta, samaa kateusveron alarajaa laskettiin eläkeläisten osalta. Näin Orpo siis onnistui siinä, missä Rinne epäonnistui. Rinne yritti tunkea kätensä suoraan eläkerahastoihin, mutta Orpo antoi indeksikorotusten nostaa eläkkeitä ja verottaa sen jälkeen tuon inflaation valtiolle.
Verotuksen korottaminen olisi kieltämättä jopa hienovaraisempi tapa tehdä tämä – olet ihan oikeassa. Katto aiheuttaisi juuri tuon mitä sanoit ja saisi myös varmasti paljon enemmän vastustusta. Mutta jos jonkintasoinen ”katto” luotaisiin verotuksen avulla, se katoaisi systeemiin kätevästi. Hyvä ajatus.
Kyse onkin yksilönvapaudesta. Se, että suuri osa suomalaisista on surkeita osakesijoittajia, ei tarkoita, että kaikkien muiden tulisi olla lukittuja epäoptimaaliseen eläkejärjestelmään.
Tässäpä muuten ajatus: 30-vuotiaana kansaiskoe henkilökohtaisen talouden hallinnasta. Jos läpäiset kokeen, saat itse pakollisten eläkemaksujen sijaan itse säästää oman eläkkeesi.
Jep, tämä on sinänsä ihan puhdas arvokysymys. Itse koen, että hyvä, että tämä on hoidettu valtion toimesta 100%, koska liian moni pääsisi kokeesta läpisi ja silti onnistuisi sijoituksena tuhoamaan. Valtion asiat ovat parhaimmillaan mielestäni silloin, kun ne suojaavat ihmistä itseltään.
Mielestäni paras vaihtoehto olisi, että eläkemaksuja maksetaan jotenkin keskimäärin sen verran, että sillä on katettu minimieläkkeet. Tämän jälkeen saisi itse päättää eläkemaksuista.
Minimissä toki se sosiaalinen ongelma, että koska suurin osa ihmisistä on kuitenkin hetkessä eläjiä, niin meillä olisi aivan valtava vanhuusköyhyys epidemia nopeasti käsissä – Koreassa vaihdossa olleena ja korealaisen kanssa seurustelleena tiedän vähän liian henkilökohtaisesti mitä se yhteiskunnalle tekee. Ja toisaalta, minimieläkkeen määrittäminen 30-vuotiaalle on suhteellisen mahdoton tehtävä, koska taloudessa tapahtuu niin paljon. Kuinka paljon olisi itselleni sopiva minimieläke 35 vuoden päästä? Mahdoton sanoa.
Kiitos tästä erinomaisesta kirjoituksesta Esa! Aloitin aktiivisen rahastosijoittamisen sinun innoittamanasi. Tavoitteeni on, että pystyisin keskittymään enemmän puutarhanhoitoon ja vähemmän toimistolla nököttämiseen jo ennen varsinaista eläkeikää. Lapsilleni olen suunnitellut rahastosijoittaa ainakin siihen saakka kunnes ovat itse töissä ja aion opettaa myös rahataitoja, jotkä minä olen oppinut nyt vasta 30 vuotiaana. Työllistyttyään toivon, että he huolehtisivat sijoituksensa itse. Ajattelin käyttää omat rahastoni töiden vähentämiseen jossain vaiheessa ja arvokkaaseen vanhuuteen, jonka viettää valitsemassani hyvässä paikassa. Pidän Suomen eläkejärjestelmää hyvänä, mutten usko sen yksinään riittävän takaamaan arvokasta vanhuutta.
Mahtavaa kuulla! Ja kuulostaa erinomaiselta suunnitelmalta kaikin puolin. Ja sehän oman varallisuuden kasvattamisessa parasta onkin, että ei tarvitse juuri olla systeemin varassa. Jos systeemi toimii ja antaa meidän ikäluokalle sen, mitä luvattiin – hienoa. Jos ei kun on ottanut vaurastumisesta itse ohjat, ei tämäkään ole ongelma. Win-win.
