Kirjoitin viikko sitten miten tehdä täydellinen – joukosta erottuva CV. Tämä on käytännössä jatkoa samaiselle tekstille, koska cover letter/työhakemus/saatekirje liittyvät suurimmassa osassa työhakemuksista tiiviisti toisiinsa eikä usein ole toista ilman toista. CV on jotain, mitä halutaan kaikkiin työpaikkoihin, mutta saatekirjeen vaatimukset sekä tarve vaihtelee työnantajasta riippuen, jonka takia se vaatiikin oman tekstinsä.
CV:stä kirjoittaessani sanoin, että CV sopii erityisesti tietyille ammateille, mutta saatekirjevinkkini sopivat oikeastaan kenelle tahansa elämäntilanteesta ja työpaikasta huolimatta – lukuunottamatta taidealan työpaikkoja, koska niissä saattaa usein luovuudella ja out-of-the-box ajattelulla päästä tavallista pitemmälle.
Tässä kirjoituksessa käynkin läpi sen, mikä oikeastaan on saatekirje, mikä sen tarkoitus on ja näytän myös oman saatekirjeeni, jolla pääsin työhaastatteluun vähän yli vuosi takaperin!
Mikä on työhakemus / saatekirje / cover letter?
Rakkaalla lapsella on monta eri nimeä ja usein cover letter voikin olla niin työhakemus, hakemus kuin saatekirjekin. Myös englanniksi termillä on monta eri nimeä, koska kyseessä voi olla cover letter, covering letter, motivational letter, letter of motivation jne. Lista on loputon, mutta käytännössä pointti on sama – todista lyhyessä kirjeen kaltaisessa muodossa miksi juuri sinä sovit tähän työtehtävään.
Kuten sanottu, työhakemus kulkee yhdessä CV:n kanssa. Sinun täytyy muokata jokaiseen työpaikkaan, mihin haet omanlainen työhakemus ja omanlainen CV. Ota selvää yrityksen toiminnasta, arvoista, erikoisuuksista. Ja korosta niihin liittyviä asioita CV:ssäsi ja työhakemuksessasi.
CV on käytännössä vain lista asioita, mutta työhakemuksessa kerrot työnantajalle pintapuolisesti kuka sinä olet. Jos sen kirjoittaminen voi tuntua vaikealta, voi olla, että et ole miettinyt paljoa sitä kuka olet ammattillisesti. Tämä voi olla erinomainen herätys, sillä koskaan ei ole liian myöhäistä pohtia sitä.
Lyhyesti sanottuna työhakemus onkin pala sinua itseäsi yhdistettynä siihen, miksi juuri tämä pala sinua sopisi täydellisesti tähän tehtävään.
Hyvällä työhakemuksella erotut heti eduksesi
Hyvä työhakemus nostaa sinut heti listan kärkeen. Sen takia siihen kannattaa kuluttaa AINA aikaa. Jos et kuluta työhakemukseen paljon aikaa, et voi syyttä kuin itseäsi siitä, ettet saanut haastattelukutsua.
Aivan kuten runoilija saattaa hioa yhtä runoa tunteja ja tunteja, pitää sinunkin asennoitua siihen, että onnistut tekemään työhakemuksesta samaan aikaan kiinnostavan, kompaktin kuin vetävän. Työhakemus on sinun hissipuheesi, sinun aikasi loistaa ja erottua niistä sadasta muusta hakijasta (joista suurin osa vain kopioi työhakemus-tekstinsä hakemuksesta toiseen ja ihmettelee, miksei tämä taaskaan onnistu).
Tiedän tämän omasta kokemuksesta, sillä olin aivan tavallinen työnhakija käytännössä suurimman osan elämästäni. Kun hain kesätöitä, lähetin vain bulkkihakemuksia bulkki CV:llä, koska ajatusmallini oli ”en kuitenkaan saa tätä työtä”. Joku nuori sen työn kuitenkin sai, ja toki välillä suhteilla, mutta usein, sillä että hän erottui joukosta hakemuksellaan satojen muiden nuorten joukosta.
