Usein sanotaan, ettei munia kannata laittaa yhteen koriin. Henkilökohtaisesti otin tämän opin etenkin aloittelevana sijoittajana erittäin hyvin huomioon. Ostin osakkeita, vähän lisää osakkeita ja sitten taas vähän lisää osakkeita.
Lopputuloksena oli osakesalkku, joka oli loppujen lopuksi aivan liian hajautunut ja sekalainen soppa – yli 20 eri yritystä 5 eri maasta, kuitenkin samaan aikaan samoilta toimialoilta. Minulla ei ollut oikeasti mitään käryä siitä, mitä puolelle yrityksistä oikeasti kuului eikä minulla ollut aikaa ottaa asioista selvää. Käytännössä salkkuni oli vain heikosti hallinnoitu aktiivinen rahasto.
Vuoden 2020 alussa uusinkin sijoitusstrategiani ja keskitin salkkuani erittäin paljon. Laitoin rahat kiinni muutamaan toimialaan, maantieteelliseen alueeseen sekä yritykseen, joiden uskon pärjäävän keskimääräistä paremmin pitkällä aikavälillä maailman mullistuksista huolimatta. Tähän mennessä, mullistusten maailmassa, salkku on pärjännyt hyvin.
Yksi näistä valitsemistani yrityksistä oli työpaikkani, joka ei ole pörssilistattu yhtiö, vaan jonka omistaa niin institutionaaliset sijoittajat ja yrityksen omat työntekijät. Työnantajani tarjoaa mahdollisuuden ostaa ja myydä yhtiön osakkeita osakkeenomistajille kerran vuodessa ja viimeksi tämä oli itselläni tarjolla 2020, jolloin ostin annissa osakkeita 10 000 eurolla (2021 oli poikkeus ja tätä mahdollisuutta ei ollut).
Nyt olin kuitenkin 2022 vuoden alun antia sekä pörssin yleisesti korkeita arvostustasoja silmällä pitäen säästänyt paljon käteistä ja sijoitinkin tämän vuoden osakeannissa n. 51 000 euroa työnantajaani! Ja tänään käteiskassani jo ammoittaakin jo tyhjyyttään ja siirryn tavalliseen kuukausiostosstrategiaan, kun pörssien arvostustasot ovat laskeneet mielenkiintoiselle tasolle jälleen.
Saattaa tuntua hullulta, saan palkkaa samasta paikasta, jossa minulla on n. 20% nettovarallisuudestani vielä kiinni sijoituksena. Onko riski liian iso? Mielestäni ei ja tänään selitänkin miksi sijoitin työpaikkaani ja miksi sinunkin pitäisi tätä harkita, jos sinulla mahdollisuus siihen tulee.
Historia on ollut armollinen työpaikalleni – tulevaisuus toivottavasti tulee olemaan myös
Työskentelen siis finanssialan yrityksessä, jota voidaan sanoa haastajaksi kansainvälisillä markkinoilla. Kyseessä on brittiläinen kohtapuoliin jo suhteellisen iso finanssialan monitavaratalo, joka on laajentunut lähes kaikkialle maailmalla. Alaa kuitenkin hallitsee maailmalla yhdysvaltalaiset pörssilistatut yhtiöt, jotka ovat huomattavasti isompia, joten haastajana olo ei ole markkinoilla ollut helppoa. On huvittavaa, että finanssimaailmassa miljardin liikevaihdon ylittävä yritys on vielä ”ketterä haastaja”, mutta kertoo paljon siitä, kuinka isot finanssimarkkinat oikeasti ovat.
Tästä huolimatta työpaikkani emoyhtiö on kasvanut yrityksenä aivan valtavasti 10:ssä vuodessa. Jos olisin sattunut olemaan nykyisellä työpaikallani 10 vuotta (aloitin vasta syksyllä 2019, enkä ollut yrityksestä edes kuullut ennen sitä, koska sen Suomen toiminnot ovat pieniä verrattuna Lontoon meininkiin), ja olisin ostanut osakkeita työpaikalle tullessani, olisi sijoitukseni arvo lähes kahdeksankertaistunut. Jos miettii, mitä kahdeksankertaistuminen 10:ssä vuodessa tarkoittaa käytännössä, puhutaan Applen tasoisesta suorituksesta.
