Uusittu sijoitussuunnitelmani pörssiromahdusta varten

Siinä, missä uusin sijoitussuunnitelmani noin kuukausi takaperin, on nyt aika uudistaa myös lähes kymmenen vuotta vanha sijoitussuunnitelmani pörssiromahdusta varten.

Olen luonut sijoitussuunnitelmani pörssiromahdusta sitä varten, koska itse pörssiromahduksessa tunteet ottavat vallan – myös minusta. Kun minulla kuitenkin on ylöskirjoitettu paikka tälle suunnitelmalle, voin olla pörssiromahduksessa rauhassa ja vain tehdä, mitä suunnitelmani sanoo.

Olen aiemmin kirjoittanut pörssiromahduksista ja siitä kuinka pitkään ne kestävät. Ja kuinka isoja ne ovat keskimäärin. Tämä suunnitelmani siis perustuukin viimeisen sadan vuoden pörssidataan ja vaikka pörssissä tulevaisuus ei koskaan ole aivan samanlainen kuin menneisyys – olen silti todennut, että pörssiromahdukset isossa kuvassa muistuttavat toisiaan tarpeeksi.

Seuraavassa siis päivitetty suunnitelmani kaikkia tulevia pörssiromahduksia varten.

Suunnitelmani pörssiromahdusta varten 2.0.

Kuten todettu, käytin suunnitelmani pohjana S&P500:n viimeisen 100 vuoden historiaa. 100 vuotta on tarpeeksi pitkä aika, ja siihen mahtuu asioita koronasta toiseen maailmansotaan, että suunnitelman pitäisi toimia omituistenkin mustien joutsenten aikana.

Pörssiromahduksen aikana tavallinen sijoitussuunnitelmani siis pyörii normaalisti. Jatkan kuukausiostoksiani suunnitelman mukaan ja pörssiromahdusta varten suunnitelma tulee tähän päälle. Käteiskassani pyrkii olemaan noin 10 000 euroa tavallisessa tilanteessa pörssiromahduksen tullen, koska uskon siihen, että käteinen kannattaa olla markkinoilla käytännössä koko ajan. Tämän takia velkavipu onkin merkittävä osa sijoitussuunnitelmaani pörssiromahdusta varten – tavalliseen sijoitusstrategiaan en koskaan vipua käyttäisi.

1. Älä myy yhtäkään omistustasi
– Muistutus siitä, että kun pörssiromahdus alkaa, ei ole aika myydä vaan ostaa lisää.

2. S&P 500 -14% kaikkien aikojen huipuista:
– Ensimmäiset lisäostot tavallisen sijoitusstrategiani ulkopuolelta kaikilla käteisvaroilla
– Hae maksimi Nordnet sijoituslainaa ETF-sijoituksiani vastaan (mutta käytä siitä tästä eteenpäin siten, että 80 % lainasta on maksimi, jotta totaalisessakin romahduksessa vakuudet riittävät).
– Älä myy omistuksiasi

3. S&P 500 -24 % kaikkien aikojen huipuista
– Kaikki käteinen sisään heti, kun se pankkitilille tulee
– Käytä 50% sijoituslainasta
– Älä myy omistuksiasi

4. S&P 500 -33% kaikkien aikojen huipuista
– Kaikki käteinen sisään heti, kun se pankkitilille tulee
– Käytä loput sijoituslainasta
– Älä myy omistuksiasi

5. S&P 500 -45 % kaikkien aikojen huipuista:
– Lisäostoja niin paljon kuin rahalla saa käteisellä ja mahdollisella lisävelalla
– Usko mahdolliseen pörssien palautumiseen on vaikea pitää tässä kohtaa, kun kaikki sijoitukset ovat pakkasella ja salkun arvosta on sulanut lähes 50 % tai enemmän.
– Muistutus itselleni: pörssi nousee aina takaisin jaloilleen!
– Älä myy omistuksiasi
– Huom! Uskon, että en välttämättä elämäni aikana edes tämänkokoista pörssiromahdusta tule enää näkemään

Blogissa on se hyvä puoli, että nämä asiat tulee oikeasti kirjoitettua ylös. Kirjoitan siis tämän tekstin yhtä paljon itseäni kuin lukijoitani varten. Jos en bloggaisi, todennäköisesti en sijoitusstrategiaani pörssiromahdusta varten kirjoittaisi ylös.

Mihin rahat menevät pörssiromahduksessa?

Toinen tärkeä osa romahdusta varten suunniteltavaa strategiaa on se, että mitä itseasiassa salkkuun ostetaan kun pörssiromahdus vihdoin tulee. Jos lähtee heittämään rahaa epämääräisesti yrityksiin, jotka tuntuvat hyviltä, on tulos harvemmin hyvä (paitsi jos käy tuuri).

Sen sijaan pyrin etsimään yrityksiä, jotka ovat todistaneet kerta toisensa jälkeen, että heidän liiketoimintansa ja brändinsä kestää aikaa ja suhdanteiden ylä -ja alamäet. Ja samalla yritysten täytyy sopia strategiaani, jossa sijoitan yrityksiin, jotka maksavat osinkoa. Yritysten täytyy myös olla vaihtelevilla liiketoiminta-aloilla. Historia ei ole aina tae tulevasta, mutta se on paras asia, mitä minulla on käytössä ja usein yritykset, jotka ovat kestäneet romahdukset menneisyydessä, kestävät ne myös tulevaisuudessa.

ETF-rahastot / indeksirahastot (70 %)

70 % rahoista menee aivan tavallisesti sijoitussuunnitelman mukaan kahteen ETF-rahastoon, johon ne menevät muutenkin. Eli tässä ei sinällään ole muutosta eikä mitään ihmeellistä. Ns. Average down on siis pelin henki myös pörssiromahduksessa, enemmän samalla rahalla!

Ainoa ero tässä on se, että normaalissa sijoitusstrategiassani ETF-rahastot ovat 80 % sijoituksistani. Lisään siis pörssiromahduksen kohdalla hieman itselleni vapautta lisätä indeksien lisäksi suoris osakesijoituksia.

Suorat osakesijoitukset (30 %)

30 % rahasta menee siis osakesijoituksiin. Miksi? Koska osakkeet liikkuvat indeksiä rajummin – myös pörssiromahduksissa.

Tulenkin pitämään silmillä kahdenlaisia osakkeita pörssiromahduksissa – kestovoittajia ja maailman laadukkaimpia liiketoimintoja (jos niistä irtoaisi ostopaikkoja ylireagoinneilla) sekä tiettyjä syklisiä osakkeita, jotka romahtavat aina pörssiromahduksissa indeksiä enemmän, mutta myös nousumarkkinassa nousevat indeksiä nopeammin – jos liiketoiminta saadaan raiteilleen. Tämä osasto on siis hieman riskisempi kuin ETF:t tai maailman laadukkaimmat liiketoiminnot.

