Kuukausikatsaus syyskuu 2026 – säästöprosentti 84,19 %
Henkilökohtaisessa talouden hallinnassa kaikkein tärkeintä on tasapaino tulojen ja kulujen välillä. Unohtamatta...
Eläkejärjestelmä herättää erittäin paljon huolta käytännössä niin omassa ikäluokassani (milleniaalit) kuin myös nuoremmissa ikäluokissa. Se on myös samalla kokoaikaisen poliittisen pelin kohde (vaikka muutoksia ei juuri tehdä).
Tämä on ymmärrettävää etenkin nuorilla. Olen elänyt 35 vuotta. Matkaa viralliseen eläkeikääni on tällä hetkellä käytännössä toiset 35 vuotta! Tuntuu, että olen nyt jo elänyt ikuisuuden, niin toinen ikuisuus pitäisi elää, että pääsisin säädylliselle eläkkeelle valtion toimesta. Matka on pitkä.
Kuten tiedät, suunnitelmani on taloudellinen riippumattomuus ja en ajatellutkaan itse olla riippuvainen eläkejärjestelmästä – vaikka toki minua ei haittaa, KUN joskus sieltä rahaa saisinkin. Kyllä, en usko eläkejärjestelmän täysromahdukseen. FIRE-tavoitteen näkökulmasta eläkejärjestelmä onkin mielenkiintoinen, koska se oikeastaan mahdollistaa jokaiselle FIRE:n saavuttamisen omalla tavallaan vähemmällä pääomalla kuin muuten (vaikka toki eläkemaksut nettotuloja koko ajan syövätkin ja järkevä sijoittaja pystyy eläkerahastoja parempaa tuottoa saamaan).
On ollut hienoa nähdä, että viesti oman varallisuuden merkityksestä vanhuusvuosia varten on mennyt myös koko ajan nuoremmille ikäluokille. Eläketurvakeskuksen tänä vuonna tehdyn kyselyn mukaan jo lähes puolet 25–34-vuotiaista säästää eläkeaikaa varten. Edellisen kerran asiaa kysyttiin vuonna 2019 ja tuolloin luku oli 37 %. Ja sitä ennen vielä vähemmän. Nuoret ovatkin ottaneet tulevaisuutensa omiin käsiinsä, koska epävarmuus on lisääntynyt. Tämä on hieno asia ja kertoo siitä, että nykymaailman epävarmuuttakin vastaan voi hyvin taistella, kun ottaa rahataidot omiin käsiinsä.
Tämän vuoden eläkebarometri kertoo myös siitä, kuinka usko eläkejärjestelmään on laskenut jo merkittävän alhaiselle tasolle.
Kestääkö eläkejärjestelmä – näkemys vuonna 2026?
Ennen kuin mennään omiin lukuihin, katsotaan hetki eläkejärjestelmää. Ja sen lupauksen kestävyyttä. Mukavasti eläketurvakeskus on julkaissut juuri tänä vuonna toisenkin raportin, jossa on pitkän aikavälin laskelmat systeemin kestävyydestä.
Ennusteen mukaan Suomen väestö kasvaa 2040-luvun puoliväliin saakka, minkä jälkeen se alkaa vähentyä syntyvyyden pysyessä nykyisellä tasollaan. Tämän lisäksi työikäisten ja lasten määrä vähenee laskentajakson aikana erittäin voimakkaasti. Ja tämän takia moni onkin asiasta peloissaan.
Tätä taklataan sillä, että eläkkeelle siirtyminen myöhentyy koko laskentajakson ajan. Vuonna 2025 eläkkeellesiirtymisiän odote oli 63,2 vuotta. Laskelman mukaan ikä kasvaa runsaaseen 67 vuoteen laskentajakson lopussa vuonna 2100.
Koska järjestelmää saa pidettyä pystyssä juuri niin pitkään kuin mahdollista eläkeiän nostolla, mielenkiintoisin osio onkin tuottolaskelma. Nyt kun eläkeyhtiöt voivat sijoittaa isommalla painolla osakkeisiin, sijoitustuottojen nousu vanhasta tasosta kasvattaisi aluksi eläkevarojen määrää JA pidemmällä aikavälillä alentaisi TyEL-maksun tarvittavaa tasoa.
Eläkejärjestelmän epäoptimuudesta huolimatta onkin hyvä muistaa, että koska systeemi on rakennettu kestämään vuosisatoja, korkoa korolle ilmiö rullaa siinä koko ajan kovempaa. Tämän myötä matematiikka eläkejärjestelmän peloista huolimatta onkin aika yksinkertainen. Todennäköisesti systeemi ei pelkästään kestä, vaan tulevien sukupolvien täytyy rahoittaa sitä vähemmän kuin omieni. Tämä on aika eri narratiivi, kuin missä yleinen keskustelu pyörii.
Katsotaankin tänään, mitä eläkejärjestelmä lupaa minulle tällä hetkellä. Entä miten sijoituksillani tähän mennessä saamani tuotto vertautuu eläkejärjestelmästä saamiini tuloihin? Sinänsä eläkejärjestelmä on alkanut tuottaa itselleni eläkettä aika suunnilleen samaan aikaan, kun sijoittamisen aloitin, joten vertailu on tästäkin näkökulmasta mielenkiintoinen.
Kuinka paljon työeläkekertymäni on 35-vuotiaana?
Mikä on eläkekertymäni 35-vuotiaana? Eläkkeeni olisi tällä hetkellä 1 136 €/kk. Minulle eläkettä on alkanut kertymään siitä lähtien, kun täytin 18 vuotta eli toisesta kesästäni Hyvinkään kaupungin puistojaoksella töissä ollessani. Tästä yhden kuukauden kesätyöstä sain palkkaa 1046,57 euroa – ennen veroja.
Tasoni on jo yli kansaneläkeminimitason, vaikka olen vasta 35-vuotias eli tästä eteenpäin kaikki vuodet kun olen töissä, tulen kerryttämään eläkettäni tämän tason yli.