Maailmanlaajuinen finanssiala on keskimäärin erittäin tönkkö, hidasliikkeinen ja äärettömän tehoton. Finanssialalla maksetaan etenkin Lontoossa ja Jenkeissä aivan övereitä palkkoja ja sen mitä olen nähnyt Lontoon konttorin toimintaa paikan päällä ja etänä, on se byrokraattisesti tehotonta ja sitä kuuluisaa ruskeakielisyyttä täynnä. Oikeista ongelmista on äärimmäisen vaikea välillä puhua.
Tästä huolimatta oma työnantajani yrittää edustaa sitä ”edistyksellistä” osaa kyseisestä markkinasta etenkin Lontoon markkinoilla – en todellakaan haluaisi nähdä miltä kilpailijoiden organisaatiot näyttävät. Suomessa organisaatiomme on onneksi suoraviivainen ja oikeasti hyvä työnantaja. Haluaisin joskus kokeilla myös Lontoo-maailmaa tarkemmin nähdäkseni, onko se niin kamalaa, kun ulkoapäin näyttää.
Tämä edistyksellisyys, yrittäjähenkisyys ja haastajan draivi onkin antanut työnantajalleni hyvän aseman kaapata markkinoita vanhoillisilta isoilta finanssitaloilta ja tulos on ollutkin erittäin vakuuttavaa. Yhtiön tavoitteena on tuplata liikevaihto jälleen seuraavan neljän vuoden aikana. Uskon, että tämä on hyvin mahdollista, sillä samalla kun korona-aikaan yksi isoimmista kilpailijoistamme leikkasi lähes koko työntekijäporukkansa palkkoja, jatkoi oman työnantajani liikevaihto kasvamista kaksinumeroisina lukuina ja tehtiinpä vielä yksi iso yrityskauppakin.
Finanssiala on myös siitä samanlaisessa tilanteessa kuin esim. Suomen tilitoimistokenttä, että kilpailu keskittyy ja yritysostoksia tehdään niin isojen toimijoiden kuin oman työnantajankin puolesta käytännössä vuosittain. Tuntuu, että alamme vähitellen elää alalla kuin alalla sitä futuristista megakorporaatioiden aikaa, jossa vain isoimmat selviävät ja pienimmät joko ostetaan pois tai ne kuolevat pois. Yritys kasvaa klassisesti orgaanisesti sekä yritysostoilla.
Uskon, että nykyisellä johdolla työnantajani tulee kasvamaan megakorporaatioluokkaan seuraavan kymmenen vuoden aikana, koska yritys on niin henkilöstöorientoitunut, ettei sitä haluta myydä kilpailijalle pois, vaikka siitä hyvät rahat saisikin. Siinä, missä odotan muiden sijoitusteni antavan minulle 100%:n tuoton kymmennessä vuodessa, oletan, että pystyn saavuttamaan saman työnantajani osakkeilla neljässä vuodessa.
Monesti kysytty kysymys yhtiön osakkeen hinnanmäärityksestä listaamattomana yrityksenä on se, että miten osakkeen hinta määräytyy? Työnantajani tapauksessa hinta määritellään kerran-kaksi vuodessa ulkoisen investoitinpankin toimesta, joka luo yhtiön yritysarvoon perustuen hintamäärityksen. Tämä on etenkin arvosijoittajalle sopiva malli, koska tähän arvioon tulee mukaan vain liiketoiminnan sekä taseen kunto sekä konservatiivinen tuloskerroin verrattuna pörssisijoituksiin. Ei enempää, ei vähempää.
Miksi olen sijoittanut yli 20% varallisuudestani samaan paikkaan, josta saan voin leivän päälle ja miksi sinun pitäisi harkita samaa?
Joku voikin ihmetellä tätä luottamusta ja ehkä hullultakin kuulostavaa riskinottoa, koska niin usein kuulemme, että munia ei kannata laittaa samaan koriin. Mutta tässä onkin mielestäni mielenkiintoinen paradoksi.
