Vastuullinen sijoittaminen on tällä hetkellä mediassa ja sosiaalisessa mediassa yksi kuumimpia aiheita. Syynä tähän on jatkuva ilmastopaniikki sekä Hankenin apulaisprofessorin Hanna Silvolan ja Tiina Landaun kirjottamasta ”Vastuullisuudesta ylituottoa sijoituksiin” – kirjasta, jonka Alma Talent julkaisi aiemmin tänä vuonna.
Nyt tuntuukin, että olen ihan aito bloggaaja, sillä sain arvostelukappaleen kyseistä kirjasta ja tässä tekstissä avaankin kirjaa kuin myös yleisesti ajatuksiani vastuullisesta sijoittamisesta sekä viime ajan keskustelusta, joka on pyörinyt aiheen ympärillä.
Rakastan kirjoittamista ja etenkin talousasioista lukemista, joten olin erittäin iloinen arvostelukappaleesta ja siitä, kuinka hyvin se osuu minimalistivuoteeni sekä muutenkin koko ajan toitottamaani kulutuksen vähentämistä, joka auttaa nopeuttamaan matkaa taloudelliseen riippumattomuuteen.
Kyseessä on siis erittäin tuore kirja aiheesta, josta ei ole suomeksi kirjoitettu mielestäni tarpeeksi kun miettii, kuinka iso teema ympäristö ja ilmasto on julkisessa keskustelussa jo ympäri maailman. Tämä näkyykin siinä, kuinka paljon kirja on saanut keskustelua aikaiseksi esim. sosiaalisessa mediassa ja muissa blogimedioissa.
Omasta taustastani vastuulliseen sijoittamiseen pitää sanoa se, että toinen sivuaineeni kauppakorkeakoulussa oli vastuullinen liiketoiminta. Se oli ainoa aine, joka kiinnosti keskimääräistä enemmän (ja hei ainoa, josta sain vitosen keskiarvon!). Olin siis jo ennen kirjan lukemista suhteellisen tuttu vastuullisen liiketoiminnan, siihen liittyvän akateemisen tutkimuksen kanssa sekä sen kanssa, millaisia väitteitä siitä esitetään puolesta ja vastaan.
Mitä on vastuullinen sijoittaminen?

Vastuullinen sijoittamisen (englanniksi ESG-investing) suurin ongelma on se, että se leimataan usein asiaan perehtymättömien näkökulmasta liian kapeasti vain viherpiiperrykseksi sekä ympäristöystävällisyydeksi. Tämä on vain yksi kolmasosa totuudesta. Vastuullinen sijoittaminen katsookin asioita kolmesta eri näkökulmasta:
1) Ympäristönäkökulmasta
2) Sosiaalisen vastuun näkökulmasta sekä
3) Hyvän hallintotavan näkökulmasta
Kun yhdistää nämä kolme asiaa tasapainoisesti yhdessä yhtiön numeraalisten arvojen kanssa, voi vastuullisuudesta saada jotain irtikin.
Ympäristönäkökulmasta katsotaan esim. päästöjä, energiatehokkuutta, jätteitä sekä ympäristöohjelmia, joita yrityksellä on.
Sosiaalisen vastuun näkökulmasta katsotaan esim. tuotevastuuta, työelämän oikeuksia sekä yleisiä ihmisoikeuksia niissä sijainneissa, missä yritys operoi.
Hyvän hallintotavan avulla voidaan arvioida esim. korruption mahdollisuutta, hallituksen valinnan tai vaikka veronmaksun erityispiirteitä.
Kuin tilauksesta silmääni osui muutama viikko takaperin Financial Timesin erityisen mielenkiintoinen uutinen siitä (vaatii tilauksen), kuinka PwC:n tutkimuksen mukaan eettiset aukot johtamisessa ja niiden ympärillä pyörivät ongelmat aiheuttivat enemmän yritysjohtajien potkuja vuonna 2018 kuin koskaan historiassa.
