Tyttöystäväni sijoitukset ovat tuottaneet 13,5% vuodessa – näin hän on tehnyt sen

Omat suorat osakesijoitukseni ovat tuottaneet viimeisen kolmen ja puolen vuoden aikana n. 14,5% vuodessa, mikä on äärimmäisen hyvin sekä hieman paremmin kuin mitä indeksit ovat tuona aikana tuottaneet. Näin ei kuitenkaan ollut sijoitusurani alussa, vaan hävisin lähes joka vuosi indeksille ensimmäiset 10 vuotta sijoitusurastani muutamaa poikkeusvuotta lukuun ottamatta.

Nyt koen kuitenkin, että 15 vuoden opiskelun ja sijoittamisen jälkeen indeksin voittaminen on tavoitteena realistinen, mutta kuten tilastoista tiedetään, se on edelleen äärimmäisen vaikeaa ja vaatii paljon oikeiden yhtiöiden löytämistä salkkuun pitkällä aikavälillä. Ja on mahdollista, että prosenteissa en koko sijoitusurani elinkaaren aikana välttämättä koskaan voita indeksiä, jos ensimmäisen10 vuoden toilailut lasketaan mukaan.

Itselläni on siis sijoittamista takana 15 vuotta ja tulokset ovat tällaisia. Sen sijaan tyttöystäväni on sijoittanut käytännössä vain vähän yli 3 vuotta ja hänen sijoituksensa ovat tuottaneet n. 13,5% vuodessa. Miten näin hyvään tulokseen on päästy näin lyhyellä oppimisajalla?

Aloittelijan lähtökohdat sijoittamiseen ja – mitä tarvitsee opiskella?

Tyttöystäväni lähtökohdat sijoittamiseen olivat vuoden 2020 alussa käytännössä nolla. Hän tiesi, että ASP:lle kannattaa rahaa laittaa, jos asunnon haluaa ostaa, mutta siinäpä se. Olemme siitä erittäin erilaisia, että itseäni on kiinnostanut jo pitkään kaikki talouteen ja yhteiskuntaan liittyvät asiat – häntä ei juurikaan. Yhteistä kuitenkin löytyy lähes kaikilla muilla elämänalueilla erittäin paljon, jonka takia toisiamme olemme jaksaneet katsella jo melkein viisi vuotta.

Kuultuaan kuitenkin omista tavoitteistani ja sijoittamisesta, hän kiinnostui myös sijoittamisesta ja siitä jos hänellekin joskus 4-päivän työviikko olisi mahdollista. Kysyinkin häneltä yhden yksinkertaisen kysymyksen – kuinka paljon aikaa hän haluaa sijoittamisen opiskeluun käyttää. Vastaus oli, että ei paljoa, koska se ei ole hänen intohimonsa.

Lähtötaso oli siis aika lähellä nollaa ja suurta innostusta sijoitusmaailmaa kohtaa ei tyttöystävälläni myöskään ollut. Pystyykö näillä lähtökohdilla tehdä laisinkaan hyviä sijoituksia?

Keskustelimme asiasta hieman lisää ja totesinkin, että osakesijoittaminen ei ole hänelle silloin ehkä se oikea tapa, mutta rahastot sen sijaan toimisivat todennäköisesti täydellisesti. Aivan kuten myös blogini lukijoille, suosittelinkin tyttöystävälleni alkuun pelkästään yhtä rahastoa – Handelsbanken USA-indeksiä.

Syy, miksi suosittelin juuri tätä rahastoa oli, että vaikka rahasto sijoittaa vain Yhdysvaltalaisiin yrityksiin, suurin osa yhtiöistä toimii kuitenkin aidosti globaalisti ja rahastossa on mielestäni huomattavasti korkeampi hajautus kuin nopeasti tulisi mieleen. Yhdysvaltain talous myös vaikuttaa edelleen yhdestä vahvimmista maailmassa ja on vaikea nähdä tähän muutosta edes keskipitkällä aikavälillä Kiinankin jo kipuillessa oman kasvunsa kanssa.