Vaikka koronan kaltainen musta joutsen on aina mahdollinen ja on täysin mahdollista (vaikkakin äärimmäisen epätodennäköistä), että samaan aikaan saisin potkut yt-neuvotteluissa ja työnantajani osakkeen arvo romahtaa, koen tämän riskin sellaiseksi, joka kannattaa ottaa. Tässä tuleekin yksi viisaimmista sijoitusneuvoista mitä on olemassa – sijoittaminen ei ole riskin välttämistä, vaan sen hallitsemista.
20% sijoituksistani ollessa työpaikassani, riski on hallittu, mikäli oma tietoni ja arvioni yrityksen kehityksestä on oikea. Yhtiö tuleekin olemaan pian parhaiten menestynyt sijoitukseni – ja on itseasiassa sitä jo nyt, koska on noussut kahdessa vuodess 100%, mutta ei ole laskenut pörssien mennessä ylösalas. Tavoitteekseni asettamani 100%:n tuotto seuraavassa viidessä vuodessa tarkoittaisi lähes 15%:n vuosittaista tuottoa, joka on yli tuplasti korkeampi kuin keskimääräinen osakeindeksien tuotto. Koen, että riski on erittäin hyvin hallittu, kun miettii, että työnantajani selviytyi erinomaisesti myös koronan läpi.
Entä miksi sinun kannattaisi sijoittaa työnantajaasi? Oikeastaan täysin samoista syistä, joista minäkin työnantajaani sijoitan. Organisaation sisällä näet paljon paremmin, missä kunnossa organisaatio oikeasti on ja minne ollaan menossa. Näet sen työtyytyväisyyskyselyissä ja epävirallisissa johdon puheenvuoroissa. Näet organisaation sisällä, ovatko teot ja sanat oikeasti synkassa keskenään. Näet myös signaaleja alalta, joita ei osakesijoittaja yksinkertaisesti pysty näkemään.
Ja mikä tärkeintä, usein kun saat ostaa työnantajasi osakkeita (pörssilistattuja tai ei-pörssilistattuja), saat ostaa niitä alennetulla hinnalla. Käytännössä lähes jokainen yritys, joka kannustaa työntekijöitään omistamaan omia osakkeitaan (joka sitouttaa oikeasti hyvin työntekijöitä), haluaa kannustaa työntekijöitään omistamaan osakkeitaan, koska se on todistetusti tehokas tapa sitouttaa työntekijä yritykseen. Mikäpä motivoisi työntekijää tekemään paremmin töitä kuin se, että oma työpanos näkyy varallisuuden kehityksen muodossa muutenkin kuin palkkapussissa.
Tämän takia on todennäköistä, että myös sinun työpaikkasi tarjoaa osakkeenosto-ohjelmaa, josta saat ostaa osakkeita 10%:n alennuksella käypään hintaan (ulkopuolisen määrittelemään arvoon osakkeesta tai pörssin listahintaan). Jos siis olet esim. Finnair-konsernissa töissä ja Finnairin osake on tällä hetkellä vaikka 4 euroa, pystyt ostamaan Finnairin osakkeita 10%:n alennuksella 3,6 eurolla – ja kun saat osakkeet, ne ovatkin 4 euron arvoisia, koska pörssi arvottaa ne siten – sijoituksesi arvo nousikin jo 11% ilman, että teit mitään muuta kuin ostit osakkeita! Suomen sisällä löytyykin nykyään jo tiettyjä yhtiöitä Finnairista Goforeen, jotka pyrkivät nostamaan työntekijäomistustaan tietoisesti tällaisilla aleilla.
Se, että näet yrityksen sisälle auttaa toisaalta sinua myös arvioimaan sitä paremmin, jos sinun ei kannata koskea yrityksen osakkeisiin. Jos yrityksellä menee huonosti tai näyttää siltä, että menee hyvin, mutta avainporukka on vaihtumassa koko ajan. Usein pinnan alla pulppuaa jo paljon ennen kuin huonot asiat alkavat näkyä numeroissa.
