Ulkomaisten osinkojen verotus – mihin maihin kannattaa sijoittaa?

Ulkomaisten osinkojen verotus on byrokratiaviidakko, jossa piensijoittajan rooli ei ole kiitollinen. Itselläni on ollut osakeomistuksia ympäri maailman yli 15 vuoden verran, mutta vuosien varrella olen joutunut karsimaan niitä aina muuttuvien verosopimusten mukaan.

Tässä kirjoituksessa jaankin maat ulkomaisten osinkojen verotus -kategorioihin kahtia:
1) Maihin, joiden kanssa Suomella on oikeasti toimiva verosopimus ja
2) Maihin joiden kanssa verosopimusta ei ole, tai se ei jostain syystä toimi.

Toivon, että tämä jaottelu tekee asian helpoksi sinulle, jos etsit tietoa yleisesti tai tietystä yhdestä maasta.

On hyvä kuitenkin huomata, että vaikka osingot verotettaisiin joissain maissa ”väärin”, ei ulkomaisten osakkeiden verotus eroa suomalaisista, jos saat myyntivoittoa niistä. Ulkomaisten osinkojen verotus onkin eri asia kuin ulkomaisten osakkeiden verotus. Jos myyt minkä tahansa maan osakkeita voitolla, maksat verot 100%:sesti Suomeen. Sama ei päde osinkoihin, joista lähdemaa ottaa aina osansa.

Osinkoverotuksen lainsäädäntö on kaikkineen erittäin monimutkainen, kun on termejä kuten ennakko-osinko, osinkojen lähdeveroprosentti ja niin edespäin. Tässä kirjotuksessa keskityn erityisesti ulkomaisten osinkojen verotukseen ja toivon, että löydät vastauksesi etsimääsi kysymykseen maakohtaisesti. Mikäli et löydä, laita kommenttia tekstin loppuun niin kaivan sinulle vastauksen!

Ole tarkkana yrityksen oikeasta kotimaasta

Yleisin virhe, mitä sijoittaja voi tehdä on se, ettei ole välttämättä hereillä siitä, missä maassa yrityksen pääkonttori on. Verotussopimus määräytyykin sen mukaan, missä maassa yrityksen pääkonttori on, EI siitä missä maassa se on listattu pörssiin. 

Ehkä yleisin tilanne tällaisesta yrityksestä on esimerkiksi ADR-osakkeet, jotka on listattu Yhdysvaltain pörssiin, mutta niiden pääkonttori on jossain ihan muussa maassa sekä tietyt öljyalan yritykset Norjassa kuten Seadrill, joka oli aikanaan erittäin suosittu suomalaisten osakesijoittajien keskuudessa.

Seadrill on ”norjalainen” yritys, mutta sillä on pääkonttori Bermudalla. Tällöin Suomen ja Norjan ei-muutenkaan-niin-toimiva verosopimus ei sido Seadrillistä saatavia osinkoja, vaan tällöin noudatetaan verotussääntöä maista, joiden kanssa Suomella ei ole verosopimusta. Bermudan kanssa Suomella ei ole. Tällöin tapahtuu kuten Suomen verottaja asian ilmaisee.

”Osinkoa, joka on saatu EU-valtiosta ja sellaisesta valtiosta, jonka kanssa Suomella on osingon verotusta koskeva verosopimus, verotetaan Suomessa samalla tavoin kuin suomalaisesta yhtiöstä saatua osinkoa. Tämä tarkoittaa sitä, että veronalaiset määrät lasketaan samojen sääntöjen mukaan. Muusta kuin EU-valtiosta tai verosopimusvaltiosta saatu osinko sen sijaan luetaan Suomessa aina kokonaisuudessaan veronalaiseen ansiotuloon.

Osingot muuttuvat siis tapauksissa, joissa verosopimusta kahden maan välillä ei ole yhtäkkiä ansiotuloksi! Tällöin osingot, jotka saat esim. Seadrilliltä lasketaan ansiotulosi perään eli samaan verotukseen kuin palkkasi. Monella tämä saattaa johtaa korkeampaan veroprosenttiin pääomatuloissa (pörssilistattujen yritysten osingoissa verotusprosentti on Suomessa n. 25,5%) – itselläni kävisi juuri näin nyt jo.

Tämän takia yrityksen oikean kotimaan kanssa kannattaa olla oikeasti tarkkana. Kotimaanhan saa helposti tarkistettua kun vain googlaat yrityksen. Jokaisen yrityksen pääkonttori löytyy usein niiden Wikipedia- tai sijoittajasivuilta.