Tyttöystäväni aloittikin sijoittamisen juuri ennen isoa koronadippiä, joka olisi saattanut pelästyttää monen aloittelevan sijoittajan, mutta tässä kohtaa voidaan sanoa, että ignorance is bliss ja päädyimmekin yksinkertaiseen sijoitusstrategiaan: hän sijoittaa rahastoon 200-600 euroa kerran kuukaudessa palkkapäivän yhteydessä. Euromäärän suuruus riippui siitä, kuinka paljon tulevan kuukauden kulutuksen odotetaan olevan kaikkien kulujen jälkeen. Hänen tulonsa verojen jälkeen olivat n. 2 300 euroa kuukaudessa sijoittamista aloittaessa.

Kuinka paljon osaamista siis tarvittiin lähtökohdasta lisää tämän strategian toteuttamiseen? Ei juurikaan. Tyttöystäväni avasi Nordnet-tilin ja alkoi sitä kautta sijoittaa Handelsbanken USA-indeksiin kerran kuukaudessa. Taloutta, sijoitusmarkkinoita tai mitään muutakaan hän ei opetellut tai edes seurannut – eikä seuraa tänä päivänäkään.

Sijoitusstrategia yksinkertainen ja kenen tahansa toteutettavissa

Kaikessa yksinkertaisuudessa tyttöystäväni sijoitusstrategia onkin helppo ja kaikkien toteutettavissa – valitse 1-2 hyvin hajautettua rahastoa, joissa on pienet kustannukset ja sijoita niihin sokkona kuukaudesta toiseen aina palkkapäivän kohdalla. Tärkeää tässä on mielestäni etenkin se, että sijoittaa rahat aina heti palkkapäivästä, joka myös auttaa pohtimaan hieman tulevan kuukauden kulutustahtia etukäteen. Ensiksi siis säästetään aina itselle ja sen jälkeen annetaan lupa kuluttaa.

Tyttöystävälläni on myös pari vahvuutta sijoittajana, joita itselläni esim. ei löydy. Ensimmäisenä, hän ei seuraa sijoituksiaan laisinkaan. Ja tarkoitan kirjaimellisesti ei laisinkaan. Hän muistaa juuri ja juuri kerran kuukaudessa siirtää rahat Nordnetin tilille palkkapäivän myötä, mutta muuten hän ei käytä Nordnetin-palvelua laisinkaan.

Pörssiä hän ei seuraa laisinkaan ja talousuutisia hän käytännössä saa tietoonsa vain oikolukiessaan blogitekstejäni, mutta pankkikriisitekstejäkin lukiessa hän vain kysyi ”kohtako kannattaa laittaa lisää?”. Hermot ovat siis paljon rautaisemmat kuin allekirjoittaneella. Tai sitten kun mailaa ei purista niin lujaa (kun ei tarvitse osakkeita valitsemalla yrittää voittaa indeksiä), tuntuu pörssiheiluntakin huomattavasti vähäpätöisemmältä pitkäjänteiselle sijoittajalle.

Kuvaavaa tästä on se, että kun hänen sijoitustensa arvo nousi yli 10 000 euron, ei hän ollut uskoa sitä. ”Juurihan minä aloitin sijoittamisen”, olivat sanat tässä kohtaan. No, jos puolitoista vuotta oli juuri, niin sitten ehkä! Aika kuitenkin saattoi tuntua lyhyeltä, koska sijoittaminen oli hänen ajatuksissaan jossain sijalla numero 1048949023. Eikä hän varallisuuden kertymistä aktiivisesti pohtinut tai seurannut. Tällä hetkellä rahastosijoituksissa on n. 15 000 euroa.

Sijoitusmenestys vs. Nasdaq-indeksi

 

Tyttöystäväni tarina kuvaakin mielestäni passiivisiin indeksirahastoihin sijoittamista kauneimmillaan. Homman voi pitää äärimmäisen yksinkertaisena, kunhan sen pitää säännöllisenä. Sijoittamiseen ei tarvitse kuluttaa laisinkaan omaa aikaa elämässään ja silti voi vaurastua sekä menestyä sijoittajana vähintään yhtä hyvin kuin indeksit – eli paremmin kuin vähintään 70 % suorista osakesijoittajista. Kaikki tämä lähes nollavaivalla – ja osaamisella.