Työntekijänä sinulla onkin ihan aito aitiopaikka yrityksen toimintaan työtehtävästäsi huolimatta, kunhan pidät silmät ja korvat auki. Tämä on etu, jota saat käyttää ja jota sinun kannattaa käyttää. Poikkeuksena toki se, jos toimit yritysjohdossa, jolloin kannattaa välttää lakimääritellyn sisäpiiritiedon hyväksikäyttämistä – vaikka toki Suomessa tuntuu, että sisäpiirikaupasta tulee oikeita tuomioita äärimmäisen vähän ja laki koskee vain pörssinoteerattuja yhtiöitä, joten itselläni tätä riskiä ei esimerkiksi ole.
Tunne omistajuudesta on todellinen ja merkityksellinen
Muistan, kun ihan sijoitusurani alussa ostin ensimmäisen kerran McDonald’sin osakkeita. Tämä oli itselleni yksi silmiäavaavimmista kokemuksista koko sijoitusurani aikana. Yllätyin kuinka tietoiseksi tulin siitä, että omistin osan McDonald’sia. Vaikka kyseessä oli satojen miljardien roskaruokajätti, josta omistin ehkä 0,0001 %, muutti se tunnetta käydä McDonald’sissa täydellisesti. Aina kun kävin kavereiden kanssa McDonald’sissa pitkän opiskelijaillan päätteeksi, tuntui kuin olisi laittanut rahaa omaan taskuunsa!
Käytännössähän tämä oli euroissa mitätön osa McDonald’sin liiketoimintaa, mutta se ei muuttanut tunnetta omistajuudesta mihinkään ja McDonald’sissa käynti muuttui huomattavan positiiviseksi kokemukseksi. Se, oliko tämä vatsanympäryksen tai terveyden suhteen hyvä juttu, onkin sitten aivan eri asia!
Sijoittaminen omaan työpaikkaansa toimii psykologisesti samalla tavalla positiivisesti, miinus vatsan kasvu. On yllättävän kiva tunne, kun voi ajatella, että työskentelee itselleen ja itseään varten, jos omistaa työnantajan osakkeita. Osakkeen omistaminen kun tarkoittaa, että omistat kirjaimellisesti osan yrityksestä ja sen liiketoiminnasta ja se omistajuus on merkittävä tunne – olit sitten osakkeenomistaja/asiakas tai osakkeenomistaja/työntekijä.
Listaamattoman ja listatun yhtiön omistaminen
Luin tässä vähän aikaa sitten Petri Ukkolan Pörssi-ilmiöitä -kirjaa ja siinä oli mielenkiintoinen tilasto listatuista ja listaamattomista osakkeista. Suomalaisten eläkevakuutusyhtiöiden listaamattomat osakkeet ovat tuottaneet tasaisemmin ja paremmin pitkällä aikavälillä kuin pörssiosakkeet. Jos siis jostain syystä pelkäät sijoittamista työnantajaasi, koska se ei ole pörssilistattu, tämä on mielestäni turha pelko.
Parhaimmillaan listaamattomiin yhtiöihin sijoittaminen voikin antaa mielenrauhaa, koska vain yrityksen liiketoiminnan etenemisellä on väliä (kuten muutenkin pitäisi) etkä kurssiheilahtelua edes näe, jolloin voit nukkua yösi rauhassa, eikä pörssiliikkeitä tarvitse seurata niin aktiivisesti.
Tämän lisäksi lähes kaikki meistä ovat töissä vähintään kahdeksan tuntia arkipäivistä, jona aikana näemme valtavasti asioita työnantajaorganisaatiomme läpi. Olisi sääli olla käyttämättä tätä hiljaista tietoa hyväksi myös oman varallisuutemme kasvattamisessa. Samalla voin sanoa, että on äärimmäisen motivoivaa työskennellä yritykselle, jota omistaa. Sinun ei tarvitse edes siis olla yrittäjä ja voit silti sanoa, että työskentelet oman varallisuutesi eteen! Lupaan, että työnantajasi omistaminen tekee myös työstä innostavampaa.