Olen listannut myös nämä osakkeet valmiiksi, jotta työtä ei tarvitse tehdä juuri tässä tilanteessa. Mukana on mielestäni niin laadukkaita yhtiöitä kuin myös yhtiöitä, joiden osakkeet ovat keskimääräistä volatiileimpia, jolloin laskumarkkinassa lasku on rajumpi, mutta hyvässä tilanteessa nousu tulee myös olemaan moninkertainen.

Laadukkaimmat liiketoiminnot

Microsoft
Meta Platforms
Sampo
Netflix
Progressive
Medpace

Sykliset ja volatiilit osakkeet

Medpace
Toast
Shopify


Molemmat listat päivittyvät tähän tekstiin ajan myötä, kun uusia mielenkiintoisia yhtiöitä käyn läpi, jonka takia lista on tällä hetkellä suhteellisen lyhyt molemmissa.

Pyrin pitämään yrityslistan suhteellisen pienenä tarkoituksella, ja pyrinkin tunnistamaan laatuyrityksiä, joilla on potentiaalia ylilyöntiin kurssireaktiossa. Usein nämä yritykset ovat laadukkaita, mutta myös hieman syklisiä. Ajan kanssa listaan tulee uusia yrityksiä kun tunnistan lisää laadukkaita yrityksiä eri toimialoilta, joilla on potentiaalia ylireagoida pörssilaskun tullessa. Tulen näitä päivittämään tähän tekstiin ajan kuluessa, koska teksti toimii myös samalla henkilökohtaisena muistiinpanonani.

Yhteenveto sijoitussuunnitelmasta pörssiromahdusta varten

Tunnen itseni, jonka takia lisäsin hieman löysää osakkeet vs. ETF-rahasto kohtaan normaalista strategiastani. Vaikka pyrin vähentämään sijoitusten seuraamiseen käytettyä aikaa merkittävästi tästä vuodesta eteenpäin uuden sijoitusstrategiani myötä, seuraan pörssiä aina isommalla mielenkiinnolla isojen heiluntojen hetkellä. Ja jos en antaisi itselleni lupaa ottaa vähän enemmän näkemystä osakkeilla romahduksen aikaan, saattaisin rikkoa sijoitussuunnitelmaani, mikä on aina huono asia.

Tämä suunnitelma siis ottaa huomioon niin markkinan kuin minut itseni sijoittajana.

Isossa kuvassa kuitenkin pääpaino on indekseissä, koska sen tuotto on tarpeeksi. Miksikö? Ihan vain sen takia, että tasaisesti ajoitettuna romahduksen aikana sijoitetut rahat indeksiin pystyvät helposti isojen pörssiromahdusten jälkimainingeissa 50-100% muutamassakin vuodessa. Tärkeintä on vain sijoittaa säännöllisesti ja luottaen siihen, että käänne tulee – kuten se on aina tullut – ja tulee aina tulemaan. Ja jatkaa sijoituksia myös kurssien käännyttyä takaisin kaakkoon ja uuteen härkämarkkinaan.

Onko sinulla jo strategia pörssiromahdusta varten kirjoitettuna ylös?

Kiinnostuitko ajatuksistani?

Viisas Sijoittaja- kirjan kansi

Tilaa bestseller-sijoituskirjani "Viisas Sijoittaja"

Kiinnostaako osakesijoittaminen ja haluat ymmärtää, miten tulla paremmaksi sijoittajaksi? Voit nyt tilata arvostelumenestys, Suomen Ekonomien Bisneskirja-yleisöäänestysvoittajan ja yli 20 000 kpl myyneen bestseller-sijoituskirjani ”Viisas sijoittaja – tunne itsesi ja osakemarkkinat” kaikista suomalaisista kirjakaupoista tai suoraan minulta signeerattuna!

Vaurastu Viisaasti -kirjan kansi

Tilaa huippusuosittu "Vaurastu Viisaasti - Rahataidot haltuun"-kirja

Haluatko henkilökohtaisen taloutesi kerralla haltuun? Tilaa vuodessa yli 30 000 kappaletta myynyt ja huippuarvostelut saanut ilmiö ”Vaurastu viisaasti – rahataidot haltuun”, jossa tiivistän kaikki oppini matkaltani nollasta eurosta yli puoleen miljoonaan euroon!

Kuuntele äänikirjaa

Äänikirjojen ystäville bestseller-kirjani löytyvät myös kaikista suomalaisista äänikirjapalveluista.

Uusi lukija?

Jos olet blogissa ensi kertaa, olen kirjoittanut 10 vuoden aikana blogiini yli 1 000 kirjoitusta kaikkeen henkilökohtaisesta taloudesta sijoittamiseen asti. Jos sinua siis pohdituttaa mikään talousaihe, aloita tästä ja löydät todennäköisesti vastauksen askarruttavaan kysymykseesi. Ja jos et löydä, laita kommenttia ja kirjoitan aiheesta!

Seuraa somessa

Voit seurata blogiani haluamassasi sosiaalisessa mediassa ja saat uusimmat heti tiedon uusimmista kirjoituksistani, että matkastani suoraan fiidiisi!

56 kommenttia

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

  1. Miten varmistut siitä, että käyttäessäsi Nordnetin salkkulimiittiä ETF-rahastot vakuutena, tilanne ei johda pakkomyynteihin pahimmassakaan romahduksessa? Kuinka monta prosenttia olet esimerkiksi valmis käyttämään lainaa omasta pääomasta? Mitkä olisi riittävän turvalliset tasot historiaan peilaten?

    1. Mä yritin saada sijoituslimiittii vähäistä omaisuuteeni nähden ja valuuttatilieni jatkumisen suhteen, fo that sht nordnetistä, mut koko puolen tunnin työ, älyttömiin kysymyksiin vastaaminen vei puoli tuntii, sit kaatui viimeisellä sivulla koko shit, eli ANTAA PASKAN OLLA, pitäkää tunkkinne, jatkan täysin velattomana kaikin puolin elämääni and i feel good about it(hain myös yllättäviin eläinlääkärikustanuksiin lainaa Nordeasta siis vähäisellä summalla sijoituksiini nähden, vastaus olie EI..lol huvittaa…antaa olla ..ei tarvi hahah

    2. Joo itse asiassa hyvä pointti, kun en tarkentanut sitä tuossa. Tarkoitus olisi, että käytän aina 80 % ns. ”maksimilainana” eli 3. vaiheessa sijoitan 50 % siitä, 80 %:sta maksimilainaa. Neljännessä vaiheessa sitten loput siitä, mitä on jäljellä (jälleen miettien, että 80 % täydestä lainasta on se maksimi).

      Tämän pitäisi riittää jopa yli 50 % indeksiromahduksissa + tietysti jatkuvan pääoman lisäämisen myötä palkasta ja muista tuloista. Mutta jos näyttää siltä, että romahdus vain jatkuisi ja jatkuisi, niin silloin käyttäisin arkeni puskurirahastoa lainan vähentämiseen, jotta ns. margin call riski ei olisi edes lähellä. Lainassa tosiaan on se tärkeintä, että sillä ei sijoituksiaan edes vahingossa onnistu tuhoamaan, joten tämän turvamarginaalin pitäisi riittää.

