Ulkomaisten osinkojen verotus – mihin maihin kannattaa sijoittaa?

Ulkomaisten osinkojen verotus on sellainen byrokratiaviidakko, että on hyvä jos piensijoittaja selviää elossa sieltä. Itselläni on ollut osakeomistuksia ympäri maailman, mutta vuosien varrella olen joutunut karsimaan niitä aina muuttuvien verosopimusten mukaan.

Tässä kirjoituksessa yksinkertaistankin ulkomaisten osinkojen verotuksen kahteen eri kategoriaan:
1) Maihin, joiden kanssa Suomella on oikeasti toimiva verosopimus ja
2) Maihin joiden kanssa verosopimusta ei ole, tai se ei jostain syystä toimi.

Toivon, että tämä jaottelu tekee asian helpoksi sinulle, jos etsit tietoa yleisesti tai tietystä yhdestä maasta.

On hyvä kuitenkin huomata, että vaikka osingot verottuisivat joissain maissa ”väärin”, ei ulkomaisten osakkeiden verotus eroa suomalaisista, jos saat myyntivoittoa niistä. Tällöin maksat verot 100%:sesti Suomeen.

Osinkoverotuksen lainsäädäntö on kaikkineen erittäin monimutkainen, kun on termejä kuten ennakko-osinko, osinkojen lähdeveroprosentti jne. Tässä kirjotuksessa keskityn erityisesti ulkomaisten osinkojen verotukseen ja toivon, että löydät vastauksesi etsimääsi kysymykseen.

Mikäli et, laita kommenttia tekstin loppuun niin saan tekstistä entistä kattavamman!

Ole tarkkana yrityksen oikeasta kotimaasta

Yleisin virhe, mitä sijoittaja voi tehdä on se, ettei ole välttämättä hereillä siitä, missä maassa yrityksen pääkonttori on. Verotussopimus määräytyykin sen mukaan, missä maassa yrityksen pääkonttori on, ei missä maassa se on listattu pörssiin tai missä suurin osa sen liiketoiminnasta on.

Ehkä yleisin tilanne tällaisesta yrityksestä on esim. ADR-osakkeet, jotka on listattu Yhdysvaltain pörssiin, mutta niiden pääkonttori on jossain ihan muussa maassa sekä tietyt öljyalan yritykset Norjassa kuten Seadrill, joka oli aikanaan erittäin suosittu suomalaisten osakesijoittajien keskuudessa.

Seadrill on ”norjalainen” yritys, mutta sillä on pääkonttori Bermudalla. Tällöin Suomen ja Norjan ei-muutenkaan-niin-toimiva verosopimus ei sido Seadrillistä saatavia osinkoja, vaan tällöin noudatetaan verotussääntöä maista, joiden kanssa Suomella ei ole verosopimusta. Bermudan kanssa Suomella ei ole. Tällöin tapahtuu kuten Suomen verottaja asian ilmaisee.

”Osinkoa, joka on saatu EU-valtiosta ja sellaisesta valtiosta, jonka kanssa Suomella on osingon verotusta koskeva verosopimus, verotetaan Suomessa samalla tavoin kuin suomalaisesta yhtiöstä saatua osinkoa. Tämä tarkoittaa sitä, että veronalaiset määrät lasketaan samojen sääntöjen mukaan. Muusta kuin EU-valtiosta tai verosopimusvaltiosta saatu osinko sen sijaan luetaan Suomessa aina kokonaisuudessaan veronalaiseen ansiotuloon.

Osingot muuttuvat siis tapauksissa, joissa verosopimusta kahden maan välillä ei ole, yhtäkkiä ansiotuloksi! Tällöin osingot, jotka saat esim. Seadrilliltä lasketaan ansiotulosi perään ja monella tämä saattaa johtaa korkeampaan veroprosenttiin kuin se pääomatuloissa johtaisi (pörssilistattujen yritysten osingoissa verotusprosentti on Suomessa n. 25,5%) – itselläni kävisi juuri näin nyt jo.

Tämän takia yrityksen oikean kotimaan kanssa kannattaa olla oikeasti tarkkana. Kotimaanhan saa helposti tarkistettua kun vain googlaat yrityksen. Jokaisen yrityksen pääkonttori löytyy usein niiden Wikipedia- tai sijoittajasivuilta.