Sijoittamisessa yksinkertainen on kaunista

Kirjoitan Viisas sijoittaja-kirjassani aktiivisen osakesijoittamisen äärimmäisestä vaikeudesta. Tästä esimerkkinä esim. S&P Globalin tutkimuksen mukaan kymmenen vuoden ajanjaksona 2012-2021 aktiivisista yhdysvaltalaisista rahastoista 87,2% hävisi vertailuindeksille. Kun ammattilaisten sijoitusmenestys on tällaista, kuvaa se, kuinka vaikeaa suora osakesijoittaminen on myös yksityissijoittajalle.

Vaikka itse rakastankin osakesijoittamista etenkin sen tarjoaman yleissivistyksen takia, on fakta, että sijoittamisessa yksinkertainen on kaunista. Mitä monimutkaisempaa sijoittamisesta tekee itselleen, sen vaikeammaksi yleensä myös menestymisen tekee itselleen. Tämä on jotain, jota myös itse olen pyrkinyt koko ajan sisäistämään enemmän ja enemmän.

Tuottoprosenteista puhuttaessa unohdetaan usein myös se riski, joka tuottoon on otettu. Omat sijoitukseni ovat tuottaneet hieman paremmin, mutta riskit ovat täysin erilaisia alle 10 osakkeen keskitetyssä sijoitussalkussa kuin indeksirahastoon sijoittaessa. Toisaalta pelkkään USA-rahastoon sijoittaessa riskit taas ovat hieman korkeammat kuin esimerkiksi puhtaaseen maailma-rahastoon sijoittaessa.

Suoraa osakesijoittamista en varmasti ole ihan hetkeen lopettamassa, mutta pyrin koko ajan vähentämään asioita joihin keskityn – ja pyrin keskittymään koko ajan vähempään ja vähempään tietomäärään. Pitkäjänteisen sijoittajan ei tarvitse olla tietoinen ihan jokaisesta makrotaloudellisesta kehityksestä ympäri maailman hyvin menestyäkseen, kunhan tuntee miten niiden kehitys vaikuttaa – tai ei vaikuta omien yritysten liiketoimintoihin.

Ja toisaalta, kuten tyttöystävänikin tarina hyvin osoittaa – pitkäjänteiseen vaurastumiseen tarvitsee erittäin vähän talous- ja sijoitustietoa, mutta sitäkin enemmän pitkäjänteisyyttä ja säännöllisyyttä!

————————————–

Voit tilata huippuarvostelut saaneet bestseller-sijoituskirjani ”Viisas sijoittaja – tunne itsesi ja osakemarkkinat” nyt erikseen tai yhdessä muiden kirjojen kanssa edullisesti Adlibriksestä täältä tai Tammen omasta verkkokaupasta kirja.fi 

Äänikirjojen ystäville kirja löytyy esimerkiksi Bookbeatistä ja Storytelistä sekä kaikista muistakin suomalaisista äänikirjapalveluista.

Jos taas olet uusi blogissa, Aloita täältä ja syvenny syvemmälle sijoittamisen ja henkilökohtaisen talouden maailmaan. Olen kirjoittanut blogiin 8 vuoden aikana yli 800 kirjoitusta henkilökohtaisen talouteen ja sijoittamiseen liittyen, joten löydät varmasti etsimäsi!

Muista myös seurata Omavaraisuushaastetta käyttämässäsi sosiaalisessa mediassa saadaksesi heti tiedon uusimmista kirjoituksista! 

Omavaraisuushaaste Threads
Omavaraisuushaaste Facebook
Omavaraisuushaaste Twitter

Omavaraisuushaaste Instagram
Omavaraisuushaaste Shareville

23 kommenttia artikkeliin ”Tyttöystäväni sijoitukset ovat tuottaneet 13,5% vuodessa – näin hän on tehnyt sen”

    • Olennainen kysymys! Tosiaan yleensä esim. Aktiiviset rahastot käyttävät vertailuna indeksejä pörsseistä, jotka lähiten vastaavat rahastojen sisältöä. Esim. Suomalaisiin pienyhtiöihin sijoittava rahasto saattaa käyttää vertailuindeksinään koko Helsingin pörssin tuottoindeksiä.

      Itse käytän vertailuindeksinä kolmea, maailma-indeksiä, Yhdysvaltain Nasdaqia (koska teknologia-ala ollut kovassa juoksussa 2000-luvun) sekä Helsingin pörssin tuottoindeksiä, koska salkussa on paljon suomalaisia osakkeita. Käytännössä jos pystyn tuottamaan kaikkia näitä kolmea indeksiä paremmin, voi sijoituksiani kutsua onnistuneiksi.