      1. ei tommosil spekulaatioilla..laskelmilla ole juuri mittään merkitystä sit tosipaikan tullen

  2. Nordnetissa viimeksi, kun itse hain luottoa sen määrä oli rajattu 3x salkun arvo. Lainoitusaste eli paljonko tuosta voit käyttää riippuu salkun sisällöstä, mutta ton s&p500 etf:n näyttäisi olevan 80%. Eli lainan voi hakea jo paljon ennen romahdusta valmiiksi, kun se on tuo lainoitusarvo, mikä käytännössä rajoittaa lainan määrän eikä myönnetty luotto. Ja aina voi hakea lisää luottoa, jos pääoma on kasvanut tarpeeksi, mutta eipä tuota kovin usein joudu tekemään.

    1. Jep, itse kun olen vasta siirtämässä omistuksia sinne, niin velkaa ei juuri tällä hetkellä voi nostaa, mutta hyvä tietää että sitä voi hakea. Kahden vuoden sisään kaiken käteisen pitäisi olla ETF:ssä kiinni, jonka jälkeen sitten voi ensimmäisen lainan hakea – ja jäädä pörssiromahdusta odottelemaan.

  3. Missä vaiheessa ne sijoituslainat on tarkoitus maksaa takaisin?
    Ja millä rahalla? Pitääkö sijoituksia myydä pois jossain vaiheessa vai riittääkö palkka lainanlyhennyksien tekemiseen?

    1. Hyviä kysymyksiä! Jos saan maksimilainan (mitä pidän epätodennäköisenä), niin pyrin todennäköisesti maksamaan ne jollain 10 vuoden aikajänteellä pois.

      Ja omassa tilanteessani sijoitussummat ja lainat pysyvät todennäköisesti sen verran hallittuina vs. tuloni, että maksan ne tosiaan ihan palkkatuloilla pois. Tuloni kun tuntuvat nousseen nopeammin kuin omaisuuteni ja tavoite on pitää sama tahti myös jatkossa.

  4. Tuo yritysten ostolista pörssiromahdusten tms. varalle on hyvä ajatus. Olen kyllä huomannut tämän kevään kurssiheilunnoissa että joidenkin omistusteni kurssit reagoivat toisia voimakkaammin yleisiin markkinaliikkeisiin – täytyy pitää tämä mielessä tulevaisuudessa.

    PS: suunnitelman kohdassa 5. mainitaan Dow Jones -indeksi, pitäisikö siinä olla myös S&P 500 kuten edeltävissä kohdissa.

    1. Jep, rahoitustieteessähän näitä kutsutaan ns. korkean betan osakkeiksi, koska osa osakkeista on vain puhtaasti volatiilimpia ja syklisimpiä. Joten oikeat romahduksessa valittuna voi saada merkittävää ylituottoa, mutta toki se vaatii sen, että liiketoiminta palautuu. Tämän itse mokasin vuosina 2023-2024, koska valitsin väärät korkean betan osakkeet ja tämän myötä myös salkkuni jäi junnaamaan paikalle.

      Ja joo korjasin, se oli typo.

  5. Kohdissa 2-4 käytät kriteerinä S&P500:n laskua kakkien aikojen huipusta, kohdassa 5 kriteerinä onkin Dow Jones -indeksin lasku. Miksi tässä kohtaa vaihto S&P500:stä toiseen indeksiin?

    Millä perusteella olet valinnut kriteerinä käytettävät lasku prosentit, -14, -24 jne?

    Oletko automatisoinut indeksien seurannan jotenkin vai luotatko siihen, että noin isot laskut huomaa ns. normi markkinaseurannalla?

    Hyvä kirjoitus! Laittoi pohtimaan, että pitäisikö itsekin laatia vastaava strategia romahduksia varten.

    1. no vaikka siksi, että tasaluvut ovan massoille, osto ja myynnit ja kaikki hinnat kannattaa aina laitta epä arvattaviksi sille vastapuolelle, kuten kaikki muutkin asiat elämässä

    2. Joo korjasin Dow Jonesin pois, se oli jäänyt vanhasta strategiasta. Eli S&P500 kaikissa.

      Mallinsin nuo prosentit aikoinaan jo alkuperäiseen suunnitelman ja tutkin lähinnä viimeisen 100 vuoden pörssiromahduksia ja nuo tasot näyttivät olevan sellaisia, että ne ovat aidosti turvallisia. Ja koronaromahduksessa ja vuoden 2023 romahduksessa prosentit toimivat myös erinomaisesti, eli puhtaasti historialliseen dataan viitaten.

      Ja joo, vaikka olisi pari viikkoa katsomatta sijoitusuutisia, niin normilehdissäkin näin isoista pörssiromahduksista uutisoidaan eli niitä on nykymaailmassa onneksi mahdoton missata. Pörsseistä tuntuvat kaikki puhuvan niin mediassa kuin arjessakin. Ja varmasti moni lukijakin asiasta kysyisi, jos en itse huomaisi 😀

      Edit: Ja tosiaan Rami on myös siinä oikeassa, että epätarkat luvut ovat aina parempia kuin pyöreät, koska algoritmit pyörittävät markkinoita sen verran paljon.

  6. Muistelen, että et aio sijoittaa vivutettuihin rahastoihin. Kuitenkin ottaisit sijoitusluottoa? Eikö molemmat ole sitä samaa eli vipua vähän eri muodossa? Samoin tietysti asuntolaina plus sijoittaminen.

    Itselläni on Nordnet maailma 125 ja S&P500 x2, mutta sijoitusluotto ei ollut tullut mieleen – no, nyt alkoi pikkuisen kiinnostaa. Kenelle se sopisi sinusta? Ottaisitko sijoitusluottoa normaaleina aikoina?

    Toisaalta kaikki tämä vivutus toki tuntuu kikkailulta, kun tuoton tärkein tekijä on kuitenkin se eksponentti, eli aika. Tuo älä myy mitään on kyllä hyvä kaivertaa johonkin isolla. (Salkun tapahtumalogi kertoo valitettavasti, että lähes joka kerta olen onnistunut sabotoimaan tuottoa yrittämällä jotain manööveriä, kun pörssit on dipannut.)

    1. Jep juurikin näin eli en sijoittaisi vivutettuun normitilanteessa. Ja samoin en myöskään ota sijoituslainaa normitilanteessa.

      Eli vipu varattu vain näitä oikeasti kerran 5-10v tapahtuvia pörssin ”oikeita” romahduksia varten. Ja silloinkin aktivointi tapahtuu jo ison korjauksen jälkeen, koska loppupeleissä yli 20%:n S&P500:n tiputuksia nähdään aniharvoin. Tämä vähentää selvästi riskiä juuri vivun käytössä.