Maat, joilla on toimiva verosopimus Suomen kanssa

Henkilökohtaisesti sijoitan osinkoja maksavissa yrityksissä vain yrityksiin, joiden pääkonttori on maassa, joilla on toimiva verosopimus Suomen kanssa. Tämä johtuu siitä, että näiden maiden yritysten kanssa minun ei tarvitse miettiä verotusta tai käydä paperisotaa niin kauan kuin arvo-osuustilini tai osakesäästötilini on omassa suomalaisessa pankissani tai Nordnetissä.

Ja jos mietit, että paperisodan käyminen kotimaan viranomaisten kanssa on rankkaa, mieti sitä, kun osinkoveroja takaisin hakiessa joudut toimimaan niin kotimaan kuin jonkun ulkomaan veroviranomaisen kanssa. Kokeiltu on saksalaisten ja tanskalaisten veroviranomaisten kanssa ja en suosittele kenellekään. Ja tämän takia en saksalaisiin tai tanskalaisiin osakkeisiin enää sijoitakaan.

Seuraavien maiden kanssa Suomella onkin toimiva verosopimus. Suosittelen etenkin osingoista kiinnostuneille sijoittajille pelkästään näitä maita ajan ja mielenterveyden säästämiseksi.

Yhdysvallat
Espanja 

Hollanti
Iso-Britannia
Kanada (poikkeuksia)
Malta

Ruotsi
Suomi
Tšekki
Norja

Lista on yllättävänkin pieni. Mutta hätä ei ole tämännäköinen. Mukana on luonnollisesti myös Suomi, jossa verottaja ottaa suoraan oikean osan osingoista niin kauan kuin sinulla on suomalaisessa välittäjäpalvelussa arvo-osuustilisi.

Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että ihminen saa tarvittavan laajan hajautuksen pelkästään Suomen ja Yhdysvaltain pörssillä. Suurin osa etenkin isoista Yhdysvaltalaisista yrityksistä toimii ympäri maailman ja tärkeintä maantieteellisessä hajautuksessa ei olekaan se, missä maan pääkonttori on, vaan se, mistä yritys tekee rahansa.

Omat omistukseni ovat jaettu pelkästään Suomen ja Yhdysvaltojen välillä ja koen, että maantieteellinen hajautukseni on tarpeeksi hyvä. Talous on nykyään globaali, joten suurin osa globaaleista yrityksistä toimii kaikkialla maalla. Pääkonttori määrittää oikeastaan vain sen maan, mihin yritys maksaa veronsa.

Huomaa, että periaatteessa lähdevero ja verosopimus löytyy Suomelta monen muun kanssa (esim. Norjan ja Tanskan), mutta petosyrityksistä johtuen monen maan veroviranomaisten ovat tiukentaneet otettaan ulkomaille maksetuista osingoista ja ne eivät noudata enää verosopimusta sellaisenaan, vaikka tällainen olisi.

Tämä näkyy juuri Tanskan ja Norjan esimerkeissä ja mikäli omistat näiden maiden yritysten osakkeita, joudut hakemaan veroja takaisin näiden maiden veroviranomaisilta.

Omistin itse pitkään norjalaisia yrityksiä, mutta osinkojen verotus muuttui 2019 Norjassa, jonka jälkeen myinkin nopeasti muuten hyvin tuottaneet Orklan sekä Gjensidige Forsikringin osakkeet. Sääli sinänsä, sillä Norjassa on paljon laadukkaita yrityksiä ja talous on siellä suhteellisen terve. Jos jumpan jaksaa kuitenkin tehdä, rahat saa kyllä aina takaisin Norjasta, mutta se vaatii vain lisätöitä. Norjassa toki on se hyvä asia, että nykyään Norjan verottajalle voi ilmoittautua etukäteen ulkomaalaiseksi osakkeenomistajaksi, joten verotus hoituu hieman selkeämmin.

Tämän lisäksi ongelmia saattaa tulla tiettyjen pankkien (esim. Nordean kanssa), mikäli omistat kanadalaisia osakkeita. Nordean kanssa pitää täyttää erilliset paperit (ja maksaa tästä lystistä), jotta Kanadan ja Suomen verosopimusta noudatetaan oikein. Jos siis haluat aivan välttämättä kanadalaisia osinko-osakkeita, suosittelen arvo-osuustilin avaamista Nordnettiin, joissa verotus menee suoraan oikein.

Itse suosin yksinkertaisuutta ja siksi omistukseni ovat vain Suomessa sekä USA:n pörsseissä.

Ulkomaisten osinkojen verotus – maat, jotka verottavat osingoistasi todennäköisesti liikaa

Entä maat, joissa ulkomaisten osinkojen verotus menee väärin ja joissa maat verottavat osingoistasi todennäköisesti liikaa tai vaihtoehtoisesti ansiotuloina? Niitä on astetta enemmän. Niissä, missä se oli saatavilla myös linkki osinkojen takaisinhakuohjeisiin kyseisen maan verottajan sivuille.