Kun olin päässyt finanssialan asiakaspalvelutöihin kiitos yliopisto-opintojeni, en vieläkään oppinut tätä. Jotenkin minusta tuntuu, että en opiskellut sitä, koska olin tyytyväinen asioihin niin kuin ne olivat. Mutta kun totesin, että nyt on aika siirtyä työelämässä eteenpäin ja aloin panostamaan niin CV:seeni kuin työhakemukseen, alkoivat portit haastatteluihin aueta aivan eri tavalla.
Mitä hyvä työhakemus siis sisältää? Sitä on sinänsä mahdoton selittää, koska jokainen työpaikka ja työtehtävä vaatii erilaista – mukautuvaa – lähestysmistapaa työhakemuksen osalta. Seuraavassa kuitenkin yksi esimerkki todistetusti onnistuneesta työhakemuksesta, jolla pääsin haastatteluun OP:lle.
Miltä minun saatekirjeeni näytti?
Netti onkin täynnä neuvoja siitä, miten työhakemus tai saatekirje pitää kirjottaa. Usein näytetään myös huonoja esimerkkejä. Koskaan en kuitenkaan ole nähnyt oikeaa onnistunutta saatekirjettä missään esimerkkinä. Ajattelinkin siis tehdä asiaan poikkeukseen ja paljastaan jotain erittäin henkilökohtaista – oman saatekirjeeni – jolla pääsin työhaastatteluun työpaikkaa varten, jonka olisin saanut, mikäli olisin sen halunnut ottaa vastaan.
Työhakemus on siis on lähetetty kaikille tutulle finanssijätti OP:lle Product Ownerin työtehtävään. OP ei siis ole nykyinen työnantajani, koska vaikka pääsin työhaastattelussa finaaliin, päätin vielä jäädä senaikaisen työnantajani palvelukseen.
Product Owner voi olla erittäin vieras termi monelle, joka ei IT-maailmassa pyöri, joten voit lukea Product Ownerin roolista esim. tästä OP:n työhakemuksesta, mikäli se on sinulle vieras. Tämä on siitä tärkeää, että rooliin, mihin haet, määrittää paljolti sitä, mitä saatekirjeeseen ylipäätänsä kannattaa kirjoittaa.
Työhakemustani lukiessa pitää myös muistaa, se että aikaisempi roolini oli käytännössä vain liiketoiminnan kehittäjä IT-hankkeessa ja olin tuurannut muutaman kerran Product Owneria projektissamme, mutta en ollut koskaan tehnyt tätä kyseistä tehtävää pitempiä pätkiä – hakemani työni olisi ollut siis selvä ylennys nykytehtävääni verrattuna.
Katsotaan siis, miltä saatekirjeeni Product Ownerin työhön näytti ja analysoidaan, mitä ja miksi siihen kirjoitin (ja ennen kaikkea – en kirjoittanut!). Mikäli sinulla on edessä vapaamuotoisen työhakemuksen kirjoittaminen, voit ottaa mallia ja parantaa seuraavaa pohjaani.
Hei!
Vastaan täten kehityspäällikön/tuoteomistajan työilmoitukseen, jonka löysin verkkosivuiltanne. Olen KTM pääaineenani XXX ja työkokemusta finanssialan yrityksestä minulta löytyy jo yli viiden vuoden takaa, jossa samalla kehitystyöstä SAFe-metodilla yli vuoden verran, jossa olen myös sertifioitu.
Olen erikoistunut etenkin XXX:een, jonka kanssa olen tehnyt erilaisia kehitys- ja selvitystöitä lähes jokaisesta mahdollisesta kulmasta. Haluan työskennellä siellä, missä saan tarpeeksi haasteita ja, missä pystyn olemaan samalla luomassa tulevaisuuden finanssialaa ja parempaa liiketoiminnallista tulosta -asiakaskokemusta unohtamatta.
Olen sujuva esiintyjä, mutta kirjoittaminen on bravuurini. Englanti on lähes toinen äidinkieleni ja teknologia on ollut aina intohimoni, vaikka kauppatieteellisen aikanaan eksyinkin. Olen myös toiminut vara-Product Ownerina:na hankkeessa, jossa olen tällä hetkellä ja askel Product Owneriksi olisikin mitä luonnollisin seuraava askel urallani.