Oman työnantajan omistaminen on motivoivaa sekä järkevää sijoittajan kannalta. Tämä todennäköisesti helpottaa entisestään päätöstäsi arvioida sitä, onko oma työnantajasi hyvässä vai huonossa jamassa tai oikein vai väärin arvostettu. Jos sijoitat osakkeisiin jo valmiiksi, miksi et sijoittaisi – tai pohtisi myös sitä sijoitusta, jonka saat halvemmalla, ja josta tiedät loppupeleissä kaikista eniten – sekä tekee todennäköisesti myös työpäivistäsi parempia?
Oletko sinä sijoittanut omaan työpaikkaasi? Miksi kyllä, miksi et?
Oletko uusi lukija ja oletko kiinnostunut säästämisestä, sijoittamisesta, rahan tekemisestä tai taloudellisesta riippumattomuudesta? Aloita tästä ja löydä helpoiten sinua kiinnostavimmat kirjoitukseni. Blogini kattaa yli 500 tekstiä, joten olen varma, että löydät uutta mielenkiintoista luettavaa.
P.S. Muista seurata Omavaraisuushaastetta myös sosiaalisessa mediassa saadaksesi heti tiedon uusimmista kirjoituksista!
Omavaraisuushaaste Facebook
Omavaraisuushaaste Instagram
Omavaraisuushaaste Shareville
Moni firma tarjoaa nykyään mahdollisuutta sijoittaa henkilöstörahastoon. Sijoitettavana pääomana toimii firman maksamat vuosittaiset tulospalkkiot ja sivukuluissa ja veroeduissa säästetty määrä on päätä huimaava. Pankkitilille saa rahat noin 1.7-kertaisena vaikka rahan vain kierrättäisi rahaston läpi eikä arvonnousua tapahtuisi ollenkaan. Arvon noustessa kerroin vain kasvaa.
Henkilöstörahaston veroedut taitavat olla mitoitettu suunnilleen sen mukaan, että tavallisella palkansaajalla on mahdollisuus saada saman suuruinen etu kuin sellaisella, joka voi nostaa palkkionsa holding-yhtiöön ja sijoittaa ne ennen verojen maksua.
Aika moni henkilöstörahasto saattaa maleksia pankkien kalliiden yhdistelmä-varainhoitorahastojen tapaan, mutta laki henkilöstörahastoista antaa mahdollisuuden sijoittaa potin myös työnantajan omaan osakkeeseen. Helsingin pörssin kurssiraketeissa työskenteleville on viime vuosina tullut satumaisia tuottoja verrattuna siihen, että bonarit olisi nostettu nettopalkkana ja vasta sen jälkeen ostettu välittäjältä oman työnantajan osakkeita.
Henkilöstörahasto on itseasiassa myös erittäin hyvä työntekijäetu, koska se tuli automaattisesti palkan päälle! Vanhassa työpaikassani oli sellainen ja vaikka siitä ei osa-aikaisena työntekijänä kauheasti etuja saanutkaan, tuli sieltä kuitenkin sellainen kiva pari tonnia lopuksi. MIelestäni myös henkilöstörahastokin on hyvä tapa sitouttaa ihmisiä yritykseen.
En tiennytkään tuota lakia, äärimmäisen mielenkiintoista! Ja joo, jos on ollut oikeassa paikassa oikeaan aikaan ja tajunnut vielä sijoittaa, niin on varmasti pystynyt saamaan erittäin hyviä tuottoja viime vuosina. Se onkin omaan työpaikkaan sijoittamisen ehdottomai hyviä puolia, että näkee, jos organisaatiossa on hyvä buugi sisäisesti, joka ei välttämättä ulkopuolelle näy yhtä selvästi.
Omassa henkilöstörahasto-osuudessani on nyt noin 17 tonnilla sinne maksettuja tulospalkkioita muutaman viime vuoden ajalta ja tuottoa tuon päälle on tällä hetkellä vielä vähän vajaa 200 prosenttia lisää.
Alkaa olla jo aika kova motivaatio välttää omasta aloitteesta irtisanoutumista, ettei tule koko potti saman vuoden verotukseen. Osuuksien ulos nostamisesta on laissa melko rajoittavia sääntöjä.