Argentiina
Bermuda

Belgia
Brasilia
Bulgaria
Irlanti
Italia
Itävalta
Japani
Kiina
Kreikka
Kypros
Latvia
Liettua
Portugali
Puola
Ranska (ranskalaisten osinkojen takaisinperintäohjeet)
Romania
Saksa (saksalaisten osinkojen takaisinperintäohjeet)
Sveitsi (sveitsiläisten osinkojen takaisinperintäohjeet)
Tanska (tanskalaisten osinkojen takaisinperintäohjeet)
Unkari
Viro

Maat listalle on valikoitu sen mukaan, mihin maihin suomalaisissa pankeissa ja varanhoitopalveluissa voi osakkeisiin sijoittaa. Useassa pankissa maantieteellinen rajaus on ylläolevaakin listaa huomattavasti pienempi, joten voi olla vaikeaa löytää pankkia, jossa voi sijoittaa ympäri maailman.

Hyvänä nyrkkisääntönä kuitenkin toimii se, että jos et löydä maata ensimmäiseltä (lyhyemmältä listalta), on todennäköistä, että osinkojasi verotetaan silloin liikaa ja edessä on paperisota – tai pahimmassa tapauksessa, et saa rahoja laisinkaan takaisin. Kaikista maista ei ole kokemusta itselläni ja en esimerkiksi tiedä, miten japanilaisten osakkeiden osingot saisi takaisin ilman japaninkielen osaamista.

Ongelmana on myös se, että vaikka verottajan sivut sanoisivat, että verosopimus on voimassa, ei maa silti välttämättä noudata sitä. Jos lähtee sijoittamaan ulkomaille suurin osa opeista tulee lähinnä erehdyksen ja oppimisen kautta.

Liikaa maksettuja veroja voikin hakea takaisin jokaisen maan veroviranomaiselta, mutta tämä on aikaa vievää eikä mielestäni ajan väärti. Hain kerran Saksan veroviranomaiselta kolmen vuoden osinkojen liikaveroja takaisin ja sain noin 100 euroa takaisin. Paperien pyörittely verovirastoista toiseen oli kuitenkin sen verran turhauttavaa, että myin saksalaisen Munich RE:n osakkeet pois (myös tämä oli sääli, koska yritys itsessään on erittäin laadukas ja hyvä sijoitus myös myyntieni jälkeen). Ulkomaisten osinkojen verotus kuitenkin teki tästä liian monimutkaista eikä se maksanut vaivaa.

Ulkomaisten osinkojen verotus – sijoituspalvelulla on väliä

Suurin osa suomalaisista sijoittaa oman pankin tai Nordnetin kautta, vaikka esim. Lynxin kaltaisilla välittäjillä on suomalaisia palveluita halvempia välityspalkkioita.

Syy tähän on yksinkertainen. Kun sijoitat Suomessa toimivan (kuten esim. oman pankkisi tai Nordnetin kautta), menee suomalaisten osinkojen ja toimivien verosopimusmaiden osinkoverotus automaattisesti oikein (USA:n ja Suomen osalta) ja palvelut ilmoittavat tiedot näistä verottajalle. Aika on rahaa ja yksinkertaisuus kaunista osakesijoittamisessa.

Ongelma tulee kuitenkin siinä, mitä sanoin aiemmin. Esim. Nordea ei ole aina noudattanut automaattisesti Kanadan (ja mahdollisesti muiden kuin USA:n) verosopimusta oikein, jonka takia USA:n ja Suomen painotus osinkosijoituksissa on järkevää.

Mikäli kuitenkin käytät ulkomaisia välityspalveluja osakesijoituksiisi, joudut tekemään koko verorumban itse. Jos haluaa käyttää aikaa veroilmoituksen säätämiseen ja tekemiseen itse, koska haluaa pienemmät kulut, voi harkita ulkomaisia välittäjiä.

Itse kuitenkin olen tässä kohtaa sen kannalla, että keskimääräinen sijoittaja ei hyödy pienemmistä kuluista niin paljon, että vaiva olisi kulutetun ajan arvoista, jonka takia omat arvo-osuustilini ovatkin Danskessa ja Nordnetissä.

Ulkomaisten osinkojen verotuksen yhteenveto

Ulkomaisten osinkojen verotus on sen verran monimutkaista, että osinkosijoittajan lähtisin ennen kaikkea sijoittamisesta maihin, joilla on varmasti toimiva verosopimus Suomen kanssa. Jos tämä ei jostain syystä tunnu riittävältä, voi sijoittaa myös listan ulkopuolelle. Tai sitten vain indeksirahastoihin, jolloin sinun ei tarvitse osinkojen verotusta pohtia. Myyntivoiton verotus toimii Suomen verotuksen mukaan huolimatta siitä, missä maassa omistustesi pääkonttori on.