      Ja tämä on varmasti isoimpia ongelmia monella sijoittajalle. Olen huomannut, että tämän strategian kirjoittaminen ylös etukäteen auttaa oikeasti, koska etenkin koronaromahduksessa pystyin käyttämään sen lähes täydellisesti hyödykseni (paitsi, että lainaa ei pankki antanut). Silloin strategia toimi täydellisesti, mutta en vain osannut myydä oikeita osakkeita oikeisiin aikoihin, jota ongelmaa ei onneksi rahastoilla ole, kun niiden myyntiä tarvitse ajoittaa.

  7. Moro Esa!
    Kerrot, että olet määritellyt velkavivun aktivointitasot pörssihistoriaa perusteella. Oletko huomioinut yleissivistyksen ja tiedon kulun muuttuneen ajan saatossa huomattavasti. Omaa mutuani, nykyisin kriisit eivät aiheuta samanlaista paniikkia kuin ennen, jolloin sijoittajien tietolähteiden määrä oli vähäinen ja tiedon kulku hidasta vrt nykyaika. En väitä, että suuret pörssiromahdukset olisivat mahdottomia, mutta tietyllä tasolla ne ovat muuttuneet yksisarvisiksi. Metsästätkö siis yksisarvista? Kuvittelen, että dipit ovat lyhyempiä joten ostotasojen aktivoituessa ne on voitu jo ostaa kiinni ennen kuin olet painanut osta-nappia. Hieman tasaisemmin jaoteltu ja useampi ostotaso mahdollistaisi ostojen aktivoitumisen.

    Sijoituslainalla aiheutat tulojen hankkimisvähennyksiä. Miten olet ajatellut hyödyntää vähennykset verotuksessa? Kohdistuvatko vähennykset voitollisiin myynteihin vai osinkoihin? Tuskin käytät alijäämähyvitystä?

    Katselen tätä aihetta hajautetun ja aktiivisemman vivuttajan silmin. Minullakin on suunta kohti suurempaa rahasto ja etf painotusta. Tällä hetkellä osakkeiden määrä on 50% salkusta.

    Kiitos hyvästä blogista. Olen seurannut blogimatkaasi alusta asti ja kirjoitustesi kautta sinusta välittyy kuva ihmisestä, josta on esikuvaksi monelle.

    1. Kiitos paljon! Tosiaan ajat ovat muuttuneet ja tämä on itse asiassa aika lähellä aikaisempaa strategiaani (jonka kirjoitin blogissa ensimmäisen kerran vuonna 2018). Sen jälkeen ollaan nähty kaksi korjausliikettä (korona ja 2023), joissa molemmissa strategia olisi toiminut erinomaisesti (jos pankit olisivat vain minulle suostuneet lainaa antaa).

      Liikkeet ovat nykyään nopeampia kuin ennen (vaikea nähdä oikeasti vuoden pituista laskumarkkinaa enää nykymaailmassa), mutta tuntuu, että historia näissä aika hyvin toistaaa itseään. Ja toki suunnitelma on rakennettu siten, että en edes halua maksimoida lainaa, vaan käytän maksimilainan vain, jos tulee kerran vuosikymmeneen tilanne tyyliin korona tai finanssikriisi.

      Muistaakseni voin käyttää näidenkin sijoituslainojen tulojen hankkimisvähennyksiä vuokratulojeni vähennykseen, eli sinänsä pääomatulojahan itsellä on joka vuosi tarpeeksi, että vähennykset saa tätä kautta helposti käytettyä eli ei tarvitse myyntejä säätää niitä hyödyntääkseni. En kuitenkaan muista pystyikö näin tekemään, joten kun aika tulee, niin täytyy verottajalta varmistaa ja jos ei niin sitten vain myyn pienen määrän voitolla aikanaan. Vähennettävät kulut ovat sen verran pieniä vs. kokonaisvarallisuus, että katson tämän sitten varmaan tilanteen mukaan.

  8. Ei ole strategiaa kirjoitettuna, mutta käytännössä se on se, että älä myy mitään ja jatka rahastosijoittamista niinkuin ennenkin. No nyt se on kirjoitettuna. Kiitos sinun blogin ja tekstin. Ei se ihan noin agressiivinen ole kuin sinulla, mutta onpahan ainakin tarpeeksi yksinkertainen ja siten helpohko toteuttaa 😆

    1. Hienoa, että teksti laittoi kirjoittamaan tämän ylös! Kuulostaa itsestäänselvältä, mutta kun oikea romahdus sitten seuraavan kerran taas tulee, ihmismieli on mielenkiintoinen, jos ei ole valmista suunnitelmaa mistä ottaa kiinni – ja silloin tulee usein virheitä tehtyä.

  9. Minulla ei ole kirjoitettua suunnitelmaa, mutta sijoitan vain maailmanindeksiin, joten luonnollisesti lisään sitä kun halvemmalla saa. Muussa tapauksessa lisään kalliimmalla.

    Onkohan kirjoituksesi ajankohta enteellinen? Tuntuu että viime aikojen ralli ei voi tässä maailmantilanteessa päättyä muuhun kuin vähintäänkin isompaan korjaukseen.

    1. Tämä varmasti erittäin toimiva strategia myös, ja itsekin haluan vain vähän nostaa riskitasoani, niin siksi laina on vaihtoehto. Todellisuudessahan sama strategia itsellä on ollut jo vuosikymmenen, mutta tämä nyt vain päivitetty indeksirahastomaailmaan.

      Varmasti erinäisiä korjausliikkeitä ainakin yksittäisten toimialojen osakkeissa nähdään lyhyen ajan sisään, mutta koko markkinan korjaukseen en usko tänä vuonna. Mutta toivoisin olevani väärässä, koska se olisi itselle toki erinomainen asia.

  10. on, mun strategia on mun päässä, ei paperilla. nyt 120 eri osakkeen salkku.

    Pidän mahdollisena tai jopa todennäköisenä, että 2030 luvulla tullooo se viimmen rommaus, josta ei ole paluuta, kun Maailma ei riitä. ei riitä kikkurien elätykseen joita suvakit täten roudaisi eurooppaan.

    game over, eli rahtaa saunasi täyteen kuivamuonaa tms siin 2032 paikkeil täh.. yah

    noin muuten, pienemmissä rommauksissa myyn vähiten laskeneita ja ostan eniten rommanneita..thats it

    1. Nih, 30 luvun alussa sauna ja kaapit täyteen kuivamuonaa sekä säilykkeitä, paras on hernekeitopurkit, säilyy 15 vuot hyvin ja kivennäisvettä ja mehuja, siis kaikkea kauan, vuosia säilyvää.

      Varaava takka ja polttopuita jokunen heittokuutio olis hyvä. Voi katos sähköt ja vedentulo pätkiä.

      jooh, seuraava rommaus 30 luvun ehkä puoles välis vois olla ”peak everything”..jossa skenaarioossa alkutuotanto rulettaisi, kuten energia ja kaivos, lannoitus, maatalous rulettaisi, näiden osakkeet turhien alojen firmojen kääntäessä kupit. Nih, noin muuten olen all in at all times, osakkeisssa ,120 eri sortimenttii. Sihen asti, kuten sanoin…heilunnassa voipi myydä parhaiten pintansa pitäneitä osakkeita ja ostaa eniten rommanneita.