Maat, joilla on toimiva verosopimus Suomen kanssa

Henkilökohtaisesti sijoitan osinkoja maksavissa yrityksissä vain yrityksiin, joiden pääkonttori on maassa, joilla on toimiva verosopimus Suomen kanssa. Tämä johtuu siitä, että näiden maiden yritysten kanssa minun ei tarvitse miettiä verotusta tai käydä paperisotaa niin kauan kuin arvo-osuustilini on omassa pankissani tai Nordnetissä*.

Ja jos mietit, että paperisodan käyminen kotimaan viranomaisten kanssa on rankkaa, mieti sitä, kun osinkoveroja takaisinhakiessa joudut toimimaan niin kotimaan kuin jonkun ulkomaan veroviranomaisen kanssa… Kokeiltu on ja en suosittele kenellekään.

Seuraavien maiden kanssa Suomella onkin toimiva verosopimus. Suosittelen etenkin osingoista kiinnostuneille sijoittajille pelkästään näitä maita ajan ja mielenterveyden säästämiseksi.

Espanja 
Hollanti
Iso-Britannia
Kanada (poikkeuksia)
Malta

Ruotsi
Suomi
Tsekki
Yhdysvallat

Lista on yllättävänkin pieni. Mutta hätä ei ole tämännäköinen. Mukana on luonnollisesti myös Suomi, jossa verottaja ottaa suoraan oikean osan osingoista niin kauan kuin sinulla on suomalaisessa välittäjäpalvelussa arvo-osuustilisi.

Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että ihminen saa tarvittavan laajan hajautuksen pelkästään Suomen ja Yhdysvaltain pörssillä. Suurin osa etenkin isoista Yhdysvaltalaisista yrityksistä toimii ympäri maailman ja tärkeintä maantieteellisessä hajautuksessa ei olekaan se, missä maan pääkonttori on, vaan se, mistä yritys tekee rahansa.

Omat omistukseni ovat jaettu Suomen ja Yhdysvaltojen (sekä kiinalaisten ei-osinkoja maksavien osakkeiden) välillä ja koen, että maantieteellinen hajautukseni on tarpeeksi hyvä. Talous on nykyään globaali, joten suurin osa yrityksistä toimii globaalista pääkonttorimaasta huolimatta.

Huomaa, että periaatteessa lähdevero ja verosopimus löytyy Suomelta monen muun kanssa (esim. Norjan ja Tanskan), mutta petosyrityksistä johtuen monen maan veroviranomaisten ovat tiukentaneet otettaan ulkomaille maksetuista osingoista ja ne eivät noudata enää verosopimusta, vaikka tällainen olisi.

Tämä näkyy juuri Tanskan ja Norjan esimerkeissä ja mikäli omistat näiden maiden yritysten osakkeita, joudut hakemaan veroja takaisin näiden maiden veroviranomaisilta.

Omistin itse pitkään norjalaisia yrityksiä, mutta osinkojen verotus muuttui 2019 Norjassa, jonka jälkeen myinkin nopeasti muuten hyvin tuottaneet Orklan sekä Gjensidige Forsikringin osakkeet. Sääli sinänsä, sillä Norjassa on paljon laadukkaita yrityksiä ja talous on siellä suhteellisen terve.

Tämän lisäksi ongelmia saattaa tulla tiettyjen pankkien (esim. Nordean kanssa), mikäli omistat kanadalaisia osakkeita, sillä Nordean kanssa pitää täyttää erilliset paperit (ja maksaa tästä lystistä), jotta Kanadan ja Suomen verosopimusta noudatetaan oikein. Jos siis haluat aivan välttämättä kanadalaisia osinko-osakkeita, suosittelen arvo-osuustilin avaamista Nordnettiin tätä varten*, jossa verotus menee suoraan oikein.

Itse suosin yksinkertaisuutta ja siksi omistukseni ovat vain Suomessa sekä USA:n pörsseissä.

Ulkomaisten osinkojen verotus – maat, jotka verottavat osingoistasi todennäköisesti liikaa

Entäs sitten maat, jotka verottavat osingoistasi todennäköisesti liikaa tai ansiotuloina? No niitä onkin sitten astetta enemmän.