Jos olet kiinnostunut omasta eläkekertymästäsi, voit käydä katsomassa sen omasta eläkeyhtiöstäsi (jos et tiedä, mikä on eläkeyhtiösi, voit tarkistaa tietosi suoraan palvelusta Työeläke.fi). Tarkemmat laskelmat ja tilastot saat omasta eläkeyhtiöstäsi.
Ilmarisen eläkepalvelu
Elon eläkepalvelu
Varman eläkepalvelu
Veritaksen eläkepalvelu
Katsotaankin työeläkekertymäni Ilmarisen palvelujen avulla. Jos jatkaisin töissä aivan työurani loppuun asti, kuinka paljon eläke silloin olisi? Alla Ilmarisen eläkelaskurista työeläkekertymäni koko eri eläkkeellejäämisvuosina.
Jos jatkaisin nykyisessä työssäni ilman merkittäviä palkankorotuksia, olisi eläkkeeni ennen veroja 70-vuotiaana 6347 euroa. Tämä on enemmän kuin tarpeeksi. Mielestäni jopa liikaa.
Kuten viime vuoden tekstissäni kirjoitan, kannatan jonkinlaista eläkekattoa/veroleikkuria kaltaisilleni hyvätuloisille ihmisille. Vaikka eläisin koko elämäni kädestä suuhun, en silti keksi mitään hyvää syytä siihen, miksi näin paljon tarvitsisin eläkettä 70-vuotiaana.
Kuten Vaurastu viisaasti-kirjassani kirjoitan, tutkimusten mukaan ihmisten kulutus alkaa laskea n. 60 vuoden tienoilla. Syy tähän on luonnollinen. Tässä iässä lapset ovat yleensä vihdoin muuttaneet pois kotoa ja tämän lisäksi asuntolaina on maksettu pois. Ihmisen pakollinen kulutus siis romahtaa, eli vaikka vanhuuden mukana tulisi lisääntyneitä kuluja eivät ne koskaan tule nousemaan niin paljon kuin ns. ruuhkavuosina.
On hyvä huomata, että jos ihmisellä on näin iso eläke, on hän työuransa aikana miljoonia euroja – myös verojen jälkeen. Jotain on todennäköisesti jäänyt säästöön, jopa vahingossa ison eläkkeen päälle. Rationaalista syytä näin isoille eläkkeille ei siis mielestäni ole, aatteellisia kylläkin.
On kuitenkin myös toinen vaihtoehto. Eli osittainen vanhuuseläke! Osittainen vanhuuseläke on nimensä mukaisesti osittainen eläke, jonka voi aloittaa jo ennen virallista eläkeikää – mutta kääntöpuolena se leikkaa merkittävästi kokonaiseläkettä.
Mitä siis, jos aloittaisin osittaisen vanhuuseläkkeen ajoissa?
Jos olisin tulevaisuudessa eläkejärjestelmästä riippuvainen JA haluaisin työelämästä pois, on selvää, että jäisin osittaiselle vanhuuseläkkeelle. Vaikka eläkkeestä leikkaantuukin lähes 1 000 euroa kuukaudessa, ei sillä tosiaan mitään väliä olisi.
Työeläkekertymänumerot ovat mielenkiintoisia, mutta todellisuudessa vieläkin mielenkiintoisimpia on miten työeläkekertymäni vertautuu sijoitusteni tuottoihin – juuri tällä hetkellä.
Työeläkekertymä vs. sijoitusteni kertymä
Lasken siis aina kolmella eri skenaariolla tulot omille rahasto/osakesijoituksilleni. Skenaariot kuvaavat yksinkertaisuuden vuoksi sitä, että miten saisin rahaa, jos saisin salkusta 3%n:, 4%:n sekä 5%:n osinkotuoton ennen veroja.
Osakesalkkuni on tällä hetkellä n. 520 000 euroa. Lasketaan tuotto siis näillä kolmella eri skenaariolla puhtaasti osinkotuloilla.
3%:n tuotolla saisin osinkoja 1 300 €/kk vs. 1 136 €/kk eläkekertymäni
4%:n tuotolla saisin osinkoja 1 733 €/kk vs. 1 136 €/kk eläkekertymäni
5% tuotolla saisin osinkoja 2 166 €/kk vs. 1 136 €/kk eläkekertymäni
On kuvaavaa, että kaikilla tuottoprosenteilla – jopa erittäin konservatiivisella kolmella prosentilla – sijoituksista jo nyt saamani tulot ylittävät eläkejärjestelmästä saamani tulot merkittävästi.
Ja tästä itse asiassa näkee yhden mielenkiintoisen asian myös FIRE:een liittyen. Jos kulutukseni pysyisi nykyisellä tasolla ja saisin 5%:n nettotulot sijoituksistani tästä eteenpäin voisin jäädä töistä kokonaan pois jo tänään ja en joutuisi työskentelemään päivääkään koko loppuelämäni aikana – jo 35-vuotiaana!
Eli todellisuudessa, jos haluaisin jäädä tänään pois töistä, voisin jäädä. Aika hullua. Mutta kuten aiemminkin olen todennut, itselleni FIRE:n tavoite ei ole koskaan lopettaa töiden tekoa, ainakaan niin kauan kuin se mielekästä on. Ja toisaalta, jos työni ei enää olisi mielekästä, keksisin sitten jotain muuta mielekästä työtä tai ”työtä” itselleni.
Työeläkertymästä – yhteenveto
FIRE:ssä toinen puoli tulee sanoista Retire Early = Eläköidy ajoissa. Täysi eläköityminen kuulostaa mielestäni kuitenkin lähinnä painajaiselta, koska ihmistä ei ole tehty vain istumaan paikalleen, vaan tekemään asioita. Mieluiten mielekkäitä, merkityksellisiä ja positiivisella tavalla maailmaan, ympäristöön tai yhteisöön vaikuttavia asioita.