Yleensä mietitään, että toimitusjohtajat vaihtuvat, jos tulos on huonoa tai toimitusjohtaja ei tule toimeen yrityksen hallituksen kanssa. PwC tutkikin maailman suurimpia yrityksiä viime vuodelta ja viime vuonna toimitusjohtajien vaihdoksista 39% selittyi skandaalilla, joka johtui joko toimitusjohtajan tai työntekijöiden sopimattomasta käytöksestä (eli usein huijaamisesta tai lain rikkomisesta). Esimerkkejä näistä ovat mm. petokset, lahjonta, sisäpiiritiedon väärinkäyttäminen, ympäristövahingot, vääristellyt CV:t sekä seksuaalinen häirintä. 39% alkaa olemaan jo sen verran iso luku, että jokaisen sijoittajan pitäisi ottaa se tosissaan.
Vastuullisessa sijoittamisessa tärkeintä mielestäni onkin tajuta se, ettei se tapahdu jossain vastuullisuuden tyhjiössä. Vastuullinen sijoittaja ei katso pelkästään kolmea edellä mainitsemaani kriteeriä, vaan lisää ne vain olemassaolevaan työkalupakkiin, joilla arvostelee yhtiöitä. Tässä muutama esimerkki, millaisia ajatusharjoituksia vastuullisen sijoittajan näkökulmasta voisi esim. tehdä.
1) Mikäli ympäristö- ja päästövaatimukset kiristyvät globaalisti, mitä se tarkoittaa sijoittamani yrityksen liiketoiminnalle?
2) Onko yritys tekemässä tehdasta tai toimipistettä alueelle, jossa lapsityövoiman käyttö on todennäköistä? Ja mitä se tarkoittaa yritykselle?
3) Onko järkeä, että yrityksen hallituksen puheenjohtaja ja toimitusjohtaja on sama, vai keskittääkö tämä liikaa valtaa yhdelle ihmiselle? Esim. Nokiaa kritisoitiin tästä ja Ollilan ylivalta yrityksessä lamautti ylintä johtoa toimimasta juuri tämän tuplaroolin takia.
Kaikki tietävät, mitä huono hallintotapa on aiheuttanut esimerkiksi Volkswagenilla (päästötestihuijaukset) tai Boeingilla (virheelliset anturat lentokoneissa, jotka aiheuttivat todennäköisesti kaksi lento-onnettomuutta). Joillain saattaa myös olla jopa omakohtaista kokemusta esim. Talvivaaran omistamisesta sekä siitä, mitä ympäristökatastrofi teki Talvivaaran hinnalle.
Vaikka vastuullinen sijoittaminen ei siis tunnu mielenkiintoiselta, on hyvä muistaa, että se kattaa paljon myös ihan yksinkertaista sijoituskohteen riskien arviointia, että jokaisen sijoittajan pitäisi ymmärtää sitä edes korkealla tasolla.
Vastuullisen sijoittamisen menetelmät ja raportointi sekä niihin liittyvät ongelmat
Koska vastuullinen sijoittaminen sisältää kokonaisuutena niin paljon erilaisia asioita, on vastuullisuus tietoa yksinkertaisesti liikaa tavalliselle sijoittajalle. Tämän takia vastuullisuusraportit, menetelmät ja siihen liittyvä data on mielestäni hyödyllistä pelkästään sijoitusalan ammattilaisille. Kaltaiseni harrastusyksityissijoittajan on haastavaa arvioida pelkästään yrityksen taloudellista kuntoa – jos tähän päälle laittaisi vielä vastuullisuusdatan arvioimisen, voisin ihan suoraan vaihtaa alaa sijoitusammattilaiseksi.
Koska raportteja ja menetelmiä vastuullisuuteen liittyen onkin suunnilleen yhtä paljon kuin niitä arvioivia tahoja, on hyvä muistaa, että esim. yksinkertainen rahastosijoittaminen Nordnetissä helpottaa vastuullisen sijoittajan vaivaa huomattavasti.
