Ihminen on ollut kahta asiaa siitä lähtien kun ryömimme luolasta ulos joskus miljoonia vuosia sitten ja päätimme, että elämässä voi tehdä muutakin kuin vain selvitä hengissä – ahne ja laiska. Miljoonat vuodet ovat kuluneet, maailma on muuttunut välillä parempaan ja välillä huonompaan suuntaan, mutta nämä asiat ovat pysyneet samoina. Olemme edelleen ahneita ja laiskoja.
Tästä on miljoonia esimerkkejä ihmishistoriasta ja siitä mihin se on johtanut. Viime viikkoina sijoitusmaailma sai jälleen uusimman opetuksen tästä ikivanhasta ongelmasta, joka on koodattu johonkin niin syvälle geeneihimme, että mikään määrä virheen toistoa ei sitä huonoista tavoistamme poista. Mitä siis tapahtui tällä kertaa? Siitä tänään.
Vertaislainausapokalypsi – tuorein opetus siitä, mihin ahneus ja laiskuus johtaa
Moni lukija ei välttämättä ole törmännyt viimeisempään kriisiin sijoitusmaailmassa, joten recapataan nopeasti.
Viime päivinä viikkoina ja päivinä on selvinnyt, että muutama baltialainen vertaislainauspalvelu, joita muutama suomalainenkin sijoitusbloggaaja on blogissaan promonnut, on osoittautunut vanhaksi kunnon huijaukseksi – palvelut ovat keränneet sijoittajien rahat, kadonneet savuna ilmaan, poliisitutkinta on aloitettu ja sijoittajat ovat todennäköisesti menettäneet kaikki rahansa. Mikäli haluat tutustua asiaan syvemmin, löytyy aiheesta juttu esim. Iltalehdestä.
En ole itse aiemmin maininnut vertaislainaamista missään muodossa blogissani, mutta kirjoitus vertaislainaamisesta on ollut suunnitteilla itselläni jo lähes kaksi vuotta. Syy, miksi en koskaan saanut tekstiä kirjoitettua oli yksinkertainen – en koskaan pystynyt kuvitella laittavani itse rahaa vertaislainaukseen miljoonasta punaisesta lipusta johtuen, joista myöhemmin tässä kirjoituksessa. Ja tämän takia en koskaan aiheesta saanut yhtään tekstiä ulos – tähän päivään asti.
Vertaislainaus oli käytännössä yksi uusia ja kuumia sijoittamisen trendejä (vähän samaan tapaa kuin kryptovaluutat aikanaan), mutta itseäni vertaislainauksessa hämmensi korkeat tuotot, joita jokainen palveluntarjoaja lupasi. Nämä häiritsivät itseäni kahdesta eri syystä.
1) Kun saat yli 10%:n tuottoa lainaamisesta, tarkoittaa se, että jonkun pitää maksaa kyseisestä lainasta vielä enemmän korkoja – kyseessä on siis käytännössä pikavippitason korot – ja finanssimaailmassa ei ole mitään suurempaa syöpää kuin pikavipit. Pitää myös huomioida, että jos joudut ottamaan lainaa yli 10%:n korolla tässä nollakorkoympäristössä, tarkoittaa se, että olet erittäin epätoivoinen.
2) Kun kyseessä on yli 10%:n tuotot, ei tuotto ole koskaan kestävää. Tuottoa voi tulla hetken, mutta aikanaan tuotto tulee kääntymään negatiiviseksi – tämä on nähty läpi historian. Tämä on fakta jokaisessa sijoitustuotteessa, joka tarjoaa tällaista tuottoa – oli kyse 10%:n osinko-osakkeesta tai vertaislainaista.