Argentiina
Belgia
Brasilia
Bulgaria
Irlanti
Italia
Itävalta
Japani
Kiina
Kreikka
Kypros
Latvia
Liettua
Norja
Portugali
Puola
Ranska
Romania
Saksa
Sveitsi
Tanska
Unkari
Viro

Maat listalle on valikoitu sen mukaan, mihin maihin suomalaisissa pankeisssa ja varanhoitopalveluissa voi yleensä sijoittaa suoraan osakkeisiin. Useassa pankissa maantieteellinen rajaus on ylläolevaakin listaa huomattavasti pienempi, joten voi olla vaikeaa löytää pankkia, jossa voi sijoittaa ympäri maailman.

Hyvänä nyrkkisääntönä kuitenkin toimii se, että jos et löydä maata ensimmäiseltä (lyhyemmältä listalta), on todennäköistä, että osinkojasi verotetaan silloin liikaa ja edessä on paperisota. Ongelmana on myös se, että vaikka verottajan sivut sanoisivat, että verosopimus on voimassa, ei maa silti välttämättä noudata sitä. Jos lähtee sijoittamaan ulkomaille suurin osa opeista tulee lähinnä erehdyksen ja oppimisen kautta.

Liikaa maksettuja veroja voikin hakea takaisin jokaisen maan veroviranomaiselta, mutta tämä on aikaa vievää eikä mielestäni ajan väärti. Hain kerran Saksan veroviranomaiselta kolmen vuoden osinkojen liikaveroja takaisin ja taisin saada n. 100 euroa takaisin. Paperien pyörittely verovirastoista toiseen oli kuitenkin sen verran turhauttavaa, että myin saksalaisen Munich RE:n osakkeet pois (myös tämä oli sääli, koska yritys itsessään on erittäin laadukas).

Ulkomaisten osinkojen verotus – sijoituspalvelulla on väliä

Suurin osa suomalaisista sijoittaa oman pankin tai Nordnetin kautta, vaikka esim. Lynxin kaltaisilla välittäjillä on suomalaisia palveluita halvempia välityspalkkioita.

Syy tähän on yksinkertainen. Kun sijoitat Suomessa toimivan (kuten esim. oman pankkisi tai Nordnetin* kautta), menee suomalaisten osinkojen ja toimivien verosopimusmaiden osinkoverotus automaattisesti oikein (USA:n ja Suomen osalta) ja palvelut ilmoittavat tiedot näistä verottajalle. Aika on rahaa ja yksinkertaisuus kaunista.

Ongelma tulee kuitenkin siinä, mitä sanoin aiemmin. Esim. Nordea ei ole aina noudattanut automaattisesti Kanadan (ja mahdollisesti muiden kuin USA:n) verosopimusta oikein, jonka takia USA:n ja Suomen painotus osinkosijoituksissa on järkevää.

Mikäli kuitenkin käytät ulkomaisia välityspalveluja osakesijoituksiisi, joudut tekemään koko verorumban itse. Jos haluaa käyttää aikaa veroilmoituksen säätämiseen ja tekemiseen itse, koska haluaa pienemmät kulut, voi harkita ulkomaisia välittäjiä.

Itse kuitenkin olen tässä kohtaa sen kannalla, että keskimääräinen sijoittaja ei hyödy pienemmistä kuluista niin paljon, että vaiva olisi kulutetun ajan arvoista, jonka takia omat arvo-osuustilini ovatkin Danskessa ja Nordnetissä.

Yhteenveto

Ulkomaisten osinkojen verotus on sen verran monimutkaista, että osinkosijoittajan lähtisin ennen kaikkea siitä, että sijoittaisin ensiksi maihin, joilla on varmasti toimiva verosopimus Suomen kanssa. Jos tämä ei jostain syystä tunnu riittävältä, voi sijoittaa myös listan ulkopuolelle. Tai sitten vain indeksirahastoihin, jolloin sinun ei tarvitse osinkojen verotusta pohtia. Myyntivoiton verotus toimii Suomen verotuksen mukaan huolimatta siitä, missä maassa omistustesi pääkonttori on.