Monelle rahastolle löytyy jo valmiita vastuullisuusasteikoita, ja näitä yksinkertaisia mittareita seuraamalla pystyy saamaan jonkinnäköisen käsityksen vastuullisuudesta. Mutta koska käsitys vastuullisuudesta on aina yksilöllinen, voi jollain mittarilla täysin vastuullinen rahasto, ollakin jonkun sijoittajan mielestä vastuuton ja sisältää yrityksiä, joihin ei halua sijoittaa. Joka tapauksessa, jos on kiinnostunut sijoittamaan vastuullisesti, ovat indeksirahastot yksityissijoittajan paras tapa siihen.
Edes kaikki yritykset ja niiden suuromistajat eivät näe, että vastuullisuusraportointi olisi millään tavalla hyödyllistä yrityksille. Warren Buffetilta kysyttiin Berkshire Hathawayn yhtiökokouksessa ESG-raportoinnin kannattavuutta ja Buffet sanoi, että hän uskoo, että Berkshire Hathawayn firmat pärjäisivät siinä, mutta heitä ei kiinnosta tehdä raportteja asiaan liittyen, koska ne lisäävät vain byrokratiaa ja kuluja – asia, jota Buffet korosti moneen kertaan yhtiökokouksen kysymyksiin vastatessaan.
Saako vastuullisesta sijoittamisesta ihan oikeasti ylituottoa?
Sijoittajaa kuitenkin kiinnostaa pitkälti vain yksi asia – voiko vastuullisella sijoittamisella ihan oikeasti saada sitä ylituottoa?
Yksinkertaisesti kirjakin toteaa, että vielä ei ole tarpeeksi tutkittua tietoa siitä, tuottavatko esim. vastuulliset ETF:t enemmän vai vähemmän kuin yleisindeksihin perustuvat sijoitustuotteet. Kuten aiemmin mainittu, myös jokaiselle palveluntarjoajalla on oma standardi vastuullisuusindeksille, joten kun sijoitat vastuulliseen indeksiin, harvoin tiedät, korreloiko vastuullisuus oman käsityksesi kanssa vastuullisuudesta.
Jos taas valitsee suoria osakesijoituksia indeksien sijaan, on mielestäni vastuullinen sijoittaminen hyvä tapa rajata pois tiettyjä sijoituksia, sen sijaan, että valitsee sijoituskohteet sen mukaan. Usein riskit seuraavat yrityksiä, jotka ovat huomattavan epävastuullisia, mutta toisaalta erittäin vastuullinen yritys ei välttämättä ole hyvä sijoitus. Suorista osakesijoituksista en siis usko, että vastuullisella sijoittamisella pystyisi ylituottoa järkevästi saamaan tällä hetkellä, eikä mikään tutkimus sitä tuekaan.
Toisaalta tiettyjä vastuullisuuden vaikutuksia on todistettu tieteellisesti. Esim. aktivistisijoittajilla on positiivinen vaikutus kohdeyhtiön tuottoon, sillä aktivissijoittajan mukaantulon jälkeen vaikuttamisen kohteena olleet yhtiöt ovat tutkimusten mukaan tehneet parempaa operatiivista tulosta, tuottaneet positiivista riskikorjattua ylituottoa ja niiden on markkina-arvo on kasvanut.
On myös huomattu, että vastuulliset yritykset ovat usein defensiivisempiä kuin vastuuttomat yritykset. Mielestäni on hyvä kuitenkin huomata, että tässä on hyvin mahdollista harha, jota kirjassa ei mainittu. Usein menestyneet yritykset alkavat panostaa vastuullisuuteen, koska ne pystyvät ja niiden tuloksentekokyky on korkealla. Näin syntyy positiivinen sykli.