Todellisuudessa toivon, että en koskaan joudu oikealla eläkkeelle, vaan jaksan tehdä loppuun asti asioita, jotka jotkut saattavat töiksi kokea. Rakastan kirjoittamista ja montaa muuta asiaa, jota voi tehdä elääkseen – tai vain harrastuksekseen. Olen omalla tavallaan nyt jo tavoitteessa eurollisesti, osaltaan myös eläkejärjestelmän tukemana.
Tärkeintä onkin tässä kohtaa pitää vain itsestä huolta, että ennen kaikkea niitä terveitä ja hyviä elinvuosia on mahdollisimman paljon jäljellä. Esim. eliniänodotteen nousu on mielestäni hieman kaksiteräinen miekka, koska näin esim. oman vaarini ”elävän” puolikasviksena puoli vuosikymmentä. En usko, että sellaisesta elämästä nauttii tai voittaa kukaan, joten toivon, että en samaan aikanaan joudu. Kyse ei pitäisikään olla laskelmissa siitä, milloin keskimäärin kuolemme, vaan milloin lopetamme elämästä elämänarvoista elämää.
Miksi sitten tavoitella taloudellista riippumattomuutta, jos en kerta halua eläköityä laisinkaan ja eläkettäkin tulee tulevaisuudessa todennäköisesti suhteellisen paljonkin? Syy on yksinkertainen – jotta voin tarvittaessa tehdä ihan mitä vain mitä elämäntilanne vaatii tai mitä elämän muuttuessa haluan tehdä. Eläkejärjestelmä ei tätä samaa valitettavasti mahdollista, vasta kuin 65-vuotiaana.
Jos yhden asian olen elämästä oppinut on se, että se on yllättävää ja koskaan ei tiedä, mitä vastaan tulee. Pelkkä eläkkeelle odottaminen 70-vuotiaaksi asti toivoen, että olen silloin vielä täysissä sielun ja ruumiin voimissa tuntuu aika isolta uhkapeliltä, vaikka omat vanhempani molemmat eläkkeellä onneksi edelleen erittäin virkeitä ovat – vaikka isäni lähenee jo 80:tä vuotta.
Nyt kun olen tavoitteen jo kuitenkin saavuttanut, tekee se aidosti elämästä ja omista valinnoista kevyempiä ja helpompia – ja elämä on näin yksinkertaisesti parempaa. Vaikea olla siis suosittelematta sitä, että jokainen meistä ei ottaisi omaa taloutta haltuun, kesti eläkejärjestelmä tai ei omaan eläkeikään asti.
Miltä sinun työeläkekertymäsi näyttää ja oletko koskaan asiaa käynyt tarkistamassa?
Kiinnostuitko ajatuksistani?
Tilaa bestseller-sijoituskirjani "Viisas Sijoittaja"
Kiinnostaako osakesijoittaminen ja haluat ymmärtää, miten tulla paremmaksi sijoittajaksi? Voit nyt tilata arvostelumenestys, Suomen Ekonomien Bisneskirja-yleisöäänestysvoittajan ja yli 20 000 kpl myyneen bestseller-sijoituskirjani ”Viisas sijoittaja – tunne itsesi ja osakemarkkinat” kaikista suomalaisista kirjakaupoista tai suoraan minulta signeerattuna!
Adlibris Kirja.fi Suomalainen Kirjakauppa Signeerattu versio kirjailijalta
Tilaa huippusuosittu "Vaurastu Viisaasti - Rahataidot haltuun"-kirja
Haluatko henkilökohtaisen taloutesi kerralla haltuun? Tilaa vuodessa yli 30 000 kappaletta myynyt ja huippuarvostelut saanut ilmiö ”Vaurastu viisaasti – rahataidot haltuun”, jossa tiivistän kaikki oppini matkaltani nollasta eurosta yli puoleen miljoonaan euroon!
Adlibris Kirja.fi Suomalainen Kirjakauppa Signeerattu versio kirjailijalta
Kuuntele äänikirjaa
Äänikirjojen ystäville bestseller-kirjani löytyvät myös kaikista suomalaisista äänikirjapalveluista.
Bookbeat Storytel Nextory Spotify - Vaurastu Viisaasti Spotify - Viisas Sijoittaja
Uusi lukija?
Jos olet blogissa ensi kertaa, olen kirjoittanut 10 vuoden aikana blogiini yli 1 000 kirjoitusta kaikkeen henkilökohtaisesta taloudesta sijoittamiseen asti. Jos sinua siis pohdituttaa mikään talousaihe, aloita tästä ja löydät todennäköisesti vastauksen askarruttavaan kysymykseesi. Ja jos et löydä, laita kommenttia ja kirjoitan aiheesta!
Harvinaisen järkevä kirjoitus aikana jolloin useimmat tuntuvat pitävän eläkejärjestelmää sukupolvien välisenä sotana.
Mitä mieltä tarviiko pieni Suomi näin monta eläkeyhtiötä vai olisiko siinä helppo tapa säästää kun vain vaikkapa yksi eläkeyhtiö hoitaisi hommat?
Eläkekassat on politrukkien pohjaton kaivo
Kiitos! Eläkeyhtiöiden fuusiointi olisi mielestäni ihan hyvä tapa säästää rahaa ja kuluja. Ongelma on kuitenkin vähä sama kuin sote:ssa – se mikä on taloudellisesti järkevää on poliittisesti ja organisaatiotasolla äärimmäisen hankalaa. Uskon, että eläkeyhtiöt fuusioituvat vuosikymmenten aikana luonnollisesti ja lopulta jäljelle jää enää se yksi-kaksi. Aivan kuten sote-alueetkin aikanaan fuusioituvat, ja jäljelle jäänee se viisi-kuusi. Mutta tällaiset yhdistelyt ovat äärimmäisen hankalia suorittaa ja kun kukaan ei sitä halua toteuttaa, muutos on hidasta.
Sinulla on hyvin pullat uunissa jos terveyttä riittää. Itselläni nyt 55-vuotiaana kertynyt eläke on pienempi.