Eksotiikkaa hakiessa yksittäisistä osakeostoista kannattaa kuitenkin välttää yrityksiä, jotka maksavat osinkoja, ellet saa nautintoa loputtomasta paperisodasta veroviranomaisten kanssa.  Kun on kerran tehnyt paperityöt kerran esimerkiksi Saksan veroviranomaisten kanssa voin sanoa, ettei asiaan kulutettu aika ollut rahanarvoista. Myös ranskalaisten osinkojen verotus menee yleensä päin seiniä, vaikka jonkinlaista verosopimusta Suomella ja Ranskalla on.

Toivottavasti tästä kirjoituksesta oli apua sinulle, mikäli mietit ulkomaisten osinkojen verotusta sekä sitä, mihin uskallat sijoittaa ja mihin et!

Ja korjatkaa, jos on korjattavaa sekä kertokaa erilaisia kokemuksia eri pankeista, koska tuntuu, että ulkomaalaisten osinkojen verotus sekä verotussäädöstenkin noudatus on kirjavaa jo pelkästään suomalaisesta pankista riippuen – ja vaihtelee jatkuvasti!

————————————–

Voit tilata huippuarvostelut saaneet sijoituskirjani Viisas sijoittaja nyt erikseen tai yhdessä muiden kirjojen kanssa Adlibriksestä täältä 29 euron hintaan tai Tammen omasta verkkokaupasta kirja.fi.

Äänikirjojen ystäville kirja löytyy esimerkiksi Bookbeatistä ja Storytelistä sekä muista suomalaisista äänikirjapalveluista.

Jos olet uusi lukija ja olet kiinnostunut säästämisestä, sijoittamisesta, rahan tekemisestä tai taloudellisesta riippumattomuudesta aloita tästä ja löydä helpoiten sinua kiinnostavimmat kirjoitukseni. Blogini kattaa jo yli 700 tekstiä, joten olen varma, että löydät etsimäsi. 

Muista seurata Omavaraisuushaastetta käyttämässäsi sosiaalisessa mediassa saadaksesi heti tiedon uusimmista kirjoituksista!

Omavaraisuushaaste Facebook
Omavaraisuushaaste Twitter

Omavaraisuushaaste Instagram
Omavaraisuushaaste Shareville

50 kommenttia artikkeliin ”Ulkomaisten osinkojen verotus – mihin maihin kannattaa sijoittaa?”

  1. Onko sillä muutaman kympin/satasen osingolla mitään merkitystä vaikka osa siitä jäisi saamatta? Jos osakkeen kurssi muuten nousee ja sijoitus kannattaa?

    Vastaa
    • Jos kyse on yhdestä vuodesta, niin eipä varmaan. Pitkäaikaiselle sijoittajalle usein kuitenkin puhutaan sadoista tai tuhansista euroista pitkäällä aikavälillä. Eli vähän sama kuin sijoittaisi matalakuluisen indeksirahaston sijaan 2%-kuluiseen indeksirahastoon. Ja uskon, että monelle osinkosijoittajalle tämä on elintärkeätä, jos sijoittaa korkean osinkotuoton kohteisiin.

      Tärkeintä onkin ehkä juuri se, että tiedostaa tämän. Monelle tämä aiheuttaa paljon harmaita hiuksia ja turhautumisen tunteita, kun ei osaa välttämättä edes ajatella, että verosopimuksia ei ole tai monessa tapauksessa niitä ei jostain syystä noudateta. Kunhan tiedostaa nämä asiat niin, silloin pystyy tehdä itselle sopivan päätöksen.

      Vastaa
    • Tämä on erittäin hyvä pointti! Noilla verosopimuksittomilla maista pystyy hyötymään esim. opiskelijana, jos tulot ovat matalana huomattavan matalalla veroprosentilla – tai vaikka juuri vapaaherrana, kun omaa vain pääomatuloja.

      Vastaa
      • Muistutetaanpa vielä siitäkin, että myös kuolinpesä on itsenäinen verovelvollinen, eikä kuolinpesällä yleensä ole muita ansiotuloja. Ansiotuloina verotettavat veroparatiisiosingot ovat hyvä kikkakolmonen kuolinpesälle. Kuolinpesänhän voi jakaa osittain ja jättää sinne osinkosalkku pyörimään. Osakkaat voivat näin nostella osingot ilman veroja.