Kiitos ajastanne
Omavaraisuushaaste
Analyysiaika. Hieman sensuroin tiettyjä tarkkoja termejä osaamiseeni liittyen, mutta idea varmasti välittyy näinkin. Ensimmäisenä huomiona täytyy sanoa se, että en ole tyytyväinen ensimmäisen kappaleen viimeiseen lauseeseen. Virke on liian pitkä ja polveileva ja saattaa olla lukijan vaikea seurata – etenkin kun väitän saatekirjeen lopussa, että kirjoittaminen on bravuurini!
Käytännössä rakenne on kuitenkin selkeä.
1. Kappale. Kerron, mihin hakemukseen vastaan, esittelen nopeasti itseni sekä kerron, mitä on muodollisia valmiuksia minulla mahdollisesti on tähän tehtävään.
2. Kappale. Kerron, mihin olen erikoistunut tähän mennessä alallani sekä, missä intohimoni ovat töihin liittyen (nämä on liitetty OP:n tavoitteisiin digitalisoida ja olla ketterä toimija).
3. Kappale. Kerron tarkemmin vahvuuksistani sekä niistä muodollisista asioista, mitä vaadittiin työhakemuksessa (englannin kieli). On hyvä muistaa, että kukaan meistä ei yleensä täytä puoliakaan työhakemuksen vaatimuksesta, joten korosta vain niitä, mitkä täytä, äläkä edes mainitse muita.
4. Miten lopettaa työhakemus? Itse käytän työhakemuksessa loppusanoina aina ”kiitos ajastanne”, koska tiedän, että työhakemusmeren seilaaminen on työnantajalle erittäin aikaavievää hommaa.
Työhakemusten vaatimukset ovat aina naurettavia, joten ole ylpeä osaamisestasi äläkä pelkää vaatimuksia – töissä oppii. Ja tästä kielii myös viimeinen lauseeni siitä, että vaikka kokemukseni on erittäin hatara kyseisen tehtävän osalta, olen nälkäinen ja tunnen, että tämä työtehtävä olisi aidosti luonnollinen askel urallani. En ehkä osaa vielä, mutta olen valmis oppimaan.
Tärkeintä onkin tiivis rakenne sekä se, että tuot selvästi esille, että olet perhtynyt niin työtehtävään sekä yritykseen, mihin haet. Esitä työhakemuksessa selvästi, että olet tutustunut työtehtävän vaatimuksiin (esim. sertifikaatit, kieliosaaminen jne.) sekä yhtiön tavoitteisiin (ketteryys, digitaalisuus, teknologia jne.). Jos keksit tavan, jolla kirjoittaa erityisen erottuva työhakemus, voi se olla tietyille aloille oikeasti hyödyllinen – itse kuitenkin haen usein paikkoja, joissa pysyn 100%:sesti asialinjalla ja pyrin aina erittäin tiiviiseen työhakemukseen (aivan kuten pyrin ydhen sivun CV.seenkin).
Olet todennäköisesti parempi kuin 95% hakijoista pelkästään näillä opeilla.
Yhteenveto
Lopuksi on hyvä muistaa, että saatekirjeeseen pätee aivan sama asia kuin CV:seen. Rekrytoija tunnistaa aina, mikäli et ole työhakemusta kohdistanut juuri siihen työpaikkaan, mihin haet, joten tässä ei ole paikka, missä kannattaa olla laiska.
Myös työnhaku käy työstä ja siihen on hyvä nähdä vaivaa. Työhakemukseen käytetty aika kun usein palkitaan moninkertaisesti. Toivon, että tästä kirjoituksesta oli sinulle hyöty työnhakuun!
P.S. Muista myös seurata blogiani sosiaalisessa mediassa! Löydät Omavaraisuushaasteen kaikista isoista sosiaalisista medioista ja siellä blogiani seuraamalla saat aina tiedon kun julkaisen uuden kirjoituksen.
Omavaraisuushaaste Twitter
Omavaraisuushaaste Facebook
Omavaraisuushaaste Instagram
Omavaraisuushaaste Sharevillessä
Omavaraisuushaaste Bloglovin’issa
Omavaraisuushaaste Blogit.fi-palvelussa
pari huomiota tässä kun olen kesätöi hakejamuksia lärännyt:
-selvitä mihn olet hakemassa, eli hae oikeaa työtehtävää, oikeasta virmasta, ja kirjoita firman nimi oikein
-listaa opiskelusi selkeästi, missä vaiheessa olet, mikä on pääaineesi, koska valmistut
-kerro koska voit aloittaa ja kuinka pitkään voit olla ja kiinnostaako osa-aika hommat jatkossa
ja kerro myös edellisistä työtehtävistä, nimike ja parilla lauseella mitä työ sisälsi.