      Mutta tosiaan helppoja (tai harhaanjohtavia) vertailuindeksejä käyttäen voi myös saada omat tai rahastojen tuotot näyttämään paremmalta kuin ne oikeasti ovat, joten on aina hyvä ymmärtää juuri tuo mitä indeksillä tarkalleen jokaisessa tilanteessa tarkoitetaan.

      Vastaa
    • Kyllä vain! Ja tämähän näkyy hyvin myös tuottograafissa (vihreä viiva), joka ei ole juuri liikkunut tuon viimeisen puolentoista vuoden aikana ylöspäin, vaan alaspäin. Syynä onkin pitkälti juuri tuo tuotto ensimmäisen 2 vuoden aikana, koronadipin yli ratsastaminen sekä se, että todennäköisesti viime kuukausina on jäänyt vähemmän rahaa säästöön (eli sijoituksiin) inflaation ja korkojen seurauksena kuin korona-aikana, jolloin kulutus oli todennäköisesti pienempää monesta eri syystä.

      Vastaa
  1. Niin itse kanssa mietin, että Handelsbankenin Usa index criteria on ollut tappiolla ulkomuistista…hmm..puolitoista vuotta?

    Onko S&P500 indeksi asiallinen? Itse pidän sitä vertausindeksinä Nordnetissä. Tosin se Indeksi on ”helppo” voittaa, koska on myös muistaakseni pakkasen puolella ollut vähän kuin tuo Usa index criteriakin.

    Vastaa
    • Pitkällä aika välillä S&P500 on mielestäni erinomainen vertailuindeksi, joka on myös pitkällä aikavälillä ollut historiallisesti haastava voittaa. Viimeisen vuoden-puolentoista vuoden aikana ei tosiaan kauhaesti indeksejä ole, jotka ovat plussalla. Ja jos omat sijoitukset tältä ajalta ovat olleet plussalla, niin silloin on onnistunut sijoittamaan hyvin!

      Vastaa
  2. Hanska Usan fani tässäkin. Tein perinnölle sijoitussuunnitelman, jossa laitan Hanska Usaan 2/3 menemään pikku hiljaa 10kk aikana muutaman kerran kuussa 2,25% korkoiselta säästötililtä ja loput muutamaan Seligsonin rahastoon (P-Am, Eur ind, Tapiolan ilmasto-indeksi, Global Brands). Seligsonin P-Am on ymmärtääkseni suht erilainen Top firmojen suhteen Hanska Usaan verrattuna, vaikka päällekkäisyyttäkin paljon.

    Tiedostan että nysväämiseltä tuo kuulostaa (Hanska ja Selig menee mulla erillisiin salkkuihin arvioidun sijoitusajan mukaan), mutta millaisia suhdelukuja eri markkina-alueille itse painottaisit, mikäli haluaisit laittaa vähän isomman summan esim. mun pläänin mukaan 12 kk sisään rahastoihin?

    Tekisi nimittäin mieli laittaa enemmän Eurooppaan ja kehittyviin, mutta jenkkipaino tuntuu luontevalta. Mut kai muuallekin vois laittaa, teoriassa?

    Vastaa
    • Lisähuomiona tekstiisi komppaisin, että osakepoimintaakin harrastaneena en vertailisi noita kahta juurikaan toisiinsa. Isoihin indekseihin sijoittaminen on pikemmin perustava kansalaistaito, mutta osakepoiminta aikaa vievä nörttiharrastus (joka ei useimmille sovi).

      Itse tykkään yhdistellä molempia mutta vain siksi, että pidän osingoista ja talous alkoi kiinnostamaan koronakuopan aikoihin (oikeastaan valitettavasti jo hieman ennen). Kansanharrastukseksi en osakepoimintaa haluaisikaan riskien vuoksi. Indeksiin sijoittamisen sen sijaan pitäisi olla jo peruskauraa, ja onneksi yhä useammalle onkin.

      Vastaa
      • Asiaahan ei minulta kysytty, mutta juttelen huvikseni 😀
        Itse sijoittaisin Hanska USA:an, ja Suomi ESG:hen 50/50% suhteella, tasaisin väliajoin ja summin mainitsemasi ajan mukaan (12kk).