Eksotiikkaa hakiessa yksittäisistä osakeostoista kannattaa kuitenkin välttää yrityksiä, jotka maksavat osinkoja, ellet saa nautintoa loputtomasta paperisodasta veroviranomaisten kanssa.  Kun on kerran tehnyt paperityöt kerran esim. Saksan veroviranomaisten kanssa ja voin sanoa, ettei asiaan kulutettu aika ollut rahanarvoista. Myös ranskalaisten osinkojen verotus menee yleensä päin seiniä.

Toivottavasti tästä kirjoituksesta oli apua sinulle, mikäli mietit ulkomaisten osinkojen verotusta sekä sitä, mihin uskallat sijoittaa ja mihin et!

Ja korjatkaa, jos on korjattavaa sekä kertokaa erilaisia kokemuksia eri pankeista, koska tuntuu, että verotussäädöstenkin noudatus on kirjavaa jo pelkästään suomalaisesta pankista riippuen – ja vaihtelee jatkuvasti!

P.S. Muista seurata Omavaraisuushaastetta myös sosiaalisessa mediassa saadaksesi heti tiedon uusimmista kirjoituksistani.

Omavaraisuushaaste Facebook
Omavaraisuushaaste Twitter
Omavaraisuushaaste Instagram

Omavaraisuushaaste Shareville
Omavaraisuushaaste Bloglovin’
Omavaraisuushaaste Blogit.fi

*Affiliate-linkki

40 kommenttia artikkeliin ”Ulkomaisten osinkojen verotus – mihin maihin kannattaa sijoittaa?”

  1. Onko sillä muutaman kympin/satasen osingolla mitään merkitystä vaikka osa siitä jäisi saamatta? Jos osakkeen kurssi muuten nousee ja sijoitus kannattaa?

    Vastaa
    • Jos kyse on yhdestä vuodesta, niin eipä varmaan. Pitkäaikaiselle sijoittajalle usein kuitenkin puhutaan sadoista tai tuhansista euroista pitkäällä aikavälillä. Eli vähän sama kuin sijoittaisi matalakuluisen indeksirahaston sijaan 2%-kuluiseen indeksirahastoon. Ja uskon, että monelle osinkosijoittajalle tämä on elintärkeätä, jos sijoittaa korkean osinkotuoton kohteisiin.

      Tärkeintä onkin ehkä juuri se, että tiedostaa tämän. Monelle tämä aiheuttaa paljon harmaita hiuksia ja turhautumisen tunteita, kun ei osaa välttämättä edes ajatella, että verosopimuksia ei ole tai monessa tapauksessa niitä ei jostain syystä noudateta. Kunhan tiedostaa nämä asiat niin, silloin pystyy tehdä itselle sopivan päätöksen.

      Vastaa
    • Tämä on erittäin hyvä pointti! Noilla verosopimuksittomilla maista pystyy hyötymään esim. opiskelijana, jos tulot ovat matalana huomattavan matalalla veroprosentilla – tai vaikka juuri vapaaherrana, kun omaa vain pääomatuloja.

      Vastaa
      • Muistutetaanpa vielä siitäkin, että myös kuolinpesä on itsenäinen verovelvollinen, eikä kuolinpesällä yleensä ole muita ansiotuloja. Ansiotuloina verotettavat veroparatiisiosingot ovat hyvä kikkakolmonen kuolinpesälle. Kuolinpesänhän voi jakaa osittain ja jättää sinne osinkosalkku pyörimään. Osakkaat voivat näin nostella osingot ilman veroja.

        Vastaa
    • Kalliit oppirahat näistä on tullut maksettua, kun ostin lapsen salkkuun Frontlinea ja Seadrilliä ymmärtämättä hevon kukkua firmojen toiminnasta. Osingot oli aikansa hyvät ja veroja ei tarvinnut maksaa, mutta tulihan niistä lopulta jäätävät turskat 🙂 Tarinan opetus lienee se, ettei pidä antaa nollaverojen sumentaa järkeä niin että sijoittaa aivan sokkona.

      Vastaa
      • Jep korkeat osinkotuotot ovat erittäin iso psykologinen ansa sijoittajille ja kun nämä yhdistää vielä normaalia pienempään verotukseen, saattaa ns. tavallinen sijoitusanalyysi jäädä kokonaan pois, kun plussat ovat niin isot!

        Vastaa
  2. Erinomainen koonti, kiitos.