      Eli nyssit täs Iranin sodassa myydä öljy-yhtiöitä joniin verran ja ostaa vaikka lentoyhtiöitä tilalle, vain semmosta hienosäätöä, ei mullistavia salkunmuokkauksia.

      Kait saan esittää ideoitani, vaikken palstanpitäjä tässä olekkaan juh heh

  11. Huomaathan että sun tulee olla hakenut lainalupaus ennen romahdusta. Rommin aikana menee kolmisen viikkoa ennen ku se myönnetään jos sitä ei oo valmiina

    1. rommauksessa pankki voinee peräytyä lainalupauksessaan? Ainakin vaaatia lisävakuutta?

      Mä en tolle laina tielle enää lähde, ettei mene talo ja tontti alta pahimmassa tapauksessa.

      1. Olen kokeillut molempia tapoja ja itse asiassa molemmissa on juuri huonot puolet. Toisella kerralla minulla oli voimassa oleva lainalupaus, mutta kun halusin sen aktivoida, se peruttiin (koska poikkeustilanne korona). Toisella kerralla hain romahduksessa ja silloin en sitä saanut (koska ehdot olivat jälleen muuttuneet :D).

        Mutta tosiaan, koska sijoituksia ei minulla Nordnetissä vielä ole, niin en materiaalista lainaa pysty muutenkaan hakemaan ennen kuin käteiset on sinne laitettu – eli joskus 2v päästä, ellei romahdus toki tule etukäteen, mikä kyllä allekirjoittaneelle kelpaisi tässä kohtaan.

  12. Kuulostaa erittäin riskaabelilta.
    Eli jos sun salkku huipuissa olisi 100k, niin haet 80k lainaa, josta käytät 80%? Kun salkku on tippunut 56k arvoon, niin koko 64k on laitettu sijoutuksiin? Eikö tuossa tapauksessa tule pakkomyynti kun salkun velka on suurempi kuin 80% lainoutusarvo?

    Ja mitä teet jos nordnet tiputtaa lainoitusarvon esim. 80%->60% jos tulee uusi finanssikriisi?

    Vaatii todella kovat pallit ottaa seuraavassa talouskriisissä massiivinen velkavipu laskeviin osakkeisiin samalla kun vielä asuntolainaa maksellaan ja työttömyys ampuu katosta läpi.

    Pysy ihan perus kk-säästössä. Strategiasi kuulostaa poukkoilevalta ja riskiseltä. KISS!

    1. Juu siis vaikeasti selitettävä, mutta 80 % aina jokaisen laskun jälkeisestä tasosta. Luonnollisesti lainaahan ei edes voisi käyttää tuossa kohtaa, kun arvo on laskenut alle tuon 80 %:n 😀 Eli 33 %:n laskun kohdalla käyttänyt sen kaiken, eli 80 % vakuusarvosta. Joka jättää sitten vielä merkittävän laskuvaran vielä tuohon.

      Vivussa on ehdottomasti riskiä, mutta toki näiden lisäksi taloudesta löytyy aina puskurirahasto (jota ei ole korvamerkitty sijoituksiin, mutta mitä voi tarvittaessa käyttää, jos ilmestyy juuri joku tuollainen täysin poikkeustilanne) ja toki tätä helpottaa myös työni alalla, joka on suhteellisen sykleistä välittämätöntä, joka vähentää oman talouden riskiä entisestään.

      Mutta nostamasi pointit ovat hyvä esimerkki juuri siitä, että en suosittelisi kenenkään tätä strategiaa kopioivan – koska se on luotu pelkästään oman talouteni kokonaisuutta varten ja oman riskinsietokyvylleni sopivaksi.

  13. Moi! Kiitos taas erinomaisesta blogista. Strategiasi kuulostaa niin järkevältä ja hyvin mietityltä, että noudatan todennäköisesti itsekin sitä. On myös erittäin järkevää listata etukäteen mitä osakkeita romahduksissa on tarkoitus hankkia, sillä se tuo tarpeellista mielenrauhaa ja kylmäpäisyyttä, kun on speksit aina valmiiksi mietittynä.

    1. Kiitos! Jos omaan talouden kokonaisuuteen sama strategia toimii, niin tosiaan silloin hyvin kopioitavissa. Velkavivun kanssa vain kannattaa aina olla tarkkana, että sen pystyy oikeasti sitten kantamaan, jos musta joutsen talouteen saapuisikin vielä romahduksen jälkeenkin.

    1. Tällä hetkellä koetan hitaasti isyysvapaalla työstää tuota Youtube-projektiani eteenpäin ks. https://www.omavaraisuushaaste.com/seuraava-projekti-ideoitasi-kaivataan/ mutta hitaasti etenee, kun aikaa nyt suhteellisen vähän päivässä.

      Seuraava kirjaprojekti on kuitenkin jo päätetty ja se on talouskirja nuorille, koska niin paljon sitä on pyydetty (ja ymmärrän hyvin, että Vaurastu viisaasti saattaa vähän liian vaikeasti lähestyttävä olla joillekin nuorille). Mutta ensin pitäisi tuo Youtube-projekti saada alta pois isolta osin ja siinä menee varmasti ainakin vuosi vielä tällä tahdilla.

  14. Olen miettinyt, että onko pörssi muuttunut tässä vuosikymmenen aikana. Voisi kuvitella, että elintason nousun ja digitalisaation yleistymisen myötä sijoittaminen on globaalisti kaiken aikaa yhä yleisempää ja tietenkin myös helpompaa, kun suoria osakepoimintojakin voi tehdä alle minuutissa omalla puhelimella. Aiempaa selvästi isompi joukko ihmisiä on siis samassa veneessä ja kaikilla on sama tavoite: vaurastua. Laivaan mahtuu kaikki halukkaat.

    Pelkästään 20-luvulla on eskaloitunut vaarallisia konflikteja ja pandemioita, joiden luulisi ajavan maailman pörssin syvään syöksykierteeseen. Ja kyllähän kurssit ovat useasti kyykänneet, mutta ne ovat myös nousseet nopeasti, jopa päivässä tai viimeistään kahden kuukauden päästä entiselleen ja uuteen ATH-lukuun. Eilen tietyt indeksit sukelsivat -10%, mutta tänään ollaan vastaavassa nousussa.

    IT-kuplasta on puhuttu vähintään 10 vuotta. AI-kuplasta on puhuttu viime vuodet. Jälkikäteen voidaan todeta, että ison käteiskassan päällä istuminen romahduksen pelossa olisi ollut epäedullinen päätös. Ehkä mitään kuplaa ei olekaan, vaan alati jatkuva kurssinousu ilman merkittävää korjausliikettä on täysin perusteltua ja markkinat toimivat.