Jep, itsekin kannatan eläkekattoa. Eläkkeen karttumista voisi säätää siten, että kaikille takuueläke olisi 1000 €/kk ja eläkekatto 4000 €/kk. Kun eläkekattoon vaadittava työeläke olisi ansaittu maksamalla työeläkemaksuja, maksut loppuisivat joko heti automaattisesti tai porrastetusti, ja ylimenevän osuuden voisi itse säästää ja sijoittaa valitsemallaan tavalla tai kuluttaa. Ahkeruudesta palkittaisiin tällaisella ”bonuksella”, jolloin työn verotus kevenisi, kun on ”tehnyt osuutensa”.
Tasaeläke olisi epäoikeudenmukainen järjestelmä, joten en sitä voi kannattaa.
Tälle maksukatolla toteutettavalle eläkekatolle yläpeukku. Käsittääkseni ainakin Saksassa tällainen menettely onkin käytössä? Rajaeläkkeen saavuttaneelle voitaisi antaa mahdollisuus jatkaa julkisen eläkejärjestelmän piirissä pienemmällä kertymällä tai lopettaa EVK-maksut ja hoitaa rajaeläkkeen ylittävä eläkkeensä (if any) kuten parhaaksi näkee.
Tärkein korjaus suomalaiseen eläkejärjestelmään tehtiin jo viime tammikuussa kun osakepainon noston sallittiin. Volatiliteetti kasvaa, mutta pitkällä ajalla niin myös tuotot. Eläkejärjestelmä on tällä hetkellä nykyisillä EVK-maksuilla kestävällä pohjalla ja hallittu osakepainon nosto näyttää sitä edullisemmalta mitä nuoremmin silmin sitä katsoo.
Eläkeikä on yhä nousussa, mutta huippu on lähellä, koska nuorison elämäntavat alkavat laskea elinajan odotetta jo lähivuosikymmeninä.
Myös oman eläkkeen voi rakentaa helpommin kuin ennen koska kaiken maailman ETF:t ja kansainävälinen hajautus on tarjolla halvalla ja toimareita voi laittaa puhelimesta kesken työpäivän eikä tarvitse jonottaa pankissa.
Me viime vuosituhannella työuramme aloittaneet rakensimme nykyiset eläkerahastot tyhjästä reilussa 30 vuodessa 1990-luvun alun jälkeen. Teidän tehtävänne on nyt kasvattaa ne vähitellen noin 4 – 5 kertaisiksi, jonka jälkeen eläkevakuutusmaksut eivät enää rasita ketään eivätkä riipu syntyvyydestä.
Nyt tekee mieli kokemuspohjaisesti haastaa paria kohtaa kolumnissa.
”Fakta kuitenkin on, että sitten vielä top5% saa usein lisätuloja työnantajaltaan erillisten eläkeohjelmien tai muiden korvauspakettien muodossa.”
Tämä lähtee ajatuksesta, että suurituloiset ovat johtajasopimuksella. Onneksi Suomessakin on ainakin teknologiafirmoissa oivallettu, että teknologiayrityksen kilpailukyky ei ole taseessa eikä seinissä vaan asiantuntijoissa. Ilman esimiesasemaa suurituloiseksi päätynyt asiantuntija ei ole mikään kultapossukerholainen, vaan urakkatyöntekijä, jonka työn arvo näkyy yrityksen tulopuolella niin isosti, että yritys ymmärtää maksaa kuusinumeroisen palkan päälle parkkipaikalla näkyviä bonuksia hyvistä onnistumisista.
Eläkkeiden on täysin kohtuullista suhtautua eläkevakuutusmaksujen suhteessa. Jos halutaan eläkekatto, sen voi rakentaa eläkevakuutusmaksukatolla, mutta ei taannehtivasti korkeat EVK:t perien ja sitten eläkettä leikaten. Oikeasti eläkejärjestelmän isoin remontti on kuitenkin kulku kohti täysin rahastoivaa eläkejärjestelmää, joka maksaa paremmat eläkkeet pienemmillä EVK-maksuilla.