Kesätyöhakemuksille voisi kieltämättä omistaa oman tekstinsä. Siihen pätee niin erilaiset säännöt, kiitos ideasta! Tuo nostamasi ensimmäinen pointti on kyllä erittäin tärkeä – tuntuu, että nuoret eivät näihin asioihin saa juuri laisinkaan apua, koska 99% kesätyöhakemuksista todennäköisesti feilaa jo tuon ensimmäisen kohdan – jos niitä ei ole tehty vanhempien kanssa.
Kiitos postauksesta ja aidon hakemuksesi jakamisesta!
Kuten itsekin toteat, ensimmäinen kappale ei ole kovin onnistunut. En toki ole rekrytoimassa koskaan ollut, mutta suoraan sanottuna olisin hylännyt sinut jatkosta, koska väität kirjoittamista bravuuriksesi.
Muutenkin bongasin heti pari kirjoitusvirhettä. Ne tosin voivat puuttua alkuperäisestä hakemuksestasi. Olisi mukavaa, jos tarkistaisit, onko blogiin siirtämisen yhteydessä tullut virheitä. Minä kun olen ollut aina siinä uskossa, ettei niille ole hakemuksessa sijaa, ja siksi tarkistan tekstini aina monta kertaa. Olisi osin huojentavaa tietää, ettei tekstin aina tarvitse olla täydellistä. Onko alkuperäisessä tekstissäsi siis samat virheet kuin tässä?
Jaaha, näköjään eksyi tämä kommentti väärään paikkaan puhelimella kirjoittaessa. Kommentoin siis alkuperäistä blogitekstiä.
Hakemus on suora kopio. Halusin kopioida täysin alkuperäisen tekstin juuri sen takia, että se oli autenttinen esimerkki – virheineen kaikkineen. Näin kyseisen työpaikan auki kello 11 illalla ja kirjoitin hakemuksen siitä seisomalta (samalla kun korjasin CV:ni). Laitoin hakemuksen menemään suoraan seisomalta oikolukematta sitä.
Uskon, että on erittäin paljon lukijasta (ja varmaan työroolista johon haetaan) kiinni, kiinnittääkö huomiota kirjoitusvirheisiin vai itse sisältöön. Ja luonnollisesti on myös eri asia olla hyvä kirjoittaja, kuin tarkka kieliopin kanssa. Itse koen kirjoittavani mielekästä luettavaa ja olevani ihan hyvä kirjoittaja, mutta en ole koskaan ollut pilkunviilaaja tai virheetön kirjoittaja, tämä näkyy varmasti myös blogiteksteissäni aika ajoin 😀
Hakemus myös omalla tavallaan paljastaa persoonastani palasen. En ole koskaan ollut perfektionisti tai täydellisyyden tavoittelija missään – edes työelämässä. Itselleni riittää ”tarpeeksi hyvä” ja se, että saan asioita aikaiseksi. Kukaan meistä ei kuitenkaan voi olla koko ajan täydellinen – vaikka kuinka yrittäisi.
Hei! Halusin tulla kiittämään tästä postauksesta! Hain työpaikkaa ja otin kaikki neuvot haltuun. Olen lukenut todella paljon cv: n ja hakemuksen tekovinkkejä ja mitä tehdä ja mitä ei, mutta tämä simppeli esimerkki auttoi kaikista eniten. Joten kiitos! Sain myös sen työn. 😊
Kiitos paljon, että vaivauduit kertomaan tämän ja aivan mahtavaa kuulla, että sait työn! Tämä, jos jokin antaa lisää puhta blogin kirjoittamiselle.