        Perustelen tämän sillä, Että Hanska USA:n kulut on pienet, ja Suomi ESG on kuluton täysin. Ja, myöskin saadaan Pohjoisamerikka/Eurooppa manterehajautus tehtyä.

        Vähäkuluisuus on kuitenkin ensimmäinen varma voitto rahastomaailmassa, siitä on hyvä lähteä.
        Intelligent Investor kirjassa taisi olla joku graafi, jossa myös näytettiin että on historiallisesti ollut tuottavampaa sijoittaa nimenomaan kuukausittain pienempi summa, kuin se että sijoittaisi kerran vuodessa tuon saman summan kokonaan.

        Vastaa
        • Tosiaan Handelsbanken USA-indeksi on juuri sen takia mielestäni hyvä, että suurimmat yhtiöt ovat kuitenkin aidosti globaaleita, joten indeksi on itsessään jo erittäin maantieteellisesti hyvin hajautettu. Tämän lisäksi esim. usein maailmaindekseissähän Yhdysvaltain paino liikkuu siinä 30-40%:ssa, joten samat osakkeet siellä usein globaaleilla ja Yhdysvaltalaisilla indekseillä ovat.

          Nice Buys: Uskon itse Yhdysvaltain talouteen nyt ja tulevaisuudessa, joten itselle USA olisi aina ylipainossa, jos rahastoisiin sijoittaisin. (Eli ainakin sen 50% salkusta). Siitä eteenpäin sitten voi tosiaan laittaa niitä, mitkä itselle sopivat parhaiten. Suomi ei ole historiallisesti ollut huono vaihtoehto ja on suhteellisen vähäriskinen. Jos taas haluaa korkeampaa riskiä, kehittyneet tai Kiina voi olla hyvä mauste. Keskimäärin kuitenkin itse suosin rahastosijoittamisessa mahdollisimman yksinkertaista, koska pitkällä aikavälillä kehittyneissä maissa olevat pörssit usein nousevat tasaisen tylsästi maata riippumatta.

          Vastaa
          • Mitä mieltä olet siitä, että jos sijoittaisi vain (esimerkiks..) Hanska USaan, ja tavote olis vaikka FIRE 10v säteellä (iso KK erä).
            Niin eikös ole ihan realistinen mahdollisuus, että Hanska Usa onkin pakkasella tai pudotuksessa koko 10v.
            Tämähän ei ole historiallisesti mahdotonta. Itseasiassa kun katsoo S&P 500 all time historyä, niin sehän on pudonnut 2 kertaa 20 vuoden ajaksi 😀
            Mites tuo matemaattisesti menee, jos sijoittaa vaikka joka kuukausi saman summan 10v, niin tuleeko silti hyvää tuottoa (tai kokonaistuottoa), kun käyrässä on kuitenkin pieniä nousuja välillä, jos osa ostoista sattuu ennen näitä nousuja.

            Toki nykyäänhän väitetään ettei tulisi yhtä raakoja laskukausia kuin tuossa käppyrässä oli 30 luvulla ja 70 luvulla, taloustaidot on maailmassa kehittyneet.

            https://www.macrotrends.net/2324/sp-500-historical-chart-data

            Vastaa
            • 10 vuotta yhdestä pisteestä toiseen pisteeseen on sijoitusmarkkinoilla niin lyhyt aika vielä, että tuo mitä kuvasit on täysin mahdollista. Ei todennäköisin, skenaario, mutta silti täysin mahdollinen.

              Ajallinen hajautus kuitenkin tosiaan hoitaa tuosta stressaamisen juuri puolestasi, koska se kasvattaa huomattavasti odotusarvoista tuottoa, kun rahaa laittaa sokeasti nousuihin ja laskuihin.

              Mutta se kuitenkin pätee, että odottaisin jotain 5-7% reaalisen tuoton väliltä kaikesta huolimatta myös USA-indekseiltä jatkossa, vaikka lähitulevaisuus voikin olla aika tuskallista. Jos siis kuukausierä on tarpeeksi iso noille tuottoprosenteille, niin silloin täysin mahdollista.