Jep ehdottomasti. Isot tulot nuoren auttavat valtavasti ja kuten tekstissäkin totesin, koen, että tavoite-eläke on mielestäni jopa tarpeettoman iso. Jos vetäisin työelämässä 70-vuotiaaksi nykyisellä tulotasollani seuraavat 35 vuotta, en eläkettä tarvitsisi laisinkaan elämiseen.
Arvioitu tavoite-eläkeikä
69v 1kk
1.11.2053 ja 1940€ /kk.
Mitä mieltä olet/olette Ruotsin eläkejärjestelmästä?
Aika samaa tasoa kuin vanhemmillani (vähän parempia toki).
En itse ole Ruotsin malli suuri fani, vaikka etenkin sijoituspiireissä se suosittu tuntuu olevan. Yksilöllä on hyvä olla vastuita, mutta yli 50 vuoden tulevaisuussunnittelu on keskimäärin hyvä jättää valtion organisaatiolle. Myöskään sijoitusten oma hallinta osaltaan ei mielestäni ole mikään tarvittava muutos, koska jos haluaa sijoittaa, se onneksi on nykyään jo kaikille erittäin helppoa – pienelläkin pääomalla.
Todella inspiroiva kirjoitus 🙂 Käytännössä siis jo puolen miljoonan sijoitusvarallisuus voi mahdollistaa elämässä todella paljon. Joku voisi esim. keventää töissä ja sitten sijoituksillaan rahoittamalla vapautuneella ajalla, jota varhaiseläkkeenäkin voisi ajatella, toteuttaa ei niin tuottoisia tavoitteitaan, esim. vaikka harrastajataidetta tms, ja saada elämään paljon uutta sisältöä. On mahtavaa ymmärtää, että oma talous on oikeasti ihan omissa käsissä. Ei ole välttämätöntä olla hyperkapitalismin ja työelämän riepoteltavana passiivina.
Kiva kuulla, että teksti oli inspiroiva! Ja juurikin näin. Eläkejärjestelmä tuntuu unohtuvan aina suomalaisessa FIRE-keskustelussa, koska siihen ei joko uskota tai sitten mennään vain USA-mallissa, jossa eläke on vain outolintu. Mielestäni jokaisen kannattaa varhaiseläkettä miettiä tavalla tai toisella, jos sijoittanut on edes vähän pitempään ja intohimoja elämässä edelleen löytyy. Katumusta ei varmasti saa siitä, että ei tehnyt pitempää päivää vielä vaikka viisikymppisenä.
50-vuotiaana kertynyt työeläke alkaa olla minulla jo 2200€/kk, kuten varmaan melko monella hyväpalkkaisissa töissä olleella. Kysymys FIREstä muuttuukin tarvittavan siltarahoituksen pohtimiseen. Tässä iässä on lainat jo maksettu joten kulut ovat varsin pienet. Tarvittava pääoma tuon 13-15v kattamiseen on itseasiassa melko pieni, varsinkin jos ottaa tuon varhennetun vanhuuseläkkeen huomioon.
Tismalleen. Jos on hyvätuloinen ja ollut sitä suurimman osan työurasta + sijoittanut edes vähän, niin oikeastihan taloudellinen riippumattomuus on käytännössä lähes mahdotonta olla saavuttamatta viidenkympin tienoilla. Ellei ole ottanut valtavasti kulutusvelkaa. Se, missä taso oikeasti tulee vastaan on taas eri asia, ja riippuu paljon ihmisen riskinsietokyvystä ja siitä, kuinka paljon haluaa, että on ns. varaa pörssiromahdusten tai muiden yllättävien tilanteiden takia.
Tämä kirjoitus sai minutkin katsomaan omaa työeläkeotettani ja miettimään sijoittamisen tavoitetta taas vähän uudesta kulmasta.
Eläkettä on jo kertynyt, ja kun sitä katsoo yhdessä oman sijoitusvarallisuuden kanssa, kokonaisuus tuntuu huomattavasti rauhoittavammalta kuin jos arvioisi vain sitä, paljonko salkusta voisi saada käyttörahaa tänään. En ajattele, että koko tuleva toimeentulo pitäisi rakentaa yksin sijoitusten varaan, mutta en myöskään halua jättää kaikkia mahdollisuuksia työeläkkeen odottamisen varaan.
Tästä tuli mieleen, että taloudellisen vapauden tavoittelussa voisi erottaa nykyistä selvemmin kaksi vaihetta: aika ennen työeläkkeen alkamista ja aika sen jälkeen. Sijoituksilla voisi olla näissä aika erilainen tehtävä. Ensin ne voisivat mahdollistaa työn vähentämistä tai muunlaista joustoa, myöhemmin täydentää eläkettä.
Omalla kohdallani ajatus ei edelleenkään ole, että haluaisin mahdollisimman nopeasti lopettaa työnteon. Mutta jos lähivuodet mahdollistavat edelleen säännöllisen sijoittamisen, olisi kiinnostavaa katsoa esimerkiksi 55-vuotiaana, millaisia vaihtoehtoja silloin oikeasti on. Ehkä kokoaikatyö kiinnostaa edelleen, ehkä vähempikin riittäisi. En halua päättää sitä vielä, mutta mahdollisuus valita tuntuu tavoittelemisen arvoiselta. Ja taas toisaalta, sijoituspääoma antaa mahdollisuuden valita milloin jää eläkkeelle, eikä ole ns pakko puristaa loppuun asti vain jotta saa riittävästi eläkettä, eli taas lisää konkreettisia valinnan paikkoja.
Tässä pitää tietenkin olla tarkkana eläkeotteen kanssa. Jos työntekoa vähentää tai sen lopettaa aikaisemmin, ei voi samalla käyttää sellaisenaan arviota, jossa työt jatkuvat eläkeikään asti. Oma kertynyt eläke ja tulevaan työskentelyyn perustuva ennuste ovat eri asioita.