    OS-tilillä ja PS-tilillä on lisäksi se ongelma, että myös Ruotsi, USA jne. pidättävät sen 15%, vaikka näillä tileillä pidätyksen pitäisi olla 0%. Joten ulkomaisista osingonmaksajista vain UK sopii näille tileille, koska UK:n pidätys on 0%.

    Osakeyhtiöltäkin pidätetään vaikka pitäisi myös olla 0%. Osakeyhtiö saa sopimuksen mukaisen 15% takaisin Suomen verottajalta täyttämällä verolomakkeen 70. Miksiköhän yksityishenkilöillä ei ole tätä mahdollisuutta?

    Vastaa
    • Kiitos! Hyvä lisäys, voisin lisäillä tuon osakesäästötilin omana mainintana tuohon tekstiin, kun senkin suosio alkaa olemaan sen verran iso Suomessa. Yksityissijoittajan elämä on kieltämättä tehty vähän turhan haastavaksi Suomessa monella eri tavalla.

      Vastaa
  3. ”Bermudalaisosingot” olisivat periaatteessa hyvä vaihtoehto myös perikunnille, joilla yleensä ansiotulojen määrä on muuten nolla. Suurimmaksi ongelmaksi taitaa kuitenkin muodostua se, että sijoituksen tekemiseen tarvitaan kaikkien osakkaiden suostumus.

    Vastaa
  4. Toimivien listalla on mainittu Hollanti, mutta ainakin itsellä noista on lähtenyt liikaa siinä tapauksessa kun omistan yhtiötä NYSE:n kautta, mutta pääkonttori on Hollannissa.

    Vastaa
    • Hyvä kysymys! Bermudan osingot tulevat ansiotuloverotukseen palkkatulojesi kanssa eli OST ei vaikuta niihin mitenkään. OST:ssa osinko-osakkeiden osalta on järkevää omistaa vain suomalaisia osakkeita ylipäätänsä.

      Vastaa
      • Hmm. Selvittelin asiaa itsekin ja tulkitsen niin, että arvo-osuustilille kilahtavat Bermudan osingot verotetaan ansiotulona, mutta osakesäästötilille kilahtavat verottomina, kuten suomalaiset osingot. Kyseessä on kuitenkin osinko, joka maksetaan osakesäästötilille. Eihän osakesäästötili ota huomioon, mistä osingot tulevat? Ulkomaiden perimät lähdeverot jäävät vain hyvittämättä. Mikäli osingonmaksumaalla ei ole lähdeverotusta, niin osinko OST:llä on veroton.

        Alla verottajan ohjeistusta: http://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/81118/osakes%c3%a4%c3%a4st%c3%b6tilin-verotus/

        ”Myös osakesäästötilillä olevien ulkomaisen yhtiön osakkeiden perusteella saatu osinko on TVL 33 c §:n 5 momentin mukaan osakesäästötilin tuottoa, jota verotetaan pääomatulona vasta, kun varoja nostetaan tililtä…
        …Jos osingosta on peritty lähdeveroa, osakesäästötilin tuottoa on aina verovelvollisen saaman osingon nettomäärä, eli osingon bruttomäärä vähennettynä ulkomaisella lähdeverolla. Esimerkiksi, jos lähdevaltio on perinyt osingosta lähdeveroa enemmän kuin Suomen ja kyseisen valtion välisen verosopimuksen mukaan on sallittua, luetaan osakesäästötilin tuotoksi tästä huolimatta vain saadun osingon nettomäärä. (TVL 53 b §:n 2 momentti). Myös jos lähdevaltion kanssa ei ole verosopimusta, luetaan osakesäästötilin tuotoksi vain saadun osingon nettomäärä.”

        Vastaa
        • Kaiken järjen mukaan noin se varmaan menee. Muistelisin, että Pörssisäätiön OST-tili-illassa tuota joku kysyi, mutta en tosiaan enää muista vastausta. Mutta kaiken järjeen mukaan näyttäisi siltä, että OST:n sisällä ansiotulovero-osingot ovat verottomia. Mielenkiintoinen case!

