Tavoitteeni on yksinkertainen. Pyrin saavuttamaan taloudellisen riippumattomuuden – tutummin FIRE:n. Keinoni tähän ovat yksinkertaiset: kulutan vähemmän, tienaan enemmän sekä sijoitan yksinkertaisesti ja säännöllisesti. Kaikki nämä kolme asiaa ovat yhtä tärkeitä matkalla taloudelliseen riippumattomuuteen, mutta vain sijoittamalla sekä ottamalla hyödyn irti korkoa korolle-ilmiöstä, pystyn saavuttamaan taloudellisen riippumattomuuden hyvissä ajoin ennen virallista eläkeikää.
Tulenkin käymään jatkossa läpi sijoitussalkkuni menestyksen aina puolen vuoden välein tämän kirjoituksen tapaan. Syy tälle pitkälle aikavälille johtuu siitä, että spekulointisijoituksia lukuunottamatta (jotka saavat olla maksimissaan 5% sijoitetusta pääomasta), salkkuni ei juuri omistusten osalta muutu.
Uudistetun sijoitusstrategiani mukaan ostan kuukausittain osakkeita lisää, mutta vain niiltä yrityksiltä, joita jo omistan – kuukausikatsauksissa tulen erikseen mainitsemaan aina, mitä osaketta lisäilin salkkuuni. Spekulatiivisista sijoituksista sen sijaan kirjoitan erikseen tekstejä, kunhan niitä salkkuuni jälleen eksyy. Suurimmalta osalta sijoitusstrategiani onkin erittäin monotoninen ja tylsä sekä vähän aikaa vievä – eli juuri niin kuin haluankin sen olevan.
Tänään käynkin läpi pääosakesalkkuni sekä kakkossalkkuni kehityksen viimeiseltä puolelta vuodelta. Nämä salkut tuovat minulle toivottavasti joskus taloudellisen riippumattomuuden ja olenkin nimennyt ne yhdessä sijoitusasuntojeni kanssa Vapaus-rahastoksi.
Tämänpäiväisessä kirjoituksessa esittelen niin salkkujen sisällön, kehityksen kuin, miten olen pärjännyt indeksiä vastaan sijoitusstrategiallani. En laske asuntojani mukaan Vapaus-rahaston vertailuun indeksiä vastaan, koska en uudelleenarvota asuntojani kuin kerran parissa vuodessa, vaikka molemmat kasvukeskuksissa sijaitsevatkin.
Katsotaan siis, miten Vapaus-rahastoni omistukset ovat kehittyneet viimeisen puolen vuoden aikana. Tekstin tiedot ovat päivältä 1.7.2020.
Ykkössalkku H1/2020
Ykkössalkussani on selkeästi isoin osuus osakesijoituksistani. Tällä hetkellä ykkösosakesalkussani onkin kuutta eri yritystä. Seuraavassa näiden kuuden osakkeen tuotto viimeisen puolen vuoden ajalta.
Aallon Group -5,16% + osingot
Talenom +9,33% + osingot
Revenio +7,05% + osingot
Digital Realty Trust +18,68% + osingot
Alibaba -2.35%
Oma työpaikkani 0%
Puolet ykkössalkusta oli selkeästi plussalla, toinen puolikas joko nollalla tai lievästi miinuksella. Isossa kuvassa näyttääkin siltä, että Digital Realty Trust, jonka meinasin tiputtaa salkustani kokonaan pois, olikin parhaiten tuottava osake vuoden alusta lähtien! Aina sitä yllättyy.
Olen hieman pettynyt Aallon Groupin sekä Alibaban lyhyen aikavälin tuottoon, mutta uskoisin, että osavuositulokset tulevat nostamaan molempia yrityksiä (ja noh, Alibaba onkin jo noussut kahdessa viikossa lähes 20%-yksikköä 1.7. lähtien). Pitkällä aikavälillä uskoni kaikkiin omistamiini yrityksiin on edelleen 100%.
Oman työpaikkani osakkeiden tuotto 0% suurimman osan ajasta, koska työpaikkani ei ole pörssilistautunut ja sen osake uudelleenarvotetaan vain vuoden-puolentoistavuoden välein – silloin tosin toivottavasti nähdään aina kerralla kaksinumeroisia tuottoprosentteja.
Olen edelleen täysin sitoutunut myös muihin salkkuni yhtiöihin ja olen tyytyväinen niiden liiketoiminnan kehittymiseen koronasta huolimatta. Etsin edelleen paikkaa lisätä Medpace takaisin salkkuuni sekä etsin tällä hetkellä yhtä osaketta korvamaan ravintolasektorin osakkeeni, jotka myin koronan takia pois salkustani. Puolen vuoden päästä toivottavasti pääsalkussani onkin kaksi uutta osaketta tuttujen kuuden lisäksi.
Jakauma ykkössalkussa ensimmäisen puolivuoden jälkeen näyttikin seuraavalta.