Silti tämä täydentää hyvin sitä aiempaa ajatustani, ettei taloudellinen vapaus ole minulle on/off-kytkin. Vapaus voi lisääntyä jo työuran aikana, ja aikanaan alkava eläke voi muuttaa sijoituksista tarvittavaa summaa uudelleen. Silloin koko loppuelämää ei välttämättä tarvitse yrittää ratkaista yhdellä salkun koolla ja yhdellä nostoprosentilla.
Oletko itse laskenut FIRE-tavoitettasi erikseen näiden kahden vaiheen kautta? Olisi kiinnostavaa kuulla, miten huomioit sekä ennen eläkeikää tarvittavan rahoituksen että sen, että aikaisempi työn vähentäminen pienentää myös myöhemmin alkavaa eläkettä.
Mielestäni tuo on juuri oikea tapa ajatella asiaa. Tulot eivät ole kiinni 100%:sesti omista sijoituksista, mutta eivät myöskään eläkejärjestelmästä. Huonossakin skenaariossa todellisuudessa rahaa tulee kummastakin, hyvässä skenaariossa molemmista juuri luvattu määrä.
Itse näen FIRE:n juuri samalla tavalla. Se on vain tapa tehdä elämästä joustavaa elämän muutosten myötä. Ei työkalu täyskäännöksiin tai mustavalkoiseen täysillä työssä/täysillä vapaalla elämään. Tasapaino pätee kaikkeen elämässä ja töitäkin on oikeasti hyvä tehdä tavalla tai toisella, vaikka ei sitä rahan takia tarvitsisi.
En ole vielä ehtinyt tarkemmin pohtia itse eläkettä, mutta tulen aihetta käsittelemään blogissa sitten kun se on ajankohtaisempaa. Eli vuosina 2029-2030 todennäköisesti. Siihen asti voin siis hyvin luvata, että blogi tulee olemaan olemassa, haha.
Itse näen, että vaikein vaihe tulee tuossa 10-20v aikajänteellä, kun suuret ikäluokat siirtyvät kokonaan eläkkeelle, siis 60-luvun lopulla syntyneitä myöten. 70-luvun alkupuolesta lähtien syntyvyys on ollut melko tasaista 2010-luvun puoliväliin asti. Eli huoltosuhde voi itseasiassa jopa helpottaa siitä eteenpäin.
Keskustan Kaikkonen tokaisi, että eläkekaton asettaminen ei ole niin helppo juttu, koska se voisi laittaa pienemmät tulonsaajat korkeampien maksutaakkojen piiriin. Verotuksella voidaan helpommin ”tasata” mainitsemaasi näkemystä. Mielestäni Suomalainen eläkejärjestelmä, erityisesti palkansaajien tyEL on jotakuinkun onnistunut, vaikka sekin olisi varmaan mahdollista toteuttaa halvemmin. Vanhemmat ikäpolvet ovat käytännössä maksaneet ensimmäisen kerran omasta tilipussistaan tyEL:iä vasta 1996 3v siirtymäajan jälkeen, eli vanhemmat ikäluokat ovat saaneet selvästi parempia eläkkeitä suhteessa tuloihin. Eli esimerkkinä vuonna 1940 syntyneelle täyden työuran tyEL on ollut jopa omien sijoituslaskelmiesi puitteissa varmasti ihan kelpo diili.
Erityisesti YEL-yrittäjillä oma sijoituslaskelmasi näyttäisi fiksummalle, kun maksuja ei ole samalla tavalla rahastoitu, joten maksupaine on hieman korkeampi saadakseen saman eläkkeen.
Tilastokeskus määrittelee suuriksi ikäluokiksi vuosina 1946-50 syntyneitä. Vuonna 2026 suuret ikäluokat ovat 76–80-vuotiaita. Näin ollen huoltosuhde helpottaa jo kovaa kyytiä.
Näin voisi helposti ajatella, huoltosuhde jatkaa kuitenkin heikkenemistään myös tämän jälkeen. Vuoden 2024 ennuste on positiivisempi kuin edellinen (maahanmuutto kannattalee), silti huippu n 70 huollettavaa per 100 työikäistä saavutettaisiin vuonna 2070. Vertailun vuoksi vuonna 1980 huoltosuhde oli 48 ja nyt 62.
Huoltosuhde on usein laskettu kiinteällä 65 vuoden iällä, mutta eläkejärjestelmässä alin vanhuuseläkeikä nousee elinajanodotteen mukana. Tämä helpottaa rahoitusta ja ennusteen mukaan eläkemenot suhteessa palkkasummaan tai bkt:een pysyvät nykytasoa alempana 2070-luvulle asti.
hyvä vitsi. ”maahanmuuttajat” ovat 99 prosenttisesti kelapäräisiä, ne ei kannattele mitään muuta kuin ikärakennetilastoja sekä rikos/ raiskaus tilastoja
Tähän on helppo ratkaisu nuoret irrottautukaa someriippuvuudesta alkakaa tekemään lapsia. Lapsia tekemällä ne aikaisemmat sukupolvet on omalta osaltaan huolehtinut huoltosuhteesta.
Poliitikot on jostain syystä halunnut eläkejärjestelmästä kansaa jakavan kiistakapulan vaikka mitään hätää järjestelmässä ei ole. Eläkekassoilla on 270 miljardia tuottamassa, todelliset suurten ikäluokkien rivit harvenevat kovaa kyytiä ja minullakaan ei 60-lukulaisena ole enää jäljellä kuin 15 vuotta jos seuraan vanhempieni jalanjälkiä. Teillä nuorilla saattaa tulla vielä iloinen yllätys kun eläkepäivät tulee ja eläkekassat ei keksi mihin sen kaiken kassassa olevan rahan tunkee.
Jos teille nuorille saa antaa neuvon niin sen sijaa että käyttäisitte aikanne eläkkeestä murehtimiseen niin nauttikaa nuoruudestanne. Itse en tuhlannut ajatustakaan eläkkeeseen ennen kuin jouduin sairaseläkkeelle sitä ennen oli ihan muut asiat mielessä.