              Vastaa
              • Moi,
                5-7% tuotolla ei vielä kannata rahastosijoittajaksi siirtyä,
                on vain käärittävä hihat ja peuhattava kasvuosakkeita läpi.
                Olispa kaikki osakeostot yhtä hyviä kuin QT on ollut 🙂
                Aiotko myydä jossain vaiheessa QT:n pois? Entä Talenomin?
                Oletko muuten spekulointisalkun panosta ajatellut käyttää kryptoihin? Kryptot on vähän sama kuin lottoon laittaisi rahansa, mutta jos spekulointisalkusta on kyse….

              • J: Tähän oudosti uusi vastaus, kun blogi ei enää anna laittaa alle 😀 Varmasti kaikki osakkeet jossain vaiheessa myyn pois, mutta kirjoitan kirjassani tarkemmin myyntistrategiastani – voisin siitä blogissakin aikanaan kirjoitella. Mutta lyhyesti, myyn sitten kun yhtiöiden liiketoimintojen kehitys ei enää vastaa sitä, mitä niiltä odotan. Uskon Qt:n ja Talenomin siis olevan salkussa vielä vuosia.

                En usko koskaan koskevani kryptoihin. Osakkeissa löytyy tarpeeksi korkean riskin ideoita spekulointisalkkuun, kunhan käteistä sinne olisi. Jos haluan uhkapelata, niin silloin ehkä mieluiten jopa laittaisin rahaa ihan puhtaaseen uhkapeliin kryptojen sijaan – kokeilisin vaikka veikata, kuka voittaa Euroviisut!

                J-Toinen vastaus alempaan kommenttiin: Ennalta tosiaan vaikea sanoa, mutta molemmilla kyllä markkinaa on edelleen paljon kaapattavana. Puoli vuosikymmentä kasvua siis pitäisi olla molemmilla vielä hyvin edessä. Johdon kommentit ovat ne, joita itse eniten seuraan – niistä pystyy usein kuulemaan selityksistä, onko kasvu hidastuvaa vai pysyvää.

                Ja tosiaan joo Eurooppa Index Criteria on hyvä rahasto, koska samankaltainen. Itsellä juuri USA_indeksi nousee enemmän esiin sen takia, että uskon USA:n sisämarkkinaan kasvun voimana enemmän kuin Eurooppaan. Eurooppa tuntuu säätelevän itsensä lähes kaikissa asioissa hengiltä, joten Kalifornian move fast and break things on mielestäni talouden ja kehityksen kannalta aina parempi vaihtoehto.

              • Moi,
                vastaan tähän kun minäkään en saa muualle,
                Niin, mistä oikeastaan tietää koska Talenomin ja QT groupin kasvunvara loppuu?
                PE luvut on jo korkealla. Mutta suunta kai liikevaihdossa ylöspäin ja velkaa ei pahasti, voitotkin ok tasolla (yli 10%).
                Mutta tuskin ovat nytkään enää kovia kasvunvara osakkeita.
                Toki, em. asiat ei kerro kaikkea, kuten itse sanoitkin, tuijota liikeideaa, älä kurssia.
                First Solarilla olen tehnyt myös hirviän kovan voittoprosentin, vaikka firma näyttää lukujen valossa olevan jatkuvasti aivan romahtamispisteessä (siis kasvunvaran osalta, ”ylihinnoiteltu”. Mutta porskuttaa vaan. Ehkä romahtaakin.
                Yksi tapa on toki katsoa ”max” aikajana-asetuksella tuottokäyrää, ja monesti kasvuosakkeissa on historiassa jokin ajanjakso jolloin tuottoprosentti on ollut suurempi kuin nyt. Kun tätä maksimaalista kohtaa lähestytään, alkaa kasvunvara olemaan syöty. Ellei yritys sitten laajenna uusille, järkeville vesille.

                Kryptot on kyllä 2 piippuinen juttu. Siksi kyselen sinulta, koska haluaisin hyviä vinkkejä niillä leikkimiseen. Kryptoissa toki täytyy (jälleen) muistaa ettei voi oikeaa rahaa niihin sijoittaa, sillä niin äärimmäisen vaarallisia ne on. Mutta jos on se ”5% sijoitusbudjetista käytössä leikkimiseen”, niin olisi kiva löytää jotain fiksua aineistoa kryptojen hyödyntämisestä. Bitcoinin arvo heijastelee suoraan käyränä S&P 500 indeksin arvoa…ja Bitcoinin arvokäyrä on kuin koko kryptorahamaailman arvokäyrä. Kun talous voi hyvin, kryptot nousee kuin raketit. Puhutaan satojen, parhaimmillaan tuhansien prosentin vuosituotosta. Tappiot voivat olla samaa luokkaa, koska joku jossain päättää ettei leikkirahalla ole enää arvoa, putoaa arvo 100 000% yhdessä yössä (Terra Lunan keissi, olikin makoissaa ostella Terra Lunaa tuon pudotuksen jälkeen, sen arvo pumppasi kolme päivää ylöspäin tuosta. Silloinkin oli tosin vain minimaalinen budjetti käytössä :D).
                Bitcoinia ei kannata ostaa mielestäni, koska se on liian tunnettu, liian iso vaihtovolyymi, Ei ole kasvunvaraa enää. Mutta monet pienemmän Market Capin coinit, joissa on tuottohistoriassa tapahtunut aiemmin vuoden sisään kasvupyrähdys (kertoo potentiaalista kasvaa uudelleen, kun talous taas voi hyvin), mutta hinta on muuten vuoden tuottokäyrällä matalalla, esim. 60-70% negatiivisen puolelle, sellaiset voi olla ”hyviä” ostoksia, jos siis ajatellaan että kyse on leikkimiseen sallitusta rahasta.
                No se siitä, mielipiteesi oli hyvä, Mieluummin rahat euroviisuihin.

                Näihin rahastoihin liittyen, mielestäni on olemassa vielä 1 kova jota ei ole niin usein ehkä mainittu, eli Eurooppa Index Criteria, muistaakseni samat kulut kuin Hanska Usassa…mutta hajautus euroopassa.

  3. Kuuntelin kirjaasi äänikirjana ja tarttui korvaan, että puhut siinä sekä Yle:n pörssipäivässä, ettei monet valtiot (taisit mainita Saksan, Ruotsin…) noudata voimassa olevia verosopimuksia. Sekoittuukohan sinulla tässä verosopimuksen osapuoli ja veronsaaja (valtio), veron perimiseen velvollinen (esim. Suomessa suorituksen maksaja) sekä mahdollisten markkinatoimijoiden (esim. arvopaperikeskuksen) rooli, joille vastuiden käytännön hoitamista on voitu ulkoistaa? Minulle on ainakin uusi tieto, ettei esimerkiksi Ruotsi noudattaisi pohjoismaiden välistä verosopimusta. Tästä erillinen asia on, miten tulon lähdevaltiossa osingosta peritään veroa osingon maksuhetkellä. Ymmärrän että esimerkiksi lähdeveronpalautusprosessi voi olla työläs eri maissa, mutta se on kuitenkin hieman eri asia kuin väittämä siitä, että jokin valtio ei noudattaisi verosopimusta, mihin se on sitoutunut.

    Vastaa
    • Jes, hyvä tarkennus! Tosiaan Ruotsi noudattaa vielä ja kaikki menee ok, itselle kuitenkin osunut muutamasta epävirallisesti lähteestä korvaan, että ensi vuoden alusta lähtien Ruotsista nämä ei automaattisesti menisi oikein vaan pitäisi hakea takaisin samalla tavalla kuin esim. Norjasta tai Saksasta. En ole kuitenkaan löytänyt tähän vielä 100%:n varmaa faktaa, joten mainitsin Pörssipäivässäkin, että tällaisen käsityksen olen saanut, mutta pitää katsoa, josko tästä tulisi virallinen tieto vielä tämän vuoden aikana – vai onko vain huhupuhetta.

      Ja muuten tosiaan puhun juuri tuosta lähdeveronpalautuksesta, joten tosiaan sanani voisin valita tarkemmin, että menee täysin lakiteknisesti oikein – vaikka sijoittajalle toki tämä näyttäytyy juuri sellaisena, ettei kaikki mene automaattisesti niin kuin sovittu. Tärkeintä sijoittajalle on liikaverotus ja se, että kaikki mene automaattisesti oikein ellei tuota osuutta hae sitten takaisin erikseen ulkomaan verottajalta.

      Vastaa
  4. Heti alkuun, kiitos erittäin mielenkiintoisista ja mieltä avartavista kirjoituksista!

    Näin aloittelevana sijoittaja olen jo jonkin aikaa tutkinut rahastovaihtoehtoja, tarkoituksena hoitaa säästäminen/sijoittaminen pitkälti tämän postauksesi tyylillä. Kuukauden alussa ja puolessa välissä on lähtenyt tilisiirtoja Seligsoniin ja vastaavasti Nordnet:iin. Haasteena vaan on jakauma ja rahastojen määrä. Tässä ketjussa mainittu Nordnetin Handelsbanken USA tai USA-Suomi 50/50 kombo olisi varmasti selkeä ja hyvä, mutta se vaan ei (vielä) tunnu omalta; tarve/tahto hajauttaa 🙂

    Salkussani on jo jonkin aikaa ollut Seligsonin TopBrands, Pharma ja Phoebus, sekä Nordnetin Suomi, Ruotsi, Tanska ja Handelsbanken USA – kaikki samassa suhteessa. Näillä on, Morningstarin mukaan, joitain päällekkäisyyksiä, tietenkin.

    Seligsonin TopBrands:n taidan pitää, samoin Pharman, mutta pienemmällä painolla, kun se on kuitenkin näin spesifinen. Brands 75%, Pharma 25%?
    Phoebus on monien mielestä parhaimpia aktiivirahastoja, mutta silti ne 0,95% kulut ja epävarmuustekijä siinä, miten rahastolla menee tulevaisuudessa salkunhoitajan Oldenburgin vaihtuessa. Phoebus pois?
    Nordnetin salkussa Suomi sekä Handelsbanken USA voisivat olla molemmat 35% osuudella. Tanska 20% (tuottanut Ruotsia selkeästi paremmin) ja Ruotsi 10%.

    Olisiko sinulla tai jollain lukijalla näkemystä ja mielipidettä tässä asiassa?

    Vastaa
    • Kiitos paljon!

      Aktiivisista tosiaan en kauheasti välitä, vaikka niiden track record on hyvä. Mutta toki rahastoissa ei sinänsä voi ”liikaa” hajauttaa, koska ns. liian hajautuksen haitta on pitkälti vain se, että hajautusta on niin paljon, ettei siitä mitään hyötyä ole. Toki, ei siitä haittaakaan ole.

      Tärkeintä siis seurata juurikin noita kuluja per rahasto, mutta suurimmalla osalla noista mainitsemistasi rahastoista on niin matalat kulut, että niitä voi laittaa vaikka juuri tuon pohtimasi hajautuksen verran.

      Vastaa
  5. Moi!
    Olen nyt vasta löytänyt blogitekstiesi pariin. Erittäin mielenkiintoista luettavaa.
    Indeksirahastoista minulla ei kuitenkaan ole kokemusta, mutta nyt, kun silmät ovat ”avautuneet” lukemani myötä, niin aloitan välittömästi ja olen ylipuhunut myös vaimon aloittamaan.

    Kysymys siis kuuluu, että miten lähteä alkuun. Lapsille laitoin heti säästösopimuksen juoksemaan pienellä summalla per kuukausi. Aika on rahaa, nyt ymmärrän sanonnan eri tavalla. Olen fundeerannut, että nyt alkuvaiheessa pystyisimme vaimoni kanssa tekemään muutaman tuhannen euron (n.3500€) alkusijoituksen indeksirahastoihin. Mutta kannattaako se? Onko viisaampi jakaa tuo summa pienempiin eriin (esim. 300€/kk) ja näin yrittää tehdä ajallista hajautusta?

    Vastaa
    • Hienoa, että kiinnostusta löytyy niin sinulta kuin vaimoltakin! Aika tosiaan on kirjaimellisesti rahaa myös sijoittamisessa.

      Ja tosiaan tuo ajallinen hajautus kannattaa mielestäni aina tehdä juuri esim. noin niin kuin sanoit. Ajallinen hajautus toimii parhaiten silloin, kun sijoittaa sellaisen summan kuukaudessa, että pystyy pitämään summasta kiinni tästä nähtävissä olevaan ikuisuutteen myös sen jälkeen, kun alkupääoma loppuun. Eli esim. jos näkee, että pystyy sijoittamaan 200 euroa kuukaudessa päiväansioistaan, niin sitten sijoittaa 200e kuukaudessa tästä eteenpäinkin – vaikka alkupääoma mahdollistaisi korkeammat summat alkuun.

      Vastaa

Jätä kommentti