Olennaista työhakemuksessa on olla olematta passiivinen:
”Osaan x ja y”
”Olen ollut mukana projektissa z”
”Minulla on kokemusta työtehtävistä a ja b”
”Koulutukseltani olen…”
Sen sijaan kannattaa aina pyrkiä sanoittamaan osaaminen aktiivisessa muodossa:
”Vastasin asioista a ja b”
”Tehtävissäni saavutin loistavia tuloksia d ja f:ssä osaamistani x ja y sekä sertifikaattia r hyödyntäen”
”Projektissa z johdin osa-alueiden c ja w käyttöönottoa menestyksekkäästi, jonka johdosta myyntimme/asiakaskokemuksemme/vasteaikamme/hlöstötyytyväisyytemme parani x%:lla”
Osaamisesta seuraava ja olennainen steppi on soveltaa oppimaansa käytännössä. Pyri siis aina sanoittamaan se mitä olet osaamisellasi aikaansaanut, ja tyydy keskittymään osaamiseesi ja intohimoihisi vain silloin jos käytännön kokemusta ei vielä ole.
Koska uskalsit tuoda oman hakemuksesi kritiikin armoille, tässä huomio:
”Englanti on lähes toinen äidinkieleni ja teknologia on ollut aina intohimoni, vaikka kauppatieteellisen aikanaan eksyinkin.”
Koulutuksesi väheksyminen, vaikkakin huumorin keinoin, ei mielestäni kuulu työhakemukseen. Suosittelen jättämään tällaiset passiiviselta haiskahtavat ”vaikka eksyinkin>” -heitot pois. Tässä hakemuksessa kauppis pitäisi olla sinulta tietoinen, harkittu valinta, joka täydentää kieli- ja teknologisia kyvykkyyksiäsi erinomaisesti.
Ylipäänsä ei meillä kummallakaan ole auktoriteettia väittää pystyvämme tekemään täydellisen cv:n, joten eihän anneta muiden ymmärtääkään niin.
Olen aivan samaa mieltä tuosta passiiviudesta, ja samaa tuossa CV-kirjoituksessani painotin. Tärkeintä on ehdottomasti niin CV:ssä kuin muutenkin korostaa saavutuksia ja osaamista, eikä pelkästään geneerisiä työtehtäviä, koska siten on mahdoton erottua joukosta.
Ja tuo on itseasiassa tärkeä huomio, jonka huomasit hakemuksestani, jota en itse tajunnut tekstissä nostaa esille. Uskon, että kyseisen lauseen teho riippuu täysin henkilöstä, joka työhakemuksen sattuu lukemaan, koska itse en koe tuota kauppista väheksyväksi, mutta jälleen, kohdan tulkinta on täysin lukijasta kiinni. Tämä oli kuitenkin itselleni ehdottomasti erottumistapa, joka selkeästi toimi ja jäi mieleen, koska työhaastattelussa haastattelijat kysyivät kyseisestä pointista. Vastaus todennäköisesti kuitenkin miellytti, koska pääsin seuraavalle kierrokselle.
Sitten kun on työhakemuksia tehnyt ja hionut ne omaan suuhun sopiviksi, niin mielestäni tällainen elollistaminen toimii hyvin. Eipä kukaan koskaan pysty täydellistä hakemusta tekemään senkin takia, että jokainen lukee saman tekstin eri tavalla, mutta toivon, että tämä teksti auttaa ihmisiä löytämään oman täydellisen tyylin itselleen – tai ainakin työntämään siihen suuntaan.
Hyvän CV.n ja hakemuksen teko on taitolaji, jossa ajan myötä harjaantuu. Töitä on tullut ajan saatossa haettua, olen itse ollut jonkin verran mukana rekrytoinneissa ja olen auttanut ystäviä töiden haussa. Rekrytointien ammattilainen en kuitenkaan minäkään ole ja ajan myötä ajatukset hyvästä sisällöstä ovat myös muuttuneet paljon. Siksi en uskaltaisikaan itse kirjoittaa tekstiä täydellisestä hakemuksesta, koska saatan itse ajatella asiasta ihan erilailla seuraavana vuonna:) Toisaalta ajatusten muuttumista on ajan saatossa hauska peilata
Lyhyehköjen, mutta jännittävien rekrytointikokemuksieni perusteella sanoisin, että usein cv on tärkeämpi alussa. Jos hakemuksia on tullut paljon, saatetaan tulleita hakemuksia ja cv:tä selailla hyvin nopeassa tahdissa (tyyliin alle minuutti per cv) ja tällöin CV:ssä esiintyvät täkysanat, kuten järjestelmien nimet ovat tärkeitä. Täkysanat saavat kiinnostumaan ja vasta tämän jälkeen muut osa-alueet nousevat, kun tietoihin päätetään tutustua tarkemmin. Tilanne on toki eri jos alalle ei ole niin paljon hakijoita.