Kakkossalkku H1/2020
Kakkossalkussani on tällä hetkellä erittäin pieni osuus omistuksistani, koska tällä hetkellä minulla ei ole yhtään spekuloivaa sijoitusta. Olen antanut itselleni luvan sijoittaa 5% nettovarallisuudestani spekuloiviin sijoituksiin ohi virallisen sijoitusstrategiani, sillä se on kokemukseni mukaan paras tapa saada pidettyä itseni kiinni oikeassa sijoitusstrategiassani.
Kakkossalkku sisältääkin tällä hetkellä vain kiinalaisen JD.comin, jolla oli erinomainen alkuvuosi kuten alta näkee.
JD.com +70,82%
JD.comin osake nousikin lähes 70% vuoden alusta. Kun miettii, miten JD.com puristi ylöspäin koronasta riippumatta, vahvisti tämä entisestään sitä käsitystä, että Kiinaan kannattaa tällä hetkellä ehdottomasti sijoittaa. JD.com enemmän kuin paikkasi Alibaban alisuorittamisen. Harmi vain, että JD.com on edelleen suhteellisen pieni osa salkkuani ja 70% nousu oli euroissa kuitenkin suhteellisen vähän koko salkun kokoon verrattuna.
Kakkossalkkuani voit seurata myös Sharevillessä täältä nimimerkillä Omavaraisuushaaste ja jakauma kakkossalkussa näytti seuraavalta.
Vapausrahaston kehitys vs indeksit H1/2020
Entä miten Vapaus-rahastoni (eli ykkös ja kakkossalkku yhdessä) selviytyivät indeksejä vastaan? Kuten otsikosta näki ja kuten alla olevasta kuvaajasta näkee, ensimmäinen vuosipuolikas oli sijoituksilleni isossa kuvassa onnistunut.
Koska vaihdoin sijoitusstrategiaani vasta vuoden vaihteessa, yllä oleva graafi on vielä vähän lyhyt, mutta näyttää selkeän suunnan. Lähtökohta on siis 1.1.2020 ja molemmat indeksit ovat lähteneet arvosta 100. Tästä eteenpäin päivitän graafia puolen vuoden välein ja on mielenkiintoista nähdä, miten graafi lähtee kehittymään.
Tulokset ovat kuitenkin selkeitä. Vapaus-rahastoni meni ylöspäin ja vertailuindeksini meni alaspäin. Vertailuindeksiksi valitsin MSCI ACWI IMI INDEX:n, joka kuvaa käytännössä koko maailman pienten, keskisuurten ja isojen yritysten osakkeiden kehitystä. Salkussani kun löytyy toimijoita vähän ympäri maailman, kaikista eri kokoluokista, on kyseinen indeksi järkevin vertailukohta omalle salkulleni.
Sivuhuomiona, Vapaus-rahaston tuottoon on laskettu mukaan osingot, joita sain ensimmäisen vuosipuolikkaan aikana.
Jos miettii muita maailman indeksejä, oli kaikilla niillä suunta suhteellisen samansuuntainen vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Vuoden ensimmäisellä puoliskolla niin Jenkkien S&P500, Japanin Nikkei ja Kiinan Shanghai-indeksi kaikki päätyivät pakkaselle. Yhdysvaltain Nasdaq oli ainoita indeksejä, jotka tuottivat enemmän kuin salkkuni.
Voin siis kaikin puolin olla erittäin tyytyväinen salkkuni tuottoon alkuvuodesta. Hitaasti hyvä tulee ja koska salkkuni kesti hyvin myös koronan läpi, uskon, että se pystyy siihen myös hyvinä aikoina.
Erityishuomiona täytyy myös sanoa se, että sijoitusstrategian vaihto näytti kannattavan erinomaisesti ainakin ensimmäisen puolen vuoden mukaan. Vanhalla sijoitusstrategiallani olisin hävinnyt merkittävästi indeksille ja entiset isoimmat omistukseni kuten Citigroup ja Nordea ovat molemmat edelleen yli 20% koronanaikaista tasoaan matalammalla! Sijoitustuottoni olisivat olleet oikeastaan aika katastrofaaliset vanhalla sijoitussalkullani.
Noh, onneksi olin tarpeeksi viisas myöntääkseni, että vanhat sijoitusvirheeni ja minulla kävi tuuri siinä, että tein muutoksen juuri ennen kuin korona iski.
Yhteenveto
Jos olisin saanut sijoituslainani suunnitellusti pankiltani koronapaniikin aikaan, olisin pystynyt suoriutumaan ensimmäisellä vuosipuoliskolla huomattavasti paremmin. Nyt kuitenkin tein kaksi tyhmää myyntiä (Restaurant Brands International ja McDonald’s) huonosti ajoitettuna, ja näiden myyntien huono ajoitus vaikutti salkkuni tuottoon vuoden ensimmäisellä neljänneksellä huomattavan negatiivisesti.
Halusin käteistä muita ostoksia varten ja uskoin ravintolayhtiöiden kurssienkin kärsivän pitempään kuin ne sitten oikeasti kärsivät koronasta. Jälleen paras toimi olisi ollut tekemättä mitään (kuten niin usein sijoittamisessa).
