USA:n velkakatto tulee nousemaan talousuutisten kuumimmaksi puheenaiheeksi mitä ilmeisemmin jo tulevilla viikoilla. Pinnan alla kuplii taas aivan, kuten aina ennen velkakaton saavuttamista. Viimeisen vuosikymmenen aikana samanlaista kuplintaa onkin nähty jo muutamaan otteeseen ja tämä vuosi ei olekaan millään tavalla poikkeus.
Tänään keskitynkin muutamaan asiaan, USA:n velkakattokriisiin, sen historiaan ja siihen mitä siitä kannattaa ajatella – klikkiotsikoista huolimatta. Lopussa pohdin myös, miten itse lähestyn sitä sijoittajana ja mitä jos pahin mahdollinen skenaario toteutuisikin – mitä jos Yhdysvaltain valtio menisi konkurssiin?
USA:n velkakattokriisi tulee – ja menee kuten aina ennenkin
Aloitetaan perusasioista – mikä on velkakatto? USA:n velkakatto on käytännössä USA:n valtiolle annettu lupa lainata rahaa. Ja koska USA velkaantuu absoluuttisissa dollareissa koko ajan lisää – kuten lähes jokainen muukin valtio maailmassa, velkakattoa pitää päivittää aina silloin tällöin ylemmäs. Mitä tarkoittaa silloin tällöin? Käytännössä USA on nostanut velkakattoa viimeisen 83 vuoden aikana 78 kertaa – eli keskimäärin lähes kerran vuodessa.
Jos velkakattoa sitten nostetaan lähes joka vuosi, miksi siitä on alettu jo puhumaan ja miksi tilanne on kriisiytymässä? Syynä on se, että velkakaton nostamiseen tarvitaan USA:n kongressin lupa. Ja siinäpä pulma. USA:ta johtaa tällä hetkellä demokraattipresidentti, mutta kongressissa on enemmän republikaaneja kuin demokraatteja. Republikaanit vaativatkin, että jotta kattoa voidaan nostaa, pitää samalla linjata leikkauksista ja säästöistä valtiontaloudessa.
Kuulostaako tutulta? Todennäköisesti, sillä kyseessähän on aivan sama jumppa, mitä hallitus-oppositio peli oli Suomessa viimeiset neljä vuotta – ja mitä se tulee todennäköisen porvarihallituksen myötä olemaan myös seuraavat neljä vuotta.
Kyse onkin ennen kaikkea poliittisesta teatterista, jossa republikaanit poseeraavat taloudesta ja kerskatörsäyksestä huolestuneena (joka tietenkin johtuu siitä, että Biden on johtanut USA:ta huonosti). Samalla Biden ja demokraatit vastustavat kaikkia leikkauksia, joita velkakaton nostoon republikaanit haluaisivat sitoa.
Pinnallisesti näyttää siltä, että kyseessä on selkeä pattitilanne, mutta näinhän on aina politiikassa. Kun katsoo esim. Suomessa kuinka eri paikoissa arvokartoissa RKP ja PS ovat, ne jostain ihmeen syystä silti ovat samoissa hallitusneuvotteluissa. Politiikka kun on kompromissilaji.
Velkakriisi saattaa venyä pelottavankin pitkään
Mielenkiintoista velkakatto”kriisin” seuraaminen tulee olemaan siksi, että siitä saa aina hyvät otsikot. Aika on aina loppumassa kesken, neuvotteluja tehdään yömyöhään – usein viimeisille tunneille. Ja aina kuin ihmeen kaupalla – tilanne saadaan aina jotenkin ratkaistua! Miksi näin? Koska USA:n sisällä valtion konkurssissa ei olisi poliittisia voittajia – ainakaan kahdesta isoimmasta puolueesta.
USA:n velkakaton nostamisessa epäonnistuminen johtaisikin USA:n konkurssiin, joka taas johtaisi siihen, että kaikki valtiolla olevat henkilöt eivät saisi palkkojaan tai eläkkeitään. Tämä tarkoittaisi sitä, että n. 7-8 miljoonan USA:n tulot pysähtyisivät seinään. Puhumattakaan kaikista ulkoisvaikutuksista, mihin USA:n valtion maksukyvyttömyys johtaisi. Käytännössä siis koko USA:n talous ajautuisi kerralla kaaokseen.
Velkakatto”kriisien” käsikirjaa voi katsoa viimeiseltä kymmeneltä vuodelta, koska ne ovat olleet etenkin juuri demokraattipresidenttien päänvaivana. Ironista sinänsä, koska velkakattoa on nostettua historiassa 49 kertaa republikaanipresidentin ja 29 kertaa demokraattipresidentin toimesta.
2011 finanssikriisin jälkipyykissä Obaman ollessa presidentti, republikaanit vastustivat velkakaton nostamista, koska heidän mukaansa velkaantumista olisi pitänyt hoitaa – milläs muullakaan kuin leikkauksilla budjettiin. Kriisin aikana, parissa kuukaudessa Dow Jones-indeksi laski yli 10% ja samalla USA:n velkaluokitusta heikennettiin. Yksittäisien päivien pörssilaskut olivat erittäin rajuja juuri ennen sopua – ja velkakaton saavuttamista.