    Uskotko, että ns. perinteinen pörssiromahdus tulee vielä tällä tai ensi vuosikymmenellä? Jotenkin vain tuntuu, että pörssi ja pelurit ovat nyt erilaisia kuin aiemmin ja sellaista isoa korjausliikettä vaativaa sokeaa ja hyväuskoista fomo-sijoittamista ei tapahdu (vrt. vuosituhannen vaihde). Kurssien nousu on ollut niin vakuuttavaa vuodesta toiseen, että mikäli jollain on merkittävää osakkeisiin tarkoitettua käteiskassaa, niin se kannattaisi laittaa poikimaan viimeistään nyt. Vai olenko liian optimisti ja ehkä naivikin?

    Oma pörssiromahduksen varautumissuunnitelmani on Nordnetin superluotto, jota minulle on jo myönnetty nyt 100k euron edestä. En usko, että pääsen sillä isommin ostamaan alelaarista lappuja tai sitten pitää olla nopea ja päättäväinen, kun ”romahdukset” ovat nykyään niin nopeita.

    1. Nyt on mustan joutsenen geenit kasassa. Tähän pitäisi perehtyä ja tarkistaa (vuosi)luvut, mutta ymmärrätte idean.

      –Vuosituhannen vaihteesta Japani on tarjonnut nolla- ja miinuskorkoisia lainoja. Tämä johti siihen että ympäri maailmaa otettiin lainaa jeneissä ja toisessa valuutassa sijoitettiin kiinteistöihin/indekseihin/pörsseihin. Jos katsot jenin arvon pudotusta 2026, tämä on tulossa tiensä päähän ja sijoituksia pitää realisoida lainojen kuittaamiseksi.

      –2008 oli suuri finanssikriisi, jossa riskipitoisimpiakin asuntolainoja paketoitiin sijoitustuotteiksi yhä uudelleen ja sijoitukset paisui käsittämättömiin mittoihin. Öljyn hinta raketoi ja kaatoi koko tämän korttitalon. (vaikuttaako tutulta tilanteelta 2026 (Iran/Venäjä)). Tämä kuvio tarjoaa selityksen tämä jälkeisiin pakolaisvirtoihin ja asuntojen kysyntään.

      –Yhtenä huomiona 2008 finanssikriisi ei käytännössä lainkaan loppunut, vaan jatkui rahanpainamisena ja keskuspankkirahoituksena tähän päivään asti. Se suurilta osin meni pörssiin sellaisenaan ja ne jotka eivät rahojaan sijoittaneet, hävisivät. Mutta tämä on tulossa tiensä päähän öljyn ja energian nousun myötä (pörssin kysyntä laskee koska rahat tulevat yleisesti menemään arkielmän kuluihin).

      –Tekoäly on ilmiselvä kupla, eniten sijoittaneet mm. Microsoft/Spacex ovat pudonneet 20-30%. Seuraavaksi on Nvidian vuoro, joka on IT-kuplan/2008 mukaisesti kierrättänyt sijoituksia keskenään kasvattaen monikertaisiksi ja gpu:t varastoissa koska ei ole ollut energiaa kytkeä verkkoon. Näytönohjainten salakuljetusta Kiinaan välikäsien kautta ei varmaan sitäkään katsota hyvällä.

      Mark my words, jos olen väärässä toivottavasti saatte makoisat naurut – nyt ja myöhemmin! Jos en ole, toivottavasti ette menetä suuria summia. Aloitan sijoittamisen vuoden sisään. Onnea peliin itse kullekin!

      1. Aika näyttää, romahduksen ennustaminen on aina ollut vaikeaa ja useimmiten ihmiset ovat ainakin ajankohdasta olleet väärässä kuin oikeassa.

    2. Joo itse asiassa käsittelin tätä tekstissä tämän vuoden alkupuolella: https://www.omavaraisuushaaste.com/kuinka-kauan-porssiromahdukset-kestavat/

      Pörssiromahdusten ja korjausliikkeiden pituus on käytännössä lähes puolittunut 2000-luvulla ja uskon, että tämä tulee pysymään. On vaikea nähdä tilannetta, missä edes kokonaiseksi vuodeksi menetettäisiin usko markkinoihin.

      Ainoa skenaario, missä näen tämän mahdolliseksi on finanssikriisin kaltainen musta joutsen, jossa oikeasti moni vivulla pelaava markkinaspekulantti pyyhkiytyisi markkinoilta kerralla pois. Tämä on mielestäni täysin mahdollista seuraavan 10 vuoden sisään, koska eipä koronaa tai finanssikriisiä osannut kukaan nähdä.

      AI on todellista (toisin kuin IT-kupla), mutta sielläkin rahoitus on niin ristikkäistä, että joku varmasti siinäkin tulee jäämään puille paljaille – paljon pelaajan koosta riippuu se, mikä on sitten lopputulos laajemmilla markkinoilla.

      Usein olen myös huomannut, että konseraviitisetkin sijoittajat alkavat epäilemään sitä, että tuleeko laskua koskaan (esim. vuodet 2020-2022), kun hurlumhei vain jatkuu ja tuntuu tyhmältä istua käteiskassan päällä. Mutta esim. vuonna 2023 kuitenkin nähtiin iso korjausliike ja ilman OpenAI:n läpimurtoa (joka sinänsä oli valkoinen joutsen), markkinat näyttäisivät tänään erittäin erilaisilta. AI-hypehän yksin käytännössä pitää pörssejä ylhäällä, vaikka makrotalous on menossa erittäin happamaan suuntaan öljyn hinnan, tulevan inflaation ja koronnostojen takia.

      Ja juuri tuon viimeisen pointin takia strategia kannattaa olla valmiina. Laskut tulevat olla nopeita ja käytännössä toimia pitää heti, kun oma strategia sen antaa tehdä. Muuten varmasti jää ihmettelemään, kun vuorovesi on jo kääntynyt toiseen suuntaan.

  15. Kiitos kirjoituksesta, olen nähnyt vastaavia suunnitelmiä aikaisemminkin mm jossa askeleet meni 20,30,40,50 prosentin pudotuksessa mutta oikein hyvä tämäkin, sitä paitsi aika harvaksi jäävät yli 20 prossan pudotukset.

    Kertoisitko vielä ihan euroissa luvut kun nämä prosestit ovat hieman epäselviä, eli otetaan vaikka 1M salkku ennen romahdusta. Paljonko hakisit lainaa ja paljonko siitä lainasta sijoitat näissä sun tarkastuspisteissä esim siihen sp500 indeksiin.

    Kiitos!

    1. Jep, pitkälti tämä strategia on tarkoitettu niihin kerran vuosikymmennessä / viidessä vuodessa romahduksiin. Muuten perus kuukausisijoittaminen riittää.

      Täytyy päivitellä tuohon itse tekstiin noi esimerkit, kun on aikaa, sen verran paljon sitä tarkemmin kyselty!