Luonnollisesti paljon ratkaisee kuinka vanhaksi ihmiset elävät, eli kuinka kauan ovat eläkkeellä.
Vaikea tosiaan nähdä, että eläkejärjestelmä kriisissä olisi – oikeastaan millään näkyvässä olevalla aikajänteellä tai edes omassa elinaikanani. Edes Suomen heikko talouskasvu ei tilannetta heikennä, koska sijoituksista suurin osa on ulkomailla, missä paremmin menee.
Isoimmat ikäluokathan tosiaan alkavat olla jo eläkkeellä ja silti systeemin euromäärät jatkavat vain kasvuaan. Ainoa, joka voi merkittävästi tätä keikauttaa on jos syntyvyys laskisi tyyliin Korean tasolle, mutta luottoni on kova siihen, että nyt kun some- ja puhelimet (jotka ovat oikeasti valtavan iso syy syntyvyyden laskuun), kielletään koko ajan nuoremmilta, seuraavat sukupolvet pääsevät elämään jälleen vähän normaalimpaa elämää, johon perheen perustaminen kuuluu jälleen tavallisena osana.
Näitä trendejä on kuitenkin mahdoton ennustaa, mutta huonommassakin tilanteessa asia on kuitenkin aina korjattavissa vain eläkeikää vuosi-kaksi nostamalla.
Olen 46 v nainen. Työeläkettä on kertynyt hiukan vajaa 1200 e/kk.
Mä myös nyt sijoitan ahkerasti jotta FIRE mahdollistuisi. En varmaan mitenkään hirveän aikaisin voi töistä pois jäädä, mutta riittäisi myöhemmin sekin, että ei ole pakko olla sinne 67 vuotiaaksi asti töissä. Jos mahdollistuisi eläköityminen esim.60-vuotiaana ja sitä ennen ehkä parin vuoden jakso vajaalla työajalla. Ei sitä vanhana sitten enää jaksa edes matkustella. Aika on arvokasta nuorempana jos hengissä pysyy.
Tismalleen. Ja tämä on erittäin hyvä tilanne. Ja tosiaan juuri tästä syystä tilastot näyttävät juuri sitä, että ihmisten kulutus laskee kuusikymppisestä eteenpäin. On ihan ymmärrettävää, että ei jaksa koko ajan reissata iän myötä tai muutenkaan olla koko ajan menossa. Joka suoraan vähentää kulutusta – ja positiivista kyllä – myös sitä elämiseen tarvittavaa rahamäärää.
Täytettyäni 55 vuotta olen tehnyt kahtena vuonna 6 kuukauden pätkän nelipäiväistä työviikkoa. Tämän mahdollistaa työaikalain 15. pykälä. Edellytyksenä on se, että on ollut saman työnantajan palveluksessa vähintään kolmen vuoden ajan.
Työnantajalla on oikeus kieltäytyä työajan lyhentämisestä, mutta se vaatii painavat syyt.
Työvuoden bruttoansio laskee 10 prosenttia, mutta verotuksen progression vuoksi nettoansio hiukan vähemmän.
Kuulostaa erittäin hyvältä! Jotain tuollaista itsekin varmaan teen sitten kun FIRE-numero on täynnä.
ite ~40v vanhana sain sijoituksiin jonkun 350k. Tähän asti säästelin ~1k/kk, salkun heilunta kk sisällä alkoi olla tuplat suhteessa säästömäärään, joten alkoi tuntua että turha se on enään lätkiä lisää rahaa. Lopetin säästämisen ja aloin tehdä 4d työviikkoa. Tämä oli ehkä paras idea ikinä, nyt joutaa tehdä ”omia hommia” perjantaisin (harrastuksena mulla on 100k liikevaihtoa pyörittävä maatila). Salkkuun olen satunnaisesti lisäillyt rahaa, mutta pääosin lumipallo on pyörinyt itsekseen ja salkkuni on 5v aikana tuplaantunut. Nyt ajoittain pohdituttaa että jaksaako sitä vielä palkkatöihin mennä, vai pitäisikö jäädä kotiin puuhastelemaan kaikkea. Toistaiseksi sitä on vielä viitsinyt aamuisin heräillä, mutta kuinka kauan…
Samaa olen itsekin nyt pohtinut. Vaikka tulotaso noussut, niin eihän sillä oikeasti ole mitään väliä kun pörssin päiväheilahtelut liikuttavat varallisuutta niin paljon enemmän kuin rahavirta sisään tai ulos omassa taloudessa.
Hauska, että harrastuksellakin pystyy bisnestä pyörittämään! Ja noh, no joo tavallaanhan kirjojen kirjoittaminen on itselleni sama. Uskon, että oma matkani on varmasti aika samanlainen kuin sulla ja samat pohdinnat edessä. Onkin mielenkiintoista kuulla ihmisestä, joka tämän on jo kokenut! Etenkin tuo töihin meneminen/päivien rutiinien pitäminen vs. täysi vapaus on sellainen pohdinta, jossa on puolensa vähän kumpaankin suuntaan.
Aikasta samalla matkalla ollaan, alottelin samoihin aikoihin kun sinäkin, tai pikkusen myöhemmin kun mielestäni olet yksi niistä blogaajista jotka sai mut tälle tielle. Salkkumme on about samankokoisia, mulla vaan on motivaatio laskenut töielmässä nopeammin kuin sulla niin en ole lähtenyt koko aika vaativimpiin hommiin vaan olen ”ostanut” säästöilläni mukavuutta jo aikaisemmassa vaiheessa. Itse olen huomannut että motivaatio repiä itsestä ihan kaikki irti on selkeästi salkun koon funktio.
Vaikka teoriassa sitä voisi pärjätä jo nyt ilman palkkatöitä, niin muksuille en halua näyttää mallia että sitä voi jäädä sohvalle pötköämään. Tosin en tiiä onko sekään viksu idea että näyttää mallin että isi on iltasin puuhastelemassa.
Kiva kuulla, että olen matkassa mukana ollut! Niin pitkään tätä tosiaan on tullut tehtyä.
Tässä mielestäni onkin juuri taloudellisen riippumattomuuden kauneus – se joustaa juuri elämäntilanteen ja oman fiiliksen mukaan, eikä sitä tarvitse tunkea ns. yhteen muottiin. Itsellä ei ole motivaatio laskenut ainakaan vielä töitä kohtaan, mutta samaan aikaan lisäaikaa kyllä päivään mieluusti ottaisin 😀
Ja tuo on se tärkeä pointti, mitä itse miettinyt juuri lasten kasvatuksessa. Vaikka rahaa olisikin enemmän kuin tarpeeksi, niin haluan myös itse näyttää juuri työmoraalin tärkeyttä, mutta samalla olla läsnä.
Onneksi FIRE sen mahdollistaa, koska ei tarvitse painaa koko ajan töitä, vaan työt voi lopettaa päivän aikana juuri silloin kun se elämälle parhaiten sopii ja tehdä vaikka 6 tunnin työpäivää, jos sellaisen saa sovittua. Tai vaikka lähteä pienyrittäjäksi – tämäkin yksi vaihtoehto, mitä olen pallotellut summan saavutettuani ja jos oma senaikainen työnantaja ei esim. lyhyempään työaikaan jousta. Onneksi itse pystyy aina joustamaan.
Hyvä kirjoitus. Kritiikki Suomen elälejärjestelmässä kohdistuu ymmärtääkseni usein siihen, miten pieni osa on sijoitettuna. Eikö suurin osa tule verotuloista suorana tulonsiirtona, joka palkan päältä 25%?
Monissa muissa maissa tuo tulonsiirtojen määrä on pienempi, ja suurin osa eläkettä on se mitä työnantaja ja sinä itse laitat sijoituksiin, jolloin järjestelmä kestää paremmin ja on kustannustehokkaampi.
Jos esimerkiksi rakenteellinen työttömyys kasvaisi sanotaan tekoälyn myötä, olisi se jo yksinään iso haaste Suomen järjestelmälle.
Joo ja nythän lakia muutettiin siten, että yhä useampi voi olla juuri korkeampituottoisissa sijoituskohteissa. Kritiikki ja tämä muutos olivat molemmat valideja, koska etenkin systeemeissä, jotka on rakennettu ikuisiksi, ei ole järkevämpää kuin osakemarkkinoihin sijoittaminen – sieltä kuitenkin aina saa juuri sen PITKÄN aikavälin parhaan tuoton. Ja mikä olisikaan pidempiaikainen kuin eläkejärjestelmä.
Toki on paljon makrotaloushaasteita, jotka eläkejärjestelmään voisivat vaikuttaa, mutta todellisuudessa kaikki muut systeemit yhteiskunnassa olisivat haasteessa massatyöttömyyden myötä ennen eläkejärjestelmää. Niin vahvassa tilassa se on.
Joo, mutta tee sellainen laskelma joka ottaa nimenomaan vakuutusluonteen mukaan. Ei työeläke ole sijoitustuote, vertaat perunaa ananakseen. Sulla voi olla hyvä salkka ja sijoitusstrategia mutta jäät työkyvyttömäksi 41 vuotiaana ja siihen jäi sun sijoittaminen, mutta valtio maksaa sun eläkkeen kuolemaasi asti. Tai jäät pitkäaikaistyöttömöksi nuorena. Tai elät 110-vuotiaaksi ja säästöt loppuu. Tai pörssiromahdus iskee 2 vuotta ennen kuin ajattelit alkaa kotiuttaa sijoituksua. Suomalainen systeemi on vakuutus. Tuotto pientä, mutta et voi verrata pelkkään sijoittamiseen.
Olet osaltaan ihan oikeassa ja tämä onkin lähinnä leikkimielinen laskelma, vaikkakin kritiikki eläkejärjestelmää kohtaan on validi juuri tuottojen osalta. Siellä on paljon pöhötystä kuluissa JA systeemi voisi ottaa enemmän riskiä (jolla saa pidemmän aikavälin tuottoa). Vakuutuksellisuus ei sinänsä sulje näitä hyötyjä pois. Luonnollisesti systeemi ei koskaan eikä pitäisi olla yhtä vahva kuin indeksirahastotuotot, mutta on väärin myös sanoa, että systeemi olisi täydellinen tällaisenaan.
Ja samaan aikaan yksi järjestelmän isoimpia haasteita on esim. juuri nuorten työkyvyttömyyden lisääntyminen. Pelkästään näiden ennaltaehkäisyhän on myös yksi tapa parantaa järjestelmän kestävyyttä entisestään järjestelmämuutosten lisäksi.
Olen 56-vuotias, ja tähän mennessä eläkekertymäni on noin 1 900 €/kk. Arvioni mukaan eläkkeeni olisi aikaisintaan noin 10 vuoden päästä 2 200–2 700 €/kk riippuen siitä, jäänkö eläkkeelle 65,7-, 66- vai 67-vuotiaana.
Omistusasunnon puolikkaasta on vielä noin 50 000 € asuntolainaa, ja sijoituksiakin on kertynyt vasta muutamia kymmeniä tuhansia euroja. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että töissä on jatkettava vielä ainakin siihen asti, kunnes osittainen vanhuuseläke (OVE) voisi alkaa – jos sen nostaminen on silloin enää mahdollista nykyisillä ehdoilla.
Taloudellinen todellisuus on siis omalla kohdallani varsin erilainen kuin tilanteessa, jossa olisi jo satojen tuhansien eurojen sijoitusvarallisuus ja mahdollisuus valita itse, milloin työnteon lopettaa.