Hyvä esimerkki on Apple, joka julisti viime vuonna, että se toimii nykyään 100%:sesti uusiutuvalla energialla. Kun yritys ennen iPhonea taisteli vielä kannattavuuden kanssa, tämä asia oli tärkeysjärjestyksessä ehkä sijalla 104954354. Menestyvät yritykset ovat vastuullisia, koska ne pystyvät olemaan ja mielestäni vastuullisuus ei useinkaan ole syy menestykseen vaan seuraus menestyksestä. Lyhyellä aikavälillä on kuitenkin selvää, että vastuullisuus maksaa yrityksille – eli osakkeenomistajille.
Aktivistisijoittajat usein iskevätkin kiinni johonkin epäkohtaan, joka yrityksessä on todettu ja pyrkivät saamaan hallituspaikan tai pari, jotta tätä asiaa pystytään edistämään. Jos siis näet aktivisijoittajan iskevän hampaasi johonkin yritykseen, voi siellä olla tietyllä aikavälilä korkeampi tuotto.
Vastuullisista sijoitusvälineistä pitää myös erityisesti mainita vihreät joukkolainat, joiden olen nähnyt yleistyvän selkeästi myös omien osakeomistusteni joukossa. Esim. Nokian Renkaat päästivät juuri vähän aikaa sitten vihreän joukkkolainan, jonka korko on sidottu siihen, kuinka hyvin tietyt vastuullisuusasiat täyttyvät yrityksessä. Mielestäni tämä on rakentava tapa edistää vastuullisuutta yrityksessä kuin yrityksessä, koska siinä yhdistyy laadulliset asiat ja eurot.
Vastuullisuudesta ylituottoa sijoituksiin – kirja-arvostelu
Entäpä sitten itse vastuullisuudesta ylituottoa sijoituksiin -kirja, joka toimi tämänkin blogikirjoituksen pohjalta? Kannattaako lukea vai ei?
Jos olet tavallinen yksityissijoittaja, joka käy päivätöissä jossain muualla ja sijoittaa vapaa-aikanaan, lähtisin siitä, että tutustuu ensin ns. sijoittamisen peruskirjallisuuteen. Jos olet jo valmiiksi tutustunut sijoittamisen peruskirjallisuuteen, on tämä kirja silloin sinulle sopiva, sillä se antaa näkökulmaa, joita perinteinen sijoituskirjallisuus ei anna. Itse ahmin kirjan kahdessa osassa, koska kirja oli suht lyhyt – ”vain” vähän alle 300-sivua.
Itselleni mielenkiintoisimmat asiat oli laitettu kirjan loppuun, joten innostuin sitä pitemmälle, mitä kirja meni, koska alku oli suurelta osin vastuullisuuden esittelyä ja kirjan pihvi ylituottoa hakevalle sijoittajalle onkin ennen kaikkea kirjan viimeisissä kappaleissa tilastoineen ja tutkimuksineen sekä alussa muutaman case-tapauksen avulla. Oma lempiesimerkkini oli siitä, mitä tapahtuu laivoille kun ne tulevat elinkaarensa päätyyn – enpä ollut aiemmin miettinyt asiaa laisinkaan!
Kritiikkinä täytyy kuitenkin sanoa se, että kirjaa lukiessa tuli mielenkiintoisista case-tapauksista huolimatta mieleen aivan kuin olisin takaisin kauppakorkeakoulun penkillä lukemassa oppikirjaa. Tekstissä näkyy akateemisuus, joka johtaa siihen, että kirja ei vetänyt aivan niin hyvin kuin mielenkiintoisesta ja modernista aiheesta kertova kirja, voisi parhaimillaan vetää. Tämä toki on ymmärrettävää, koska kirja on tarkoitettu myös mahdolliseksi oppikirjaksi, mutta nostaa samalla tavallisen yksityissijoittajan kynnystä lukea kirjaa.
Sijoittaminen on ylipäätänsä vaikea laji kirjoittaa asiallisia kirjoja, jotka vetävät – viihdekirjat, jotka on naamioitu sijoituskirjoiksi ovat erikseen – ja olen lukenut vain kourallisen sijoituskirjoja, jotka ovat onnistuneet tässä täydellisessä tasapainottelussa.