      1. Kiitos, joo, tavallaan ihan selkeää matematiikkaa tämä on, mutta tapoja tätä ymmärtää tuntuu olevan monia.

        Itse ajattelen kutakuinkin näin (maksimaalisesti yksinkertaistettuna) että 50% romahdus olisi hyvä vielä sietää ilman MCta eikä suurta jännitystä.

        Eikkäs lähtötilanne 1M salkku jossa on se 800te takausarvoa ATH lukemissa. Näin olleen jos otetaan se -50% skenario niin salkun arvo onkin siinä tapauksessa tippunut 500te joten takausarvo on tippunut 400te tasolle. Näin olleen näkisin että 1M salkulla on turvallinen limiitin määrä 400te.

        Siitä itse osteluun, eli tiputuksen tulleen voisi alkaa käyttämään limiitista 20% kerrallaan 10% välein, eli 10, 20, 30, 40 ja 50, eli sijoittamalla 80te kerrallaan kukin kymmennyksen tiputuksen kohdalla.

        Tässä on myös se hopeareunus, että aina limiitilla hankkima osakeerä lisää myös salkkuun uutta vakuutta, eli jokainen 80te erä lisää sen 40te uutta vakuutta, eli näin olleen kun ollaan saavutettu -50% AHT’sta on salkun koko noin 700-800te (sisältäen 400te limiiitin) niin se riittää takaamaan lainaa oikein hyvin eikä tartte murehtia muusta kuin että pystyy maksamaan korot… jotka ovatkin jo sen kokoisessa limiitissa ihan reilut.

        1. Joo ja ehkä se -10% kannattaa vielä pistää normaalin heilunnan piikkiin ja tarkastuspisteet olisi 20, 30, 40 ja 50 joten jokaisen kohdalla sijoitettava määrä olisi se 25% limiitista eli tässä tapauksessa 100te.

          En tiedä onko porukka tutkinut esim sp500 kohdalla miten -10% tiputukset ovat historiassa toimineen, mahdollisesti ne olleet hyvä ostokohtia myös.

          1. Jep, uskallan väittää, että 10%:nkin tiputukset ovat olleet hyviä ostopaikkoja. Ja noh pitkällä aikavälillä jokainen taso on ollut hyvä, niin tämä toisaalta aika hyvin tukee sitä 😀

            Ja tuo on varsin hyvä pointti, että pienemmässä asteikossa, joka menee selkeämmin asteittain, tuo limitin hallinta on paremmin tehtävissä. Täytyy miettiä myös, olisiko siinä järkeä nyt itselle myös, kun rahastoihin menee enemmän rahaa – osakkeissa oli vähän se, että kaikkea 50 % ei edes heti saanut laitettua, kun eka piti päättää, mihin rahat laittaa, niin siinä tuli luontaista porrastusta.

            1. Jep, tästä sitten herääkin kysymys että kannattaako olla aina 120-140% sijoitettuna 100% sijaan. Se on aika turvallinen takauksia ajatelleen, ja jos on esim vakaista osinko-osakkeista tai indeksista kyse. Tavallaan riskit kasvaa mutta mahdollinen OPO tuotto myös. Lisäksi saa takausarvot käyttöön kun ovat kuitenkin nekin ihan rahan-arvoista. Tästä on verkossa aika vähän tietoa ja eikä se tietenkään kaikille sovi. Mutta kun on jo satojen tuhansien salkusta kyse eikä rahoille akuuttia tarvetta niin maltillinen jatkuva vipu ole välttämättä huono idea juuri sillä ajatuksella että ajallinen hajautus on hankala ja indexit ovat aina pyrkineet ylöspäin.

              1. Jep ehdottomasti. Sinänsä, jos oma riskinsietokyky Ja talouden kasssavirta tuon kestää, niin se voi hyvinkin toimia pitkään – ja ehkä jopa koko oman eliniän ajan, jos ei oikeasti merkittäviä korjausliikkeitä a la finanssikriisi tule. Sinänsä täysin mahdollinen skenaario, jolloin ylituottoa tuolla vivulla jonkun verran saa.

  16. Hyvä kirjoitus tämäkin. Erityisesti etukäteen kirjattu suunnitelma on mielestäni koko asian ydin. Romahduksen keskellä psykologinen paine on niin kova, että ilman valmista toimintamallia tulee helposti joko jäädyttyä tai tehtyä hätäisiä liikkeitä.

    Itsellä ajatus on vähän samansuuntainen, mutta ensimmäinen vaihe on nyt purkaa nykyinen salkkuvipu määrätietoisesti pois. Silloin seuraavan isomman romahduksen tullessa Nordnetin limiitti olisi oikeasti käytettävissä ostopaikkoihin, eikä nykyisen riskitason ylläpitämiseen. Tämä onkin jo melkein tehtynä.

    Ehkä tärkein oppi on se, että vipu ei ole itsessään hyvä tai huono työkalu. Ratkaisevaa on, käytetäänkö sitä suunnitelmallisesti silloin kun odotusarvo on selvästi parempi ja riskinottoon on perusteet. Seuraava pörssiromahdus on tietenkin joka päivä lähempänä, emme vain tiedä milloin se tapahtuu. 😉

    Samalla ruuvaan omaa salkkuani määrätietoisesti indeksipainotteisemmaksi. Se on ollut pitkään hyvin osakepoimintapainotteinen ja vieläpä vahvasti Helsingin pörssiin kallellaan. Pitkän aikavälin tuottoni olisi varmasti ollut parempi indeksipohjaisena kuin osakkeita poimien.

    Eli korjataan tässä kahta asiaa samaan aikaan, mutta hätiköimättä. Verottaja jos ei iskisi väliin, korjauksen voisi tehdä nopeamminkin.

    1. Kiitos! Juurikin näin, vipu on pitkälti vain yksi työkalu muiden joukossa ja sitä voi käyttää juuri niin riskisesti ja uhkarohkeasti kuin haluaa. Kysehän on vain siitä, miten sitä käyttää.

      Ja tosiaan, etenkin tässä blogia kirjoittaessa on huomannut, että vaikka kirjoittaa periaatteessa muita ihmisiä varten, näiden asioiden ylöskirjoittaminen palvelee myös itseä, mikä on mukava lisä tässä hommassa. Sijoitusstrategia erikoistilanteisiin pitäisi kaikilla olla kuitenkin kirjattuna ulos – tai muuten voi tehdä erittäin katastrofaalisia päätöksiä pahimmillaan.

      1. Tuo on muuten erittäin hyvä huomio.

        Olen itse huomannut vähän saman ilmiön, vaikka en blogia kirjoitakaan. Olen viime aikoina sparrannut omaa sijoitusstrategiaani paljon tekoälyavustajan kanssa, ja yksi suurimmista hyödyistä on ollut juuri se, että ajatukset tulee pakotettua sanoiksi ja kirjattua ylös. Ja kun saman avutajan läpi ajaa kaikki ajatukset ennen päätöksiä ja sitten ne päätökset niin laatu paranee koko ajan.