        Vastaa
    • Kalliit oppirahat näistä on tullut maksettua, kun ostin lapsen salkkuun Frontlinea ja Seadrilliä ymmärtämättä hevon kukkua firmojen toiminnasta. Osingot oli aikansa hyvät ja veroja ei tarvinnut maksaa, mutta tulihan niistä lopulta jäätävät turskat 🙂 Tarinan opetus lienee se, ettei pidä antaa nollaverojen sumentaa järkeä niin että sijoittaa aivan sokkona.

      Vastaa
      • Jep korkeat osinkotuotot ovat erittäin iso psykologinen ansa sijoittajille ja kun nämä yhdistää vielä normaalia pienempään verotukseen, saattaa ns. tavallinen sijoitusanalyysi jäädä kokonaan pois, kun plussat ovat niin isot!

        Vastaa
  2. Erinomainen koonti, kiitos.

    OS-tilillä ja PS-tilillä on lisäksi se ongelma, että myös Ruotsi, USA jne. pidättävät sen 15%, vaikka näillä tileillä pidätyksen pitäisi olla 0%. Joten ulkomaisista osingonmaksajista vain UK sopii näille tileille, koska UK:n pidätys on 0%.

    Osakeyhtiöltäkin pidätetään vaikka pitäisi myös olla 0%. Osakeyhtiö saa sopimuksen mukaisen 15% takaisin Suomen verottajalta täyttämällä verolomakkeen 70. Miksiköhän yksityishenkilöillä ei ole tätä mahdollisuutta?

    Vastaa
    • Kiitos! Hyvä lisäys, voisin lisäillä tuon osakesäästötilin omana mainintana tuohon tekstiin, kun senkin suosio alkaa olemaan sen verran iso Suomessa. Yksityissijoittajan elämä on kieltämättä tehty vähän turhan haastavaksi Suomessa monella eri tavalla.

      Vastaa
  3. ”Bermudalaisosingot” olisivat periaatteessa hyvä vaihtoehto myös perikunnille, joilla yleensä ansiotulojen määrä on muuten nolla. Suurimmaksi ongelmaksi taitaa kuitenkin muodostua se, että sijoituksen tekemiseen tarvitaan kaikkien osakkaiden suostumus.

    Vastaa
  4. Toimivien listalla on mainittu Hollanti, mutta ainakin itsellä noista on lähtenyt liikaa siinä tapauksessa kun omistan yhtiötä NYSE:n kautta, mutta pääkonttori on Hollannissa.

    Vastaa
    • Hyvä kysymys! Bermudan osingot tulevat ansiotuloverotukseen palkkatulojesi kanssa eli OST ei vaikuta niihin mitenkään. OST:ssa osinko-osakkeiden osalta on järkevää omistaa vain suomalaisia osakkeita ylipäätänsä.

      Vastaa
      • Hmm. Selvittelin asiaa itsekin ja tulkitsen niin, että arvo-osuustilille kilahtavat Bermudan osingot verotetaan ansiotulona, mutta osakesäästötilille kilahtavat verottomina, kuten suomalaiset osingot. Kyseessä on kuitenkin osinko, joka maksetaan osakesäästötilille. Eihän osakesäästötili ota huomioon, mistä osingot tulevat? Ulkomaiden perimät lähdeverot jäävät vain hyvittämättä. Mikäli osingonmaksumaalla ei ole lähdeverotusta, niin osinko OST:llä on veroton.

        Alla verottajan ohjeistusta: http://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/81118/osakes%c3%a4%c3%a4st%c3%b6tilin-verotus/

        ”Myös osakesäästötilillä olevien ulkomaisen yhtiön osakkeiden perusteella saatu osinko on TVL 33 c §:n 5 momentin mukaan osakesäästötilin tuottoa, jota verotetaan pääomatulona vasta, kun varoja nostetaan tililtä…
        …Jos osingosta on peritty lähdeveroa, osakesäästötilin tuottoa on aina verovelvollisen saaman osingon nettomäärä, eli osingon bruttomäärä vähennettynä ulkomaisella lähdeverolla. Esimerkiksi, jos lähdevaltio on perinyt osingosta lähdeveroa enemmän kuin Suomen ja kyseisen valtion välisen verosopimuksen mukaan on sallittua, luetaan osakesäästötilin tuotoksi tästä huolimatta vain saadun osingon nettomäärä. (TVL 53 b §:n 2 momentti). Myös jos lähdevaltion kanssa ei ole verosopimusta, luetaan osakesäästötilin tuotoksi vain saadun osingon nettomäärä.”

        Vastaa
        • Kaiken järjen mukaan noin se varmaan menee. Muistelisin, että Pörssisäätiön OST-tili-illassa tuota joku kysyi, mutta en tosiaan enää muista vastausta. Mutta kaiken järjeen mukaan näyttäisi siltä, että OST:n sisällä ansiotulovero-osingot ovat verottomia. Mielenkiintoinen case!