Hajautusmielessä on tietysti ihan katastrofi että sijoittaa yhteen osakkeeseen useita tonneja tasan kerran vuodessa, eikä saa edes ajoittaa itse. Hyvänä puolena taas se, että kerran vuodessa päivittyvä arvo helpottaa pään pitämistä kylmänä tuulisissa markkinatilanteissa. Eikä haittaa vaikkei pysyisikään kylmänä, kun pois ei voi nostaa. Mukavasti estää turhia myyntejä, mitä aina ei onnistu henkilökohtaisen salkun kanssa välttämään, vaikka yrittäisi. 🙂
Siinä on kieltämättä aika hyvä sitoutumismotivaattori – kertaisku verotuksesta, haha! Enpä tullut edes ajatelleeksi, että nostaahan se tosiaan kynnystä tuollakin tavalla. Totta.
Ja tuo kurssien heilumattomuus on kyllä oikeasti ihan valtava hyöty. On niin helppoa muuten lähteä mukaan ostoihin ja myynteihin kurssien mukaan. Tämä yksi pääsyitä, miksi itsekin niin ison panostuksen nykyiseen työnantajaani tein – kun kurssi päivittyy kerran vuodessa, elämä on aika helppoa.
Omalta osalta voin sanoa, että olen ollut todella tyytyväinen mahdollisuuteeni sijoittaa yritykseen jossa työskentelin. Pienehkössä yrityksessä oli mukava saada jo ihan tuntuva osuus yrityksestä itselle. Ostin osakkeita aluksi osana henkilöstöä ja myöhemmin johtoryhmän jäsenenä. Etenkin jälkimmäinen antoi hyvin näkemystä yrityksen tilanteeseen. Itsekin pidän tarkkaa kirjaa omaisuudesta kuukausitasolla, joten historiasta katselemella saattoi löytää tiedon, että minulla oli työpaikassani kiinni 20% bruttovarallisuudesta ja lähes 50% nettovarallisuudesta sinä hetkenä kun ostin viimeisen satsin yrityksen osakkeita.
Tämän yrityksen omistaminen tuli päätökseen viime vuonna, kun yritys lopulta myytiin pois. Sijoitus oli todella kannattava, sillä sain osakkeilleni 5-10x tuoton ostoajankohdasta riippuen. Myyntihinnan suuruus yllätti itsenikin sillä en ollut tainnut koskaan edes haaveilla hinnan nousemisesta näin korkealle. Sijoitusaika oli n. 9 vuotta ensimmäisistä ostoista, mikä tarkoitti etten harmittavasti päässyt käyttämään suotuisampaa hankintameno-olettamaa.
Meillä myös henkilöstörahasto omisti ison kasan yrityksemme osakkeita, joten sitäkin kautta tuli vielä vuosien saatossa kertyneille bonuksille mukava kerroin päälle, jotka saa vielä kevennetyllä verotuksella. Näiden nostamista pitää kyllä miettiä milloin sen tekee, kun palkkana niiden nostamisesta menee turhankin suuri siivu nyt.
Mahtava esimerkki siitä, mitä omaan työpaikkaan sijoittaminen parhaimillaan tuottaa! Ja etenkin pienessä kasvuyrityksessä juuri tuo yrityskaupan mahdollisuus on kuitenkin aina merkittävä, mikäli yritys menestyy, joten tuo oma näkemys auttaa paljon. Yhdeksässä vuodessa tuollainen tuotto kyllä pyyhkii pöytää varmaan 99% pörssiosakkeistakin!
Ja hienoa, että tuossa on vielä henkilöstörahasto-optiokin. Kiitos, kun jaoit tarinasi, aika täydellinen esimerkki siitä, mitä työnantajan omistaminen parhaimillaan mahdollistaa.
Ite konecranesilla töissä olevana sijoittelen firmaan. Meillä kuvio toimii niin että palkasta voi säästää [min50e – max5%] palkasta ja tällä rahalla ostetaan osakkeita kerran kvartaalissa. Kun osakkeita pitää 3v, niin firma antaa suhteessa 1:2 palkinto-osakkeita ilmaiseksi. Näistä lahja osakkeista tosin 50% myydään ja näillä maksetaan verot, eli todellinen käteenjäävä suhde on 1:4. Kuvio on suht turvallinen, osake saisi pudota tuon 25% ennen kuin tulee tappiota ja kaikki osto ja säilytyskulut menevät firman piikkiin.