          Vastaa
  5. Hei. Hyvä ja mielenkiintoinen juttu.
    Pieni Tarkennus: ”Suomi, jossa verottaja ottaa suoraan oikean osan osingoista niin kauan kuin sinulla on suomalaisessa välittäjäpalvelussa arvo-osuustilisi.”
    Korjaus: Välittäjäpalvelu ei määrittitele Suomen verotusta vaan arvo-osuustilin omistajan asuinvaltio.
    Asun Virossa ja minulla on Suomessa Osuuspankissa arvo-osuustili ja pankki vähentää verosopimuksen mukaan osingoista 15% lähdeveron, johon Viro on ilmoittanut, että jos Suomi jotenkin verottaa osinkoja Viro ei verota näitä osinkoja lainkaa vaikka heillä olisi 20% verokanta ja tällä saisivat 5%-yksikköä niin ei oteta.
    Taas Italian verottaja ei noudata kahdenkeskistä verosopimusta kahdenkertaisen veron välttämiseksi Suomensta tulevista osingoista. Mutta hauskinta tässä on se, että Suomi hyvittää puuttuvan vero-osan tai jopa koko 15% lähdeveron. Suomen, näistä vastuullinen, ulkoministeri Pekka Haavisto ei ole hoitanut asiaa kuntoon lähettämistäni sähköposteista huolimatta. Tässäkin Suomi vapaaehtoisesti siirtää rahaa Italiaan EU kuvioiden lisäksi.

    Vastaa
    • Okei mielenkiintoinen. Mutta tosiaan esim. jos suomalainen omistaa arvo-osuus tilin Lynxissä, niin silloin myös verotus ei mene oikein eli tämä onkin kunnon double-whammy, jos kumpikaan osapuoli on ulkomaalainen niin silloin verotus menee väärin.

      Ja tuo kuvaamasi tilanne kyllä kuvaa hienosti sitä, kuinka sekaisin EU:n sisäiset verotussäännöt oikeasti ovat 😀 aika villi länsi noidenkin maiden osalta.

      Vastaa
  6. Hei, kiitos mielenkiintoisesta jutusta ulkomaisten osinkojen verotukseen liittyen!
    Minulla on kaksi osinkoa jakavaa ETFää: iShares MSCI Europe Quality Dividend UCITS ETF (DIST) ja iShares MSCI USA Quality Dividend UCITS ETF. Kotipaikka näissä on Irlanti. Osingot on kirjautuneet esitäytetyssä veroilmoituksessa kohtaan Ulkomaan pääomatulot, jotka verotetaan vain Suomessa, Korkotulot. Korkotulon lajina on Ulkomaisen yhteissijoitusyrityksen tuotto ja maana Irlanti. Ulkomaille maksettua veroa tai ennakonpidätystä ei mainita, eli niitä ei ilmeisesti ole otettu huomioon. Onko sinulla tietoa näiden lähdeverokohtelusta?

    Vastaa
    • Tutkin vähän asiaa ja Irlanti näyttää olevan yleisin sijainti europohjaisille ETF:lle ja rahastoillle, joten sanoisin, että nämä menevät ainakin Nordnetin osalla automaattisesti oikein. Irlannin ja Suomen verosopimuksessa on 15%:n lähdeverosoppari ja tämä menee samalla tavalla oikein kuin Yhdysvaltalaisissa osakkeissa. En ole varma, miten ne tuolla raporteilla näkyy Nordnetissä, mutta uskon, että ne menevät automaattisesti oikein ilman, että sinun tarvitsee asiaa miettiä.

      Vastaa
  7. Olipa hyvä artikkeli! Kiitos.
    Listaan kannattaisi lisätä Sveitsi, minkä opin kantapään kautta ABB:n osakkeilla, jotka ostin Ruotsin kruunuilla Tukholman pörssistä. Kyllä hämärästi muistin, että pääkonttori oli Zürichissä, mutta en sitä enempää miettinyt.
    Osinko verotettiin tosiaan pääkonttorimaan mukaan ja Sveitsissä osinkoverotus on 35%, josta Suomi hyvitti vain 10% ja sain maksaa Suomeen vielä 15,5%.
    Oli mielestäni vähän liikaa, joten myin osakkeet pois, ihan kivalla voitolla, kun laatufirman kurssi oli noussut mukavasti.

    Vastaa
  8. Ei ole taidettu vielä mainita, että välittäjäkin voi vaikuttaa tähän asiaan. Esim. Kanadan osinkojen verotus menee Nordnetillä oikein, mutta Mandatumilla ei. Joku mainitsi, ettei Hollanti menisi oikein NYSE:n kautta, mutta itsellä niiden verotus mennyt oikein taas Mandatumin kautta. Listallasi Japani näkyy väärin verottavien listalla, mutta näyttäisi tulevan lähestulkoon oikein, kun mandatumin tilille kilahti osinoja 15,32%:n pidätyksellä (tuo 0,32% ylimääräinen pidätys ei ole itselle katastrofi).

    Sitten rahastojen ja ETF:ien sisällä on osinkoverotuksessa suuria eroja ja useimmissa rahastoissa maksat osingoista verot kahteen kertaan, eli ensin ETF:n sisällä maksetaan lähdeverot ja sitten itse maksaa veron joskus myydessä. Tällähän ei ole ollut suurta merkitystä viime vuosina, kun kasvuosakkeet on jyränneet ja kurssit nousseet, mutta tästä eteenpäin tuon asian suhteellinen merkitys saattaa nousta, kun tuotto-odotukset on muuten laskeneet.

    Vastaa
    • Erittäin hyviä tarkennuksia – päivittelenpä tekstiin! Voisin hieman tarkentaa tuota kohtaa, missä puhun noista kanadalaisista osingoista ja siitä, miten ne eroavat Nordea ja Nordnetin välillä, koska tosiaan tuo osinkojen oikeellisuus vaihtelee erittäin paljon palveluntarjoajasta riippuen. Mielenkiintoista olisi kyllä tietää, mistä nuo erot syntyvät ja miksi nuo erot eivät ole yhtenäväisiä.

      Vastaa
  9. On totta että lynx ei tarjoa suomen osakkeiden suhteen oikeallaista verotusta – pääosin koska lynxin kautta ei voi ostaa suomen pörssistä – ja jos ostaa ulkomaiden pörssistä menee myös suomalaisten osakkeiden verotus väärin.
    Tähän on yksinkertainen ratkaisu, koska KAIKKIEN muiden maiden verotus taas menee lynxissä oikein, mikä taas ei välttämättä toimi kalliissa nordnetissä – eli olla ostamatta suomalaisia osakkeita ja keskittyä sijoittamaan siellä, missä hyvät tuotot on helpommin löydettävissä eli ulkomaailta. Kun esim. Nordnet tarjoaa melko rajattua otosta kansainvälisistä markkinoista, LYNX tarjoaa lähes kokonaan kansainväliset markkinat. Ero on niin merkittävä, että Nordet ei kykene mitenkään ottamaan vuosiin vielä kuilua kiinni.

    Vastaa
    • Jos on Lynx, tämä on toki hyvä vaihtoehto. Mutta toki hyvä muistaa, että historiassa Suomen pörssi on ollut yksi parhaiten tuottaneita pörssejä koko maailmassa! Ei voida siis suoraan sanoa, että helpompia tuottoja olisi ulkomailla, koska tosiaan Suomenkin pörssi on äärettömän laadukas ja sieltä löytyy kaikenlaisten sijoittajien salkkuun hyviä yhtiöitä.

      Vastaa
  10. Aiheeseen liittyen mietin jos (osinkoa jakava) osake on listattu useammassa eri pörssissä, onko ainoa ero kuluissa kaupankäynnissä tapahtuva valuutanvaihto? Jaetaanko myös osinko pörssin mukaisella valuutalla, jolloin myös osingoissa menettää valuutanvaihdossa? Kannattaako siis esimerkiksi ulkomaista osaketta ostaa ensisijaisesti Saksan pörssistä verrattuna vaikka USA tai Kanadan pörssiin?

    Vastaa
  11. Tämä on hyvä kysymys. Osinko tosiaan maksetaan pörssin mukaisella valuutalla, mutta suosittelen silti aina ostamaan esim. juuri Jenkkiosakkeita ihan Jenkkipörssistä. En itseasiassa osaa sanoa kuinka paljon valuutanvaihtokulut ovat saatavissa osingoissa, mutta mitä itse laskeskelin aikanaan McDonald¨sin osinkoja keräillessä, sain rahaa tilille euroja juuri niin paljon kuin mielestäni pitikin.

    Vastaa

Jätä kommentti