Kolmen vuoden merkitys 62 – 65 vuotiaaksi oli omalla osallani todella merkittävä. Olin reilun viisikymppisestä treenaillut matkatyön rajoittamana kymmenen vuotta koko ajan 5 vuotta liian nuorena tai 10 – 15 sekuntia liian hitaana omaan ikäluokkaani. Säädetyn eläkeikäni (64 v + 3kk) ammattiurheilijaksi päästyäni ehdin laittaa pesukoneet käyntiin, käydä hallilla treenaamassa ja tulla kotiin kokkaamaan Rouvalle, jolla on vielä pari vuotta jäljellä. Yhden talven crash-action tuotti selkeän eron 62-vuotiaaseen, koska repäisin itseni oman ikäluokkani tasolle ja Masters SM-uinneista mitalit kaulassa kotiin.
En löydä videota tähän hätään, mutta amerikkalainen eläkerahastomanageri yllätti itselleen palautteena kysymänsä yleisimmän kommentin sisällöllä. Tärkein asia, jonka 70-vuotiaat eläkeläiset haluaisivat muuttaa eläköitymisessän olisi mahdollisuus sanoa viimeistään 50-vuotiaalle itselleen, että nyt on viimeinen tilaisuus laittaa ruokavalio ja treeniohjelma kuntoon.
Ei täällä kukaan salettiin pääse, mutta aivan sijoittamisen tavoin myös oman terveytensä suhteen omiin todennäköisyyksiinsä voi vaikuttaa merkittävästi omilla toimillaan.
Kerran vielä kun tarjotaan tilaisuus vähentää perusteettomia pelkoja. Esa avasi ajan kuvaa hienosti omassa kommentissaan sanoilla jotka kuulen muualtakin:
”Omalla ja nuoremmilla ikäluokillahan on oikea pelko juuri siitä, tuleeko niitä rahoja ollenkaan. On mielestäni siis varsin ok, että jollekin vanhemmalle sukupolvelle vähän rajoitetaan kovatuloisten eläkkeitä, jos se auttaisi siihen, että tulevat sukupolvet eläkettä saisivat edes suunnilleen sen luvatun määrän.”
Pelko on huono motivaattori, koska intuitiivinen riskin käsityksemme ei ole rationaalinen. Tähän perustuu vaikkapa se, että lentopelkoinen ihminen uskaltaa ajaa itse autollaan lentokentälle. Vain tosiasioihin perustuvat pelot ovat todellisia riskejä. Pelko itsessäänkin on henkinen rasite, mutta siitä pääsee eroon tietoa lisäämällä, joten katsotaanpa onko sängyn alla mörköä vai ei:
Eläketurvaksekuksen mukaan vuonna 2024 maksettujen 36.2 miljardin eläkesumman maksuun saatiin eläkevakuutusmaksuista 27.5 miljardia ja eläkerahastojen tuotosta 23.4 miljardia. Muiden pienempien erien turvin eläkerahastojen koko KASVOI viime vuoden ylijäämällä terveet 19.5 miljardia 254.9 -> 274.4 miljardiin.
https://www.etk.fi/tutkimus-tilastot-ja-ennusteet/tilastot/tyoelakkeiden-rahoitus/
Maksajien ja eläkkeen saajien suhde toki muuttuu koko ajan, mutta eläkejärjestelmän kestävyyttä suojataan eläkeikää elinajan odotteella säätämällä. Tässä ei ole mitään uutta ja elinolojen parantuessa tämä on johtanut eläkeiän nousuun, jo vuosikymmenien ajan. Vaimoni aloittaessa työuransa, hänen alallaan vuorotyötä tekevän eläkeikä oli 58 vuotta. Nyt 62-vuotiaalla on vielä kolme vuotta yövuoroja jäljellä. Hänen eläkeikänsä ehti työuran aikana nousta 7 vuodella. Ei se kivaa ole, mutta ei myöskään nuorten yksinoikeus, vaan eliniän odotteen kasvun tuoma jatkumo. Tässä työuran jatkumisessa on myös hopeareunus, koska eläkkeiden maksamisen alusta lähtien jatkunut trendi on osin pidemmän ja terveemmän elämän seurausta.