          Vastaa
  5. Hei. Hyvä ja mielenkiintoinen juttu.
    Pieni Tarkennus: ”Suomi, jossa verottaja ottaa suoraan oikean osan osingoista niin kauan kuin sinulla on suomalaisessa välittäjäpalvelussa arvo-osuustilisi.”
    Korjaus: Välittäjäpalvelu ei määrittitele Suomen verotusta vaan arvo-osuustilin omistajan asuinvaltio.
    Asun Virossa ja minulla on Suomessa Osuuspankissa arvo-osuustili ja pankki vähentää verosopimuksen mukaan osingoista 15% lähdeveron, johon Viro on ilmoittanut, että jos Suomi jotenkin verottaa osinkoja Viro ei verota näitä osinkoja lainkaa vaikka heillä olisi 20% verokanta ja tällä saisivat 5%-yksikköä niin ei oteta.
    Taas Italian verottaja ei noudata kahdenkeskistä verosopimusta kahdenkertaisen veron välttämiseksi Suomensta tulevista osingoista. Mutta hauskinta tässä on se, että Suomi hyvittää puuttuvan vero-osan tai jopa koko 15% lähdeveron. Suomen, näistä vastuullinen, ulkoministeri Pekka Haavisto ei ole hoitanut asiaa kuntoon lähettämistäni sähköposteista huolimatta. Tässäkin Suomi vapaaehtoisesti siirtää rahaa Italiaan EU kuvioiden lisäksi.

    Vastaa
    • Okei mielenkiintoinen. Mutta tosiaan esim. jos suomalainen omistaa arvo-osuus tilin Lynxissä, niin silloin myös verotus ei mene oikein eli tämä onkin kunnon double-whammy, jos kumpikaan osapuoli on ulkomaalainen niin silloin verotus menee väärin.

      Ja tuo kuvaamasi tilanne kyllä kuvaa hienosti sitä, kuinka sekaisin EU:n sisäiset verotussäännöt oikeasti ovat 😀 aika villi länsi noidenkin maiden osalta.

      Vastaa
  6. Hei, kiitos mielenkiintoisesta jutusta ulkomaisten osinkojen verotukseen liittyen!
    Minulla on kaksi osinkoa jakavaa ETFää: iShares MSCI Europe Quality Dividend UCITS ETF (DIST) ja iShares MSCI USA Quality Dividend UCITS ETF. Kotipaikka näissä on Irlanti. Osingot on kirjautuneet esitäytetyssä veroilmoituksessa kohtaan Ulkomaan pääomatulot, jotka verotetaan vain Suomessa, Korkotulot. Korkotulon lajina on Ulkomaisen yhteissijoitusyrityksen tuotto ja maana Irlanti. Ulkomaille maksettua veroa tai ennakonpidätystä ei mainita, eli niitä ei ilmeisesti ole otettu huomioon. Onko sinulla tietoa näiden lähdeverokohtelusta?

    Vastaa
    • Tutkin vähän asiaa ja Irlanti näyttää olevan yleisin sijainti europohjaisille ETF:lle ja rahastoillle, joten sanoisin, että nämä menevät ainakin Nordnetin osalla automaattisesti oikein. Irlannin ja Suomen verosopimuksessa on 15%:n lähdeverosoppari ja tämä menee samalla tavalla oikein kuin Yhdysvaltalaisissa osakkeissa. En ole varma, miten ne tuolla raporteilla näkyy Nordnetissä, mutta uskon, että ne menevät automaattisesti oikein ilman, että sinun tarvitsee asiaa miettiä.

      Vastaa
      • No ei todellakaan suju niinkuin Srömsössä näiden suoritusten verotus. Olen juuri laatimassa oikaisupyyntöä Suomen verottajalle vastaavasta keissistä. Nordnetin (minulla Dansken) toiminta on tässä ok, Suomen verottajan ei. Tuo ”Korkotulot” tarkoittaa, että maksat ensin tuotosta 15% ulkomaille plus 30% veroa Suomeen, joista et saa hyvitystä sentin latia (ellet toimi).

        Suomen verottajalta tulee vaatia joko veroilmoitusta korjaamalla tai verotuksen päätyttyä oikaisupyynnöllä, että suoritus on katsottava muuksi pääomatuloksi eikä korkotuloksi ja sen vuoksi siitä ulkomaille maksettu vero on hyvitettävä. Perusteluna vaatimukselle on se, että vuosi-ilmoituksen perusteella varallisuuteesi on kuulunut ulkomaisen yhteissijoitusyrityksen osuuksia, joiden omistamisen perusteella sinulle on maksettu tuottoa. Kyseessä ei siten ole vieraan pääoman käytöstä maksettu korvaus (eli korko), joten verottajalla ei ole perusteltua syytä pitää suoritusta korkotulona. Sijoitustieto.fi:n keskusteluista löytyy Jääkarhun jäätävä tapaus, vaikka haulla ”Apua verottajan kanssa”.