Täytyy kuitenkin silti olla tyytyväinen siihen, että salkkuni tuotti 4,7% puolessa vuodessa kun tavoitteeni on tienata se 7% vuodessa. Olen täysin tavoitetahdissa ja mikä hienointa, salkku voitti indeksin aivan selkeästi – joka on hyvä merkki myös tulevan kannalta.
Osakemarkkinat ovat etenkin koronan myötä jakautumassa nähdäkseni entistä enemmän voittajiin ja häviäjiin. Teknologiayritykset ja muut kasvuyritykset ovat olleet erittäin vahvoja jo ennen koronakriisiä ja tuntuu, että niiden etumatka vahvistui entisestään koronan myötä.
Odotan innolla yritysten osavuosituloksia nyt heinäkuussa ja elokuussa, ja katson tarkasti paikkoja, joissa kohtaa voisin ottaa ennätysison käteiskassani käyttöön. Kaikki kuitenkin etenee nyt suunnitellusti, joten tästä on hyvä jatkaa!
P.S. Liity mukaani matkalle maksimointivuoteen ja seuraa Omavaraisuushaastetta käyttämässäsi sosiaalisessa mediassa niin saat tiedon aina uusista kirjoituksista!
Omavaraisuushaaste Facebook
Omavaraisuushaaste Twitter
Omavaraisuushaaste Instagram
Omavaraisuushaaste Shareville
Omavaraisuushaaste Bloglovin’
Omavaraisuushaaste Blogit.fi
Kattava katsaus salkkusi sisältöön. Oletko muuten tehnyt vertailua eri osakevälittäjien välillä? Olen ymmärtänyt että käytät itse Danskea sekä Nordnettiä. Olisi mielenkiintoista kuulla miksi juuri nämä ja millaisia kustannuseroja eri palveluissa on.
En itseasiassa ole vielä kirjoittanut vertailua palveluntarjoajista. Voisin ottaa sellaisen työn alle – menee kuitenkin varmaan ensi vuodelle. Toki niissä on myös se vaikeaa, että kaikenlaisia tarjouksia ja hinnoittelumuutoksia tulee suhteellisen useasti. Ja tosiaan itsellä Nordnetissä ja Danskessa. Tiivistetysti voisi sanoa, että Nordnetissä suuresti Sharevillen takia ja siksi, että jos haluaa rahastoihin sijoittaa, siellä on hyvä aloittaa. Danskella taas ovat parhaat hinnat ostomäärilleni Yhdysvaltain markkinoille.
Kiitos vastauksesta. Olen itse pohtinut aloittaa sijoittamaan suomalaisiin ja amerikkalaisiin osakkeisiin. Veikkaan, että pystyn sijoittamaan harvemmin kuin kerran kuukaudessa pitääkseni kulut kurissa. Mitä palvelua suosittelet käytettäväksi jos haluaa minimoida kustannukset sanotaan vaikkapa 1800e sijoituksissa joka toinen tai kolmas kuukausi?
Jos olen laskenut oikein on Nordnetillä kulut n. 15 e luokkaa per kauppa ulkomaisiin osakkeisiin ja 9 e suomalaisiin. Danskella kulut taitavat vaihdella paljolti sen määrän mukaan mitä tuonne laittaa ja lisäksi siellä näyttäisi olevan hallinnointikulu 2e/kk. Onko niin, että Nordnet on hyvä valinta tässä tapauksessa jos sijoitussummat vuositasolla ovat suht pieniä?
Jos suomalaisiin osakkeisiin sijoittaa sekä mihin tahansa rahastoon sijoittaa, Nordnet on hyvä. Keskimäärin kuitenkin suosittelen Jenkkiosakkeisiin jotain muuta palveluntarjoajaa kuin Nordnettiä.
15 euron kulut Jenkkikauppoihin ovat vähän turhan suolaiset, joten varmaan kannattaa katsoa, millaiset esim. oman pankin palvelut ovat tässä. Nordealla ja OP:lla taitaa olla 1%:n kulut Jenkkeihin, joten tämä mahdollistaisi pienemmätkin kertaostokset ulkomaille (useammin), suunnilleen samalla hinnalla kuin Nordnetissä.
Miksi sä ostat strategia mukaan vain osakkeita, joita sulla on jo salkussa?
Hyvä kysymys! Syynä se, että vain keskittyneellä salkulla uskon, että indeksin voittaminen on oikeasti mahdollista. Jos salkussa on liikaa osakkeita siloin se usein alkaa seuraamaan indeksiä jollain tasolla, joka vie vähän osakesijoittamisesta pointtia. Ja tein paljon tutkimusta juuri näiden yritysten eteen ja uskon, että nämä ovat voittavia niin keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.
Ja kun olen kerran tutkimuksen tehnyt kunnolla, tekee tämä sijoittamisesta paljon helpompaa ja vähemmän aikaavievää. Ja toisaalta tällä hetkellä myös strategia on tuottanut selkeää ylituottoa, joten strategia näyttää toimivan juuri niinkuin suunnittelinkin.