Minäkin pidän oikeutettuna jo ansaittujen eläkkeiden leikkaamista jos se on järjestelmän kestävyyden kannalta tarpeellista. Sen sijaan ehdotusta että nykyisille eläkeläisille luvattua eläkettä leikattasiin heille luvatusta määrästä sillä perusteella että ”TULEVAT SUKUPOLVET SAISIVAT ELÄKETTÄ EDES SUUNNILLEEN SEN LUVATUN MÄÄRÄN” on ikäsyrjintää. Eikö ikäluokkien välisen riitelyn sijaan kannattaisi ratkaista kaikkien suomalaisten, myös tulevien sukupolvien yhteisenen eläketurva kohti täysin rahastoivaa eläkejärjestelmää etenemällä eikä jatkamalla tölkin potkimista? Samalla eläkkeiden riippuvuus syntyvyydestä ja maahanmuutosta poistuu täysin.
Nyt lähellä eläkeikää oleva sukupolvi oli jo vanhempiaan viisaampi. Me aloitimme eläkevarojen rahastoinnin 1990-luvun alussa. Se tyhjästä aloitettu rahasto maksoi viime vuonna noin 40% eläkesummasta. Tässä ei vielä näy viime tammikuun hyvä päätös keventää pitkäaikaissijoittamiseen sopimattoman riskin käsitteen nojalla asetettua eläkerahastojen osakepainorajoitusta.
Eläkerahastojen toiminnan sisään katsova huomaa rahaston managerien tekevän pitkällä ajalla hyvää työtä saavuttaen kestävällä tavalla hyvää osaketuottoa. Valitettavasti tämä hieno suoritus on viime tammikuuhun saakka laimennettu eläkerahastoille määrätyllä osakepainon rajoituksella, joka pakotti ne tuhlaamaan merkittäviä rahamääriä koko viime vuosikymmenen parhaassakin tapauksessa nollatulosta tuottaneihin korkospekulaatioihin. Tämän asiantuntemattoman rajoituksen poistuttua on täysin perusteltua odottaa eläkerahastojen tuoton kasvua pitkällä ajalla.
Eläkejärjestelmä on siis jo nykyisillä eläkevakuutusmaksuilla ylijäämäinen, kestävällä pohjalla ja rahastojen tuottoon on tehty tämän vuoden aikana selkeästi tuotto-odotusta parantava korjaus. Mitä nuoremmin silmin tätä kuviota katsoo, sitä paremmalta se näyttää eläkerahastojen kasvaessa vähitellen. Rahastojen koon tuplaaminen ja tuoton kaksinkertaistaminen mahdollistaisivat jo teoriassa eläkevakuutusmaksujen poiston kokonaan, mutta ehdotan silti varovaista EVK maksujen keventämistä ja turvamarginaalin rakentamista rahastoihin.
Valitettavasti meillä on silti kaksi oikeaakin, tosin työeläkkeitä pienempää eläkeongelmaa. Valtion eläkkeitä ei rahastoida lainkaan, vaan ne maksetaan valtion budjetista, mikä osoittaa selkeää ymmärryksen puutetta kun tiedossa olevaan tulevaan rahan tarpeeseen ei varauduta rahastoimalla korkoa korolle periaatetta hyödyntäen. Sama ongelma koskee yrittäjäeläkkeitä, ja syykin on sama, rahastoinnin puute. Keskustelu YEL maksujen asettamisesta realistisemmalle tasolle on vain tölkin potkimista, sillä nyt työvuorossa olevien yrittäjien YEL-maksujen korotus rakentaa entistä isompaa maksuvastuuta tulevaisuuteen. En syytä tästä yrittäjiä, koska YEL-järjestelmä on niin huonosti rakennettu, että on ymmärrettävää miksi keskimääräistä laskutaitoisempina kansalaisina yrittäjät maksavat vain minimi YEL-maksut ja järjestävät oman eläkkeensä muilla tavoin. Nythän sen voin tehdä helposti kun sekä tieto että instrumentit ovat saatavissa eivätkä suomalaisilta kiellettyjä kuten viime vuosituhannella.