Tuokin tilanne on loppupeleissä varsin hyvä, koska OVE on mahdollinen. Jotenkin uskoisin, että siihen ei kosketa, koska työttömiä on niin paljon Suomessa, että ihmisten aikainen eläköityminen tuskin tulee olemaan se ongelma tulevaisuudessa. Ja kymmenen vuoden päästä samalla tahdilla niin varallisuutesi onkin sitten jo todennäköisesti yli sadantuhannen, jolloin tilanne varmasti on jo erittäin hyvä ennalta-aikaiseen eläköitymiseen.
Noinhan se menee. Eläke kertyy melko hyvin kaikille töissä oleville. Itse säästin lisäeläkettä itselleni vuosikauisia ja lisää eläkettä tulee yli 700€/kk, mutta vain 69-vuotiaaksi. Jouduin eläkkeelle 61 vuotiaana muistivaurion vuoksi. Eläkkettä saan puolet aiemmasta palkastani. Pärjään hyvin koska palkkani oli aika hyvä ja lisäeläke tuo lisän sen päälle. Ja kyllä nuoremmatkin ansaitsevat eläkkeensä, vaikka nykyään kaikki sitä epäilevät.
Juurikin näin. Ja hienoa kuulla, että eläkejärjestelmästä on ollut apua ja tukea myös sairauden myötä!
Kohtuullinen työeläkekertymä muuttaa merkittävästi myös riskiprofiilia jonka voi ottaa esim. 40-50v iässä, kun tavoitteena on lähinnä siltarahoittaa ajanjakso vanhuuseläkkeelle. Indeksisuojattu työeläke kun tulee jokatapauksessa niin sijoitussalkun heilahtelun vaikutus ei ole yhtä katastrofaalista kuin esim. USAn FIRE piireissä pelätään. Tällöin voi melko huoletta olla loppuun asti kaikki osakerahastoissa minimoiden ylisuuren käteisen määrän tilillä.
Työeläkkeen indeksisuojaus ei ole mikään varma juttu. Lipposen hallitus muutti eläkeindeksin 1996 leikatuksi indeksiksi. Sipilän hallitus leikkasi ja jäädytti eläkeindeksiä tosin tämä koski vaan kansaneläkeindeksiä. Nykyisessä velkajarru keskustelussa tiettyjen puolueiden ja valtiovaraiministeriön ehdotuksissa eläkeläisten kohdalla indeksileikkaukset ja jäädytykset näyttää olevan suosikki kohde.
Jo leikattu indeksi riittää siihen että eläkkeen ostovoima tippuu jatkuvasti ja jos siihen vielä lisätään indeksi leikkauksia on syytä pitää riittävä sijoitusvarallisuus vielä eläkeikäisenä jos haluaa turvata ostovoimansa.
Leikattu indeksi kyllä ylläpitää ostovoiman, mutta elintaso ei kasva yhtä nopeasti kuin työssäkäyvillä.
Ei tuo käytännössä ainakaan tunnu kykenevän ylläpitämään ostovoimaa.
Oma eläke lähellä mediaanieläkettä. Siihen lisätään vuosittain leikatun indeksin mukainen korotus. Vuokra nousee vuosittain suurinpiirtein saman kun eläkkeen korotus. Yleensä ruoka ,lääkkeet ja kaikki muu tarvittava nousee inflaation tahtiin. Koska vuokrankorotus söi koko eläkkeenkorotuksen niin tämä kaikki muu inflaatiolla kohonneet kustannukset syö ostovoimaa.
Tämä on totta, että indeksin merkitys korostuu ennen kaikkea jos on vuokralla. Omistusasunnossa (jos eläkkeeseen mennessä on lainan takaisin maksanut) indeksin leikkaus ei näy niin merkittävästi (vaikka asumiskulut nousisivatkin), koska kulut ovat suhteessa sen verran pienet.
42v ja 996€/kk näyttää olevan eläkekertymä. Minulla on sijoitussalkussa reilu 170k€ ja se tulee luultavasti moninkertaistumaan vielä seuraavan 25-30v aikana kuten myös eläkekertymä. Luultavasti minulla on tarpeeksi rahaa eläkeikään mennessä kun asuntokin on 18v päästä velaton. Aloin miettimään osinkoajattelun kautta eläkekertymääni. 996€/kk on 11952€/vuosi. Jos sijoitussalkku tuottaa eläkkeellä osinkoa 4% vuodessa, vastaa pelkkä nykyinen eläkekertymä lähes 300k€:n sijoitussalkun kokoa. Tuota kassavirtaa ei toki voi siirtää lapsille, joten sen puolesta salkku on arvokkaampi eikä eläkekassavirtaa voi myydä eteenpäin sijoittajalle. Pärjäisin noin 2000-3000€/kk, joten tarvitsisin 300-600k€:n osakesalkun nykyisen eläkekertymän päälle. Koska kuitenkin eläkkeen määrä tulee myös kasvamaan kaiken järjen mukaan, lopulta se luultavasti tulee riittämään itselleni tarvittavaan elintasoon. En kuitenkaan halua pelkän eläkkeen varaan laskea mitään. Sijoitussalkun rahoilla, joita toivottavasti on jo vähintään miljoona 30v päästä, voin sitten tehdä isompia hankintoja sekä matkustella jos vain saan terveitä elinvuosia tai käyttää elämiseen jos eläke ei riittäisi. Lisäksi 5v minua nuorempi vaimoni voisi jäädä pois ennen hänen eläkeikää ettei aikani käy pitkäksi. Ei myöskään yksin matkustaminen inspiroi.
Kuulostaa varsin hyvältä. Ja juurikin tuo, että sijoitukset + eläke kuitenkin tarjoaa erittäin hyvän ja turvallisen taloudellisen tulevaisuuden. Ja se onkin paras asia, mitä sijoittamalla pystyy saamaan. Ja ehdottomasti juuri kannattaa tuo, että tekee asiat yhdessä, samaa pohtinut puolisoni kanssa, että kun FIRE:n myötä elämääni muutan johonkin suuntaan, yritämme löytää ratkaisun, joka toimii molemmille yhteisesti.