Vuonna 2012 olikin jo seuraavan velkakattokriisin aika, kun Obama oli edelleen presidenttinä ja republikaanit laittamassa jälleen vastaan samoista syistä. Obamacaren myötä USA:n valtion kulut etenkin terveydenhoidon puolella olivat nousseet ja republikaanit vaativatkin koko Obamacaren lakkauttamista, jotta suostuisivat velkakattoa nostamaan.
2012 vuoden lopussa velkakatto saavutettiinkin ja rajaa ei nostettu. Mitä sitten tapahtui? Lakiteknisellä voodoolla kongressi ajoi läpi lain, joka nosti velkakattoa nostamatta velkakattoa. Vuonna 2013 USA:ssa menikin läpi muutama hieman erilainen uusi ”laki”, joka käytännössä oli vain eri tapa nostaa velkakattoa, jotta valtio pystyi jatkamaan toimintaansa. Obamacarea ei ajettu alas ja lopulta velkakattoa suostuttiin nostamaan myös republikaanien puolesta. Merkittävää on, että tänä aikana USA:n pörssit itseasiassa nousivat n. 5% puolessa vuodessa – dipaten vain hetkellisesti vuoden vaihteessa, kun velkakatto saavutettiin.
Viime velkakattokriisistä onkin siis jo kymmenisen vuotta ja nyky USA:ssa näitä todennäköisimmin synnyttääkin yhdistelmä demokraatti presidentti, republikaanivaltainen-kongressi.
USA:n velkakriisi voi tarjota hetken paniikkia
Sijoittajalle USA:n velkakriisi ja sitä seuraava hermoilu on ennen kaikkea mahdollisuus. Ja nykypörssiliikkeiden ollessa vieläkin rajumpia kuin ennen vanhaan, voidaan pörssissä nähdä erittäin rajujakin päiväromahduksia etenkin päivinä ennen sopua – tai päiviä ennen velkakaton saavuttamista. Tällä hetkellä emme tiedäkään vielä tarkkaan, milloin Yhdysvaltain velkakatto saavutetaan tällä kertaa, mutta todennäköisesti jossain kesäkuun aikana.
Vaikka kesälomalla tulenkin silloin olemaan, tulen todennäköisesti seuraamaan pörssiä suhteellisen herkeämättä ja ostan, jos järjettömiä kertaromahduksia nähdään – velkakattokriisin epävarmuudesta johtuen. Historiallisesti nämä ovat olleet pitkäaikaiselle sijoittajalle aina ostopaikkoja. Yleishermoilussa kun ei ole osakkeita, jotka eivät osaansa siitä saisi. Vaikka en mitään isoa ajoittamista teekään – tai suosittele, kannattaa näistä asioista olla tietoinen, ettei myy paniikissa turhaan. Asiat tulevat tälläkin kertaa lutviutumaan ja USA:n talous jatkaa puksuttamistaan eteenpäin, kuten aina ennenkin.
Jätä klikkiotsikot siis omaan arvoonsa ja suhtaudu velkakattoon tyynin mielin. Parhaimmillaan uutisointi ja panikointi tarjoaa mehukkaita ostopaikkoja hyvissäkin yhtiöissä – huonoimmassa tapauksessa pörssi kohauttaa vain olkiaan velkakattokriisin suhteen, koska lopputulos on jo kaikkien tiedossa.
Entä jos? Mitä tapahtuisi siinä aivan uskomattomassa tilanteessa, jossa USA oikeasti menisi konkurssiin pitemmäksi aikaa ja mitään kompromissia tai lakiteknistä voodoota ei tällä kertaa harjoitettaisi? Tätä on mahdoton sanoa, sillä tämä ei ole koskaan maailmanhistoriassa tapahtunut yllämainituista syistä, mutta USA:n valtionvarainministeriön uuden paperin mukaan pörssi laskisi 45% kolmessa kuukaudessa – tasoa finanssikriisi siis!
Tätä ei kuitenkaan tule tapahtumaan, koska se olisi niin taloudellinen kuin poliittinen itsemurha niin demokraatti- kuin republikaanipuolueelle sekä kaikille USA:laisille.
————————————–
Voit tilata sijoituskirjani Viisas sijoittaja nyt erikseen tai yhdessä muiden kirjojen kanssa Adlibriksestä täältä* 23 euron hintaan tai Tammen omasta verkkokaupasta kirja.fi vain 21 euron hintaan. Äänikirjojen ystäville kirja löytyy esimerkiksi Bookbeatistä* ja Storytelistä* sekä muista suomalaisista äänikirjapalveluista.
Jos olet uusi lukija ja olet kiinnostunut säästämisestä, sijoittamisesta, rahan tekemisestä tai taloudellisesta riippumattomuudesta aloita tästä ja löydä helpoiten sinua kiinnostavimmat kirjoitukseni. Blogini kattaa jo yli 700 tekstiä, joten olen varma, että löydät etsimäsi.
Muista seurata Omavaraisuushaastetta käyttämässäsi sosiaalisessa mediassa saadaksesi heti tiedon uusimmista kirjoituksista!
Omavaraisuushaaste Facebook
Omavaraisuushaaste Twitter
Omavaraisuushaaste Instagram
Omavaraisuushaaste Shareville