Juuri tällaiset erilaiset osakekannustinjärjestelmät perustyöntekijälle ovat mahtavia. Kiinnostaa kyllä kuinka monta prosenttia työntekijöistä keskimäärin juuri tällaisia käytännössä ilmaisia lounaita käyttää – osuus varmaan Konecranesillakin yllättävän matala – ehkä? Tuo 25% turvabuffer on kuitenkin erittäin hyvä mille tahansa sijoitukselle.
Pari päivää sopparin allekirjoittamisesta kyselin tästä työnantajalle, mutta ei ollut mahdollista – eikä ole vieläkään. En kyllä tiedä riittääkö luotamukseeni omaan työpaikkaan. Toki riippuisi hinnasta.
Muuten hajautamisesta itsellä on sellainen sääntö etten osta ellen ymmärrä alaa ainakin jollakin tasolla, jos on liian pieni, eikä jos fundamentalit ovat huonoja – eli kaikki on pitkällä tähtäimellä sijoitettu paitsi jos tulee hyvä tilaisuus – esim. Finnair ja Kesko korona-aikana. Välillä olen jättänyt kiinnostavia firmoja ostamatta koska oli liian monimutkaista toimintaa. Myös sen takia en osallistu listaus-anteihin. Muuten hajautan mahdollisimman paljon.
Oletko koskaan kärsinyt sitä ”Pokemon-efektista” jolloin haluaisi kerätä kaikki siistit firmat mikä tulee vastaan? 😀 se on kenties minun suurin synti sijoittajana.
Kuten tekstissäkin kirjoittelin niin tosiaan etenkin sijoitusurani alussa tämä keräily oli aika perisyntini. Maailmassa on niin loputtomasti mielenkiintoisia yrityksiä, että varmaan suurimmalle osalle etenkin alkuvaiheessa salkkuun kertyy vaikka mitä!
Nyt homma on helpottanut, kun tein päivitetyn sijoitusstrategin ja nykyään pyrin tietoisesti keskittämään salkkuni aina alle 10:seen osakkeeseen, niin se helpottaa hommaa. Spekulointisalkkuun sitten olen kerännyt näitä siistejä firmoja luvan kanssa Virgin Galacticista lähtien 😀 ja kärsin siellä luvan kanssa tuosta Pokémon-efektistä, haha. (Näin Nintendo-nörttinä vertaus lähellä sydäntäni).
Vielä piti sanoa että meidän firmassa on kova duunari-henki, eli työkaverit harrastavat ”veronpalautus-säästämistä” ja sijoittavat raveihin. En usko että työnantajalla olisi motivaatio järjestää tämmösiä systeemejä jos ei löydy riittävästi kiinnostuneita.
Joo tämä on aivan totta. Toki yrityskulttuurillakin voi yrittää muokata ihmisten asennetta rahaan ja sijoittamiseen, niin voi olla myös tietoinen tapa ohjata pois tuosta veronpalautusäästämisestä parhaimillaan. Toki yrityskulttuurin kautta tätä tapaa ja kulttuuria Suomessa on erittäin vaikea muuttaa.
Kuinka pääset eroon työnantajasi osakkeistasi jos haluat myydä? Jos arvo määritetään kerran vuodessa, sehän voi tarkoittaa että voit myydä kerran vuodessa.
Joo tosiaan noin se menee, Eli osakkeita voi myös myydä vain kerran vuodessa (ja tähän on laitettu raja 25% ostetuista osakkeuista kerrallaan eli kaikkea ei voi myydä kerrallaan). Mutta, kun kyse on toivottavasti 10 vuoden sijoituksesta, ei itselläni ole tarvetta kuin ostaa vain lisää hitaasti, mutta varmasti.
Toki osakkeista helpoiten pääsee eroon, kun vaihtaa työpaikkaa (osakkeita voi omistaa vain työntekijät), jolloin kaikki osakkeet myydään siihen nykyiseen hintaan automaattisesti. Toivon kuitenkin, että pysyisin tämän vuosikymmenen ainakin työnantajallani ja katson sitten, mihin päin elämä vie.