Kenelle sitten suosittelisin kirjaa? Suosittelen kirjaa etenkin heille yksityissijoittajille, jotka epäilevät vastuullisen sijoittamisen järkevyyttä, kannattavuutta tai ajatusta ja heille, joille asia on aidosti hieman vieras ja omat ajatukset perustuvat lähinnä mediassa olevaan keskusteluun ja mielikuviin. Kirja menee hyvin suoraan asiaan ja kertoo vastuullisen sijoittamisen esimerkkejä oikeiden suomalaisten ja ulkomaalaisten pörssiyhtiöiden case-tapausten kautta – sekä tietenkin näiden vaikutuksista osakkeen hintoihin.
Jos kuitenkin olet yksityssijoittaja, joka tietää vastuullisesta sijoittamisesta ja niiden kriteereistä, ei kirja ole must-read, vaikka paljon asiaa kirja sisältääkin. Toinen selkeä kohde kirjalle ovat aidosti sijoitusalan ammattilaiset sekä tulevat ammattilaiset (rahoituksen opiskelijat), joille kirja on erittäin hyödyllinen. Piensijoittajalle kuitenkin näen, että kirjasta on vain rajallisesti hyötyä, vaikka se uutta tietoa jokaiselle 100%:n varmuudella tarjoaakin.
Vastuullinen sijoittaminen – yhteenveto
Vastuullisuudesta ylituottoa sijoittamiseen- kirja on hyvä uppoaminen suoraan aiheen syvään päähän kenelle tahansa sijoittajalle. Kirja tuo kuitenkin moneen kertaan esille vastuullisen sijoittamisen realismin ja sen kuinka hankalaa ja epämääräistä vastuullisuutta on oikeasti välillä mitata.
Tärkein oppi tavalliselle sijoittajalle mielestäni onkin, että tekee jonkinnäköisen screenauksen korkean riskin sijoituskohteista vastuullisuuden näkökulmasta. Tämän takia en ole itse kiinnostunut esim. tupakka- ja kaivososakkeista, koska niissä on paljon selkeitä riskejä ja alat eivät ole niin järjettömän kannattavia, että tämä riskipreemio kannattaisi ottaa sijoituksilleni.
Vastuullinen sijoittaminen tulee varmasti kasvattamaan suosiotaan myös tulevaisuudessa, joten suosittelen tutustumaan aiheeseen tämän kirjan kautta tai muuten jossain kohtaan, mutta koska muutos on vasta alussa, ei kelkasta ole pudonnut varmasti edes viiden vuoden päästä.
Auttoiko tämä teksti avaamaan sinulle uusia puolia vastuullisesta sijoittamisesta ja miten itse näet vastuullisen sijoittamisen tällä hetkellä?
P.S. Muista seurata Omavaraisuushaastetta myös sosiaalisessa mediassa saadaksesi heti tiedon uusimmista kirjoituksista.
Omavaraisuushaaste Facebook
Omavaraisuushaaste Twitter
Omavaraisuushaaste Instagram
Onkohan missään tarjolla vastuulliseen sijoittamiseen keskittyviä rahastoja tmv., joissa ei huomioida pelkästään yrityksen toimintatapoja, vaan yrityksen tuotteita ja sitä, miten ne aktiivisesti edistävät esim. hiilineutraaliutta?
Hmm, hyvä kysymys. Näistä rahastoista voisi löytä sellainen, mitä haet. https://www.nordnet.fi/markkinakatsaus/rahastolistat?sortField=name&sortOrder=asc&fundLowCarbon=true
Uskoisin kuitenkin, että tuollainen aktiivinen hiilineutraaliuden edistäminen on monessa yrityksessä vielä täysin ajatuksen tasolla ja helpompaa saattaa olla löytää yksittäisiä osakkeita, jotka tätä tekevät (esim. Apple).