        Moni asia tuntuu omassa päässä selkeältä, kunnes sitä yrittää perustella toiselle. Silloin huomaa nopeasti, mikä osa suunnitelmasta on oikeasti mietitty loppuun asti ja mikä perustuu enemmän mutuun tai tunteeseen.

        Itselläni esimerkiksi nykyinen ajatus vipujen purkamisesta, ETF-painon kasvattamisesta ja romahduksiin varautumisesta on hioutunut pitkälti juuri tällaisten keskustelujen kautta. Lopputulos ei välttämättä ole täydellinen, mutta ainakin se on tietoinen suunnitelma eikä reaktio markkinatilanteeseen.

        Ehkä siinä mielessä blogin kirjoittaminen, sijoituspäiväkirja tai vaikka tällainen sparrailu palvelevat kaikki lopulta samaa tarkoitusta.

        Ja oikeastaan tästä tuli mieleen vielä yksi asia. Oman sijoitussuunnitelman kirjaaminen ylös ei sinänsä ole uusi ajatus – siitä on kirjoitettu sijoituskirjoissa ainakin Seppo Saarion ensimmäisistä teoksista lähtien. Mutta kuinka moni oikeasti palaa siihen suunnitelmaan vuosien aikana?

        Jos suunnitelma kirjoitetaan kerran ja unohdetaan pöytälaatikon pohjalle, sen hyöty jää aika vähäiseksi. Vasta kun sitä joutuu säännöllisesti perustelemaan, päivittämään ja haastamaan uusien tilanteiden myötä, siitä tulee aidosti käyttökelpoinen työkalu. Ehkä suurin hyöty ei lopulta olekaan itse dokumentti, vaan jatkuva prosessi ja aktiivinen sparrailu sen ympärillä.

        1. Jep, ongelma on juuri siinä, että vaikka ne kirjoittaakin ylös, niin ei välttämättä palaa.

          Mutta tässä oikeastaan onkin sijoittamisen kauneus. Kaikki perusasiat sijoittamisesta on jo sanottu pitkään eikä ne ole oikeastaan muuttuneet, vaikka markkina onkin muuttunut. Vaikeaa on vain muistaa ne – kaikkina aikoina.

          1. Näin se on. Ja muistaa ettei pidä yrittää keksiä ns pyörää uudelleen ja pitkäänkin jatkuva erikoistilanne ei ole mikään uusi normaali. Kuten moni kuvitteli nollakorkojen olleen ja ihan valtiopäättäjätasolle asti.

  17. Nyt ollaan ATH tilanteessa, kaikkien aikojen huipussa. Kun tulevaisuuden suunta näyttä enemmän tai vähemmän alas, eikös nyt kannattaisi myydä kaikki ja sitten kun on tultu alas, ostaa samalla rahalla enemmän kuin myi? Ainakin Warren Buffettin yhtiö on ilmiselvästi tekemässä näin ja pitää yllä satojen miljardien käteisvaroja. Ilmeisesti jatkaa osakeomistusten myyntiä tälläkin hetkellä.

    Passiivisen sijoittamisen riskeistä markkinaan on julkaistu tutkimuksia (haku: passive investing price inelasticity) ja kirjoja. Itse en ole tätä vielä kerinnyt lukemaan, mutta aiheesta kertova McDonald: How to Listen When Markets Speak on lukulistalla. Ilmeisesti yksi argumentti passiivisijoittamista vastaan on, että isot yhtiöt saavat yhä isomman osuuden sijoittajien rahoista indeksissä ja siten isot osakkeet voivat kasvaa kadottaen yhteyden reaalimaailmaan. Tämä voisi selittää Nvidian huimaa(järjetöntä?) nousua viime vuosina.

    Itse olen aloittamassa sijoittamista, ja mielestäni juuri nyt ei ole hyvä hetki. Oma tulkinta nykytilanteesta: Iran & Ukraina tulee vielä nostamaan energiahintoja, joka tulee pakostakin näkymään taloudessa että markkinoilla negatiivisesti. Samaan aikaan AI yli-innostus on törmäämässä taloudellisiin realiteetteihin, joka laskee koko markkinaa vielä isosti lisää. Sitten jälkeen ostan. Ensi vuonna?

    Aika näyttää, kukin taaplaa tavallaan 😀

    1. ATH ei itsessään ole historiallisesti ole ollut merkki siitä, että käteispainoa kannattaa olla. Pörssihän itse asiassa tekee uudet huiput joka 20. päivä historiallisesti. Eli erittäin usein.

      Berkshireä ei yksityissijoittajan kannata liikaa katsoa. Kun olin Omahassa Buffettia kuuntelemassa pari vuotta takaperin, niin eräs sijoittaa kysyi Buffettilta, että jos aloittaisi sijoittamisen, miten nyt tekisi. Buffett totesi, että jos nyt aloittaisi tyhjästä, todennäköisesti pystyisi noin 50 % vuosituottoon, mutta ei siihen enää pysty, koska heillä on niin paljon rahaa. 300 miljardia on paljon vaikeampaa sijoittaa kannattavasti kuin 3 000 euroa.

      Ja joo en muista referoinko tuota tutkimusta, mutta käsittelen tuota passiivisuuden suosion lisääntymisen dilemmaa tässä tekstissä laajemmin: https://www.omavaraisuushaaste.com/mita-jos-kaikki-sijoittaisivat-indeksirahastoihin/

      Ja mitä Nvidiaan tulee, yhtiöhän ei ole edes erityisen kallis. Todellisuudessa se vain tekee rahaa ja tulosta aivan käsittämätöntä tahtia. P/E 35 ei ole teknologiayhtiölle vielä mikään järkyttävä – etenkin kun miettii kuinka paljon kasvuodotuksia yhtiölle on ladattu. Ja esim. Metahan liikkuu taas nyt jo alle 20:n.

      Uskon, että tänään on jälleen paras aika aloittaa sijoittaminen ylihuomenna toiseksi paras. Markkinat yllättävät etenkin pessimistit usein uudelleen ja uudelleen – ja itse isoa laskua saatetaan joutua odottamaan vuosikausia (jolloin markkinoilla kannattaa olla). Mutta toki jokainen tyylillään ja varovainen kannattaa olla, kunhan ei ole liian varovainen.

  18. Suunnitelmastasi puuttuu vivun purku kokonaan. Missä vaiheessa alat maksamaan lainaa pois? maksatko vain korkoja kunnes ollaan taas ATH?

    1. Joo tarkoitus on maksella vain korkoja ja pitää tuo saavutettu vipu tuosta eteenpäin, koska se siitä itsestään sitten vähenee, kun salkkuun koko ajan virtaa lisää rahaa joka kuukausi. Täytyy kyllä tarkentaa tuo tekstiin, koska alunperin suunnitelma oli 10v lainan takaisinmaksulle, mutta Nordnettiin Danskesta siirryttyäni tälle ei tarvetta ole.