        Suomen verottajan toiminta tässä on ilmeinen virhe. Sen seurauksena verosopimuksen soveltamisessa syntyy ns. kvalifikaatiokonflikti. Lähdevaltion (Irlanti, minulla USA) verottaja katsoo, että kyseessä oleva suoritus on ”osinkotyyppinen”, jolloin se pidättää 15%. Suomen verottaja puolestaan pitää suoritusta ”korkotyyppisenä” ja katsoo sen vuoksi koko 30% veron kuuluvan Suomelle. Veroilmoituksen huomautus, että ”liikaa perityn” veron voi hakea takaisin lähdevaltion verottajalta ei päde tässä, koska omasta näkökulmastaan se ei ole perinyt liikaa!

        Suomen verottajalla on tuskin mitään mahdollisuuksia päätyä kvalifikaatiokonfliktin voittajaksi. Siinäkin tapauksessa, että jokin verosopimuksen artikla on aidosti tulkinnanvarainen, lähdevaltion tulkinta todennäköisesti voittaa. Tätä nimitetään lähdevaltion ensisijaisuusperiaatteeksi. Sen ylittäminen vaatisi Suomelta tavallista järeämpiä perusteluja, mitä tässä ei tietenkään löydy.

        Hyvä juttu on se, että useimmat ilmeisesti ovat saaneet oikaistua asian tavalla tai toisella. Oikaisupyynnön vuoden 2019 verotuksesta (jolloin tämä painajainen tiettävästi alkoi) ehtii vielä tehdä tämän vuoden loppuun. Mutta verottaja senkun jatkaa jo kolmatta vuotta virheellistä menettelyään. Hohhoijaa

        Vastaa
        • Kiitos informatiivisesta kommentista, täytyy päivittää vastaus! Harmi kyllä, että Suomen verottaja hoitaa tässä asian virheellisesti, kun useimmiten ongelma on siellä muissa päissä. Onkohan samanlaisia kuinka paljon ja täytyy kyllä hieman syventyä tähän tarkemmin.

          Vastaa
      • Onko sinulla tietoa miten osinkojen verotuksen kanssa käy jos omistaa jenkkilään listattuja etf:fiä mitkä mitkä maksavat osingot ulos? Itselläni jäänyt mielikuva, että joutuu verottajan kanssa vääntämään

        Vastaa
        • Tosiaan, jos olet onnistunut hankkimaan ihan Jenkkilistattuja ETF:iä, niin todennäköisesti joutuu verottajan kanssa säätämään. Tämä toki riippuu myös välittäjästä, mutta uskoisin, että edes Nordnet ei tällä hetkellä hoida Jenkki ETF:ien verotusta oikein, ellei ne ole esim. Saksassa listattuja.

          Vastaa
  7. Olipa hyvä artikkeli! Kiitos.
    Listaan kannattaisi lisätä Sveitsi, minkä opin kantapään kautta ABB:n osakkeilla, jotka ostin Ruotsin kruunuilla Tukholman pörssistä. Kyllä hämärästi muistin, että pääkonttori oli Zürichissä, mutta en sitä enempää miettinyt.
    Osinko verotettiin tosiaan pääkonttorimaan mukaan ja Sveitsissä osinkoverotus on 35%, josta Suomi hyvitti vain 10% ja sain maksaa Suomeen vielä 15,5%.
    Oli mielestäni vähän liikaa, joten myin osakkeet pois, ihan kivalla voitolla, kun laatufirman kurssi oli noussut mukavasti.

    Vastaa
  8. Ei ole taidettu vielä mainita, että välittäjäkin voi vaikuttaa tähän asiaan. Esim. Kanadan osinkojen verotus menee Nordnetillä oikein, mutta Mandatumilla ei. Joku mainitsi, ettei Hollanti menisi oikein NYSE:n kautta, mutta itsellä niiden verotus mennyt oikein taas Mandatumin kautta. Listallasi Japani näkyy väärin verottavien listalla, mutta näyttäisi tulevan lähestulkoon oikein, kun mandatumin tilille kilahti osinoja 15,32%:n pidätyksellä (tuo 0,32% ylimääräinen pidätys ei ole itselle katastrofi).

    Sitten rahastojen ja ETF:ien sisällä on osinkoverotuksessa suuria eroja ja useimmissa rahastoissa maksat osingoista verot kahteen kertaan, eli ensin ETF:n sisällä maksetaan lähdeverot ja sitten itse maksaa veron joskus myydessä. Tällähän ei ole ollut suurta merkitystä viime vuosina, kun kasvuosakkeet on jyränneet ja kurssit nousseet, mutta tästä eteenpäin tuon asian suhteellinen merkitys saattaa nousta, kun tuotto-odotukset on muuten laskeneet.

    Vastaa
    • Erittäin hyviä tarkennuksia – päivittelenpä tekstiin! Voisin hieman tarkentaa tuota kohtaa, missä puhun noista kanadalaisista osingoista ja siitä, miten ne eroavat Nordea ja Nordnetin välillä, koska tosiaan tuo osinkojen oikeellisuus vaihtelee erittäin paljon palveluntarjoajasta riippuen. Mielenkiintoista olisi kyllä tietää, mistä nuo erot syntyvät ja miksi nuo erot eivät ole yhtenäväisiä.

      Vastaa
  9. On totta että lynx ei tarjoa suomen osakkeiden suhteen oikeallaista verotusta – pääosin koska lynxin kautta ei voi ostaa suomen pörssistä – ja jos ostaa ulkomaiden pörssistä menee myös suomalaisten osakkeiden verotus väärin.
    Tähän on yksinkertainen ratkaisu, koska KAIKKIEN muiden maiden verotus taas menee lynxissä oikein, mikä taas ei välttämättä toimi kalliissa nordnetissä – eli olla ostamatta suomalaisia osakkeita ja keskittyä sijoittamaan siellä, missä hyvät tuotot on helpommin löydettävissä eli ulkomaailta. Kun esim. Nordnet tarjoaa melko rajattua otosta kansainvälisistä markkinoista, LYNX tarjoaa lähes kokonaan kansainväliset markkinat. Ero on niin merkittävä, että Nordet ei kykene mitenkään ottamaan vuosiin vielä kuilua kiinni.

    Vastaa
    • Jos on Lynx, tämä on toki hyvä vaihtoehto. Mutta toki hyvä muistaa, että historiassa Suomen pörssi on ollut yksi parhaiten tuottaneita pörssejä koko maailmassa! Ei voida siis suoraan sanoa, että helpompia tuottoja olisi ulkomailla, koska tosiaan Suomenkin pörssi on äärettömän laadukas ja sieltä löytyy kaikenlaisten sijoittajien salkkuun hyviä yhtiöitä.

      Vastaa
  10. Aiheeseen liittyen mietin jos (osinkoa jakava) osake on listattu useammassa eri pörssissä, onko ainoa ero kuluissa kaupankäynnissä tapahtuva valuutanvaihto? Jaetaanko myös osinko pörssin mukaisella valuutalla, jolloin myös osingoissa menettää valuutanvaihdossa? Kannattaako siis esimerkiksi ulkomaista osaketta ostaa ensisijaisesti Saksan pörssistä verrattuna vaikka USA tai Kanadan pörssiin?

    Vastaa
  11. Tämä on hyvä kysymys. Osinko tosiaan maksetaan pörssin mukaisella valuutalla, mutta suosittelen silti aina ostamaan esim. juuri Jenkkiosakkeita ihan Jenkkipörssistä. En itseasiassa osaa sanoa kuinka paljon valuutanvaihtokulut ovat saatavissa osingoissa, mutta mitä itse laskeskelin aikanaan McDonald¨sin osinkoja keräillessä, sain rahaa tilille euroja juuri niin paljon kuin mielestäni pitikin.

    Vastaa
    • Jos suomella ja ruotsilla on sopimus ja niin eikö suomen verottaja katso nämä hyvityssopimuksena eli vaikka 25% olisi maksettu lähdeveroa niin suomeen maksettava osinko olisi tällöin ”0,5%” (esim 100e osinko=verotettava osuus 85e x0,3 =25.5e. 25.5e-25e= suomen verottaja perii 0,5e veroja?

      Vastaavasti jos lähdevero olisi 15% ollut aiemmin niin eikö tällöin suomen verottaja ottaisi 25.5e-15e=10.5e? Olenko oikeassa?

      Vastaa
  12. Tanskaan sijoittava Nordnetin entinen superrahasto joutuu maksamaan veroa tulosta ( ei Danskalaisena rahastona ). Jos teen Dansken kautta heidän rahastoon vastaavan sijoituksen en joudu maksamaan veroa, koska rahasto on Danskalainen. Ymmärsinkö oikein?

    Vastaa
    • Riippuu täysin siitä, missä kotipaikka rahastolla on, joka löytynee rahastomateriaalista. Mutta tosiaan jos Danskelta löytyy Tanskan kruunuissa oleva Tanska-rahasto, niin silloin verotus on kunnossa.

      Vastaa

Jätä kommentti