CV:ssä nostan tärkeiksi varsinaisten työtehtävien listaamisen edelle lyhyen hissipuheen alussa, konkreettiset esimerkit tehdyistä projekteista, omien vahvuuksien kuvauksen ja esim. osaamiskuvaukset vuosissa / numeroilla. Hakemuksessa vuorostaan tärkeintä on sen räätälöinti haettavaa paikkaa ajatellen. Yhdenkään hakemuksen ei tulisi ideaalitilanteessa olla samanlainen ja myös rakenne voi vaihdella. Minusta hakemuskirje on ennen kaikkea vastauskirje alkuperäiseen työpaikkailmoitukseen (jos sellainen on) ja hakemuksessa olisi hyvä kuvata konkreettisesti niitä asioita, jotka ilmoituksessa oli nostettu tärkeiksi kriteereiksi. Jos innostusta, intohimoa ja motivaatiota paikkaa/yritystä kohtaan on, sen olisi hyvä aina näkyä, sillä se on paras keino erottautua.
Oma hakemusrakenteeni lähtökohta usein on (mutta se voi kirjoittaessa muuttua):
1. Mitä paikkaa ollaan hakemassa? Miksi haet juuri tätä paikkaa?
2. Kerro konkreettisia esimerkkejä itsestäsi, vahvuuksistasi, taustastasi tai kokemuksistasi, jotka kuvaavat vahvuuksiasi tai antavat vastauksia ilmoituksessa asetettuihin toiveisiin. Esim. jonkin vaativan projektin kuvaaminen tarkemmin voi olla hyvä esimerkki
3. Miksi haluat tämän kyseisen työnantajan palvelukseen? Mitkä ovat toiveesi tulevaisuudelle?
4. Lopeta kehotukseen tai kysymykseen. Ehdota tapaamista, lopeta vaikka kysymykseen jatkosta. Heitä pallo lukijalle
Mutta tämäkin on vain yksi tapa. Me jokainen ollaan omia persooniamme niin rekrytoivassa kuin hakevassa päässä ja koskaan ei voi varmuudella tietää, kuinka vasta puoli asiat tulkitsee. Joka tapauksessa kiinnostava postausaihe ja oli kiva miettiä, mitä itse ajattelee asiasta.
Kiitos erinomaisesti ja ajattelevaisesta kommentista!
Otsikot ovat loppupeleissä vain otsikkoja nykymaailmassa ja niiden ainut tehtävä on saada ihmiset lukemaan niin tekstin sisältö kuin myös nämä erittäin laadukkaat kommentit, jotka ovat varmasti monen blogini lukijankin mielestä tämän blogin suola. En itsekään tykkää klikkiotsikoiden tekemisestä, mutta Internet.
Tuo hissipuhe on mielenkiintoinen lisä CV:ssä, koska itse koen, että työhakemus hoitaa periaatteessa sen osuuden. Pitääkin miettiä, millainen oma hissipuheeni olisi CV:ssä ihan mielenkiinnosta.
Nostit niin monta hyvää pointtia esiin, joista olen ihan samaa mieltä, että noista voisi saada ihan toisen blogitekstin aikaiseksi! Erään idean sainkin tuon pohjalta, jos keräisi ylipäätänsä ihmisiltä omia vinkkejä ja kasaisi ne omaksi blogitekstikseen…
Hissipuheen ja hakemuksen ero tulee musta siinä, että hissipuhe CV:ssä tiivistää sun kokemuksen, osaamisen ja vahvuudet yleisellä tasolla työhistoriaa peilaten. Hakemus taas on vastauskirje nimenomaan tiettyä paikkaa ajatellen. Niillä on siis hieman eri näkökulma. Hissipuheessa käytän numeroja (x vuotta alalla, x projektia takana…) ja koitan hieman mainosmaisestikin tuoda esille parilla lauseella sen, missä olen parhaimmillani ja mikä mahdollisesti erottaa minut muista. Eräänlaista brändin rakentamista siis. Suosittelen kokeilemaan!
Tosin tässä täytyy sanoa, että itse olen luopunut yhden sivun CV:stä ja siirtynyt kahteen sivuun, jolloin asioille kuten hissipuheelle, itsearvioille ja saavutusten esiin tuomiselle jää enemmän tilaa (muistan lukeneeni, että olet ainakin vielä itse yhden sivun kannalla). Yhteen sivuun voi olla hissipuhetta hankala saada. Yli kahteen sivuun CV ei kuitenkaan mustakaan saa mennä.
Ja ei hullumpi idea kasailla työnhakuideoita laajemminkin, ne on kullan arvoisia jos on tarve hakea ja on ideat lopussa:)
Joo mietinkin mihin CV:seen saisi hissipuheen mahdutettua, jos on kyse yhden sivun CV:stä 😀 Mutta tuo selittää! Erittäin mielenkiintoista kuulla erilaisia näkökulmia asiaan. Veikkaan, että sinullakin tämä kahden sivun taktiikka on kuitenkin varmaan toiminut hyvin – usein CV:tä kun helpottaa se, että on oikeasti osaamista ja saavutuksia takana, jotka sinne voi listata.
Kiitos ajatuksia herättävästä kirjoituksesta. CV-kirjoitus yhdistettynä tähän antoi paljon ajateltavaa oman työnhaun suhteen.
K: Miten hakisit työtä tilanteessa, jossa työ painottuu tietyn alan sektoriin X, mutta oma (vähäinen) kokemus on keskittynyt sektoriin Y? Tai mikäli ylipäätäänsä käytännön kokemusta ei ole kovin paljoa?
Haen tällä hetkellä uutta työpaikkaa loppuvaiheen opiskelijana, ja jotenkin tuntuu siltä, että minut lokeroidaan tiettyyn sektoriin, vaikka haluaisin kokeilla jotain ihan muuta. Näin jälkiviisaana voisi sanoa, että tein virheen kun opintojen alkuvaiheissa keskityin puhtaasti opiskeluun, siinä missä moni suoritti erilaisia trainee-jaksoja eri paikoissa ja nyt he voivat käytännössä valita oman työpaikkansa. Vaikea saada jalkaa oven väliin enää tässä vaiheessa…
Mahtava kuulla, että tekstit ovat onnistuneet herättämään uusia ajatuksia! Pyrinkin julkaisemaan nämä lähekkäin toisiaan, jotta näistä olisi ihan aidosti hyötyä ihmisille.
Erittäin mielenkiintoinen kysymys. Lähtisin itse tuollaisessa tilanteessa korostamaan ennen kaikkea harrastuneisuutta, perehtyneisyyttä ja niitä syitä, miksi olet kiinnostunut juuri tuosta sektorista X – sekä miten koulutuksesi. Lähden oletuksesta, että koska X sinua kiinnostaa alana ihan aidosti, vaikka sinulla on kokemusta Y:stä, tiedät X:stä kuitenkin opiskelujen ja oman harrastuneisuuden takia paljon.
Kannattaa myös olla luova sen kanssa, miten harrastukset ja vanhat (mitkä tahansa työtehtävät), ovat voineet valmistaa sinua nyt kiinnostaviin työtehtäviin. Esim. itse olin erittäin pitkään super ujo ja huono puhumaan vieraiden ihmisten kanssa, mutta 4 vuotta opiskeluaikoina töissä ihan perus puhelinasiakaspalvelussa teki ihmeitä puhe – sekä esiintymistaidoilleni ja sosiaalisille kyvyilleni – ja teki minusta muutenkin itsevarmemman. Kaikesta kokemuksesta saa jotain irti kunhan miettii hetken, että miten sen saisi käännettyä juuri tähän tilanteeseen posiitivisesti.
Toivottavasti tästä oli jotain apua!
Hyvä listaus CV:n tekoon. Itsellä pari kohtaa on ihan täysin unohtunut. Yhtenä vinkkinä voin antaa, että kannattaa muistaa tallentaa PDF-muotoon.
Joo ehdottomasti, PDF nyättää huomattavasti paremmalta kuin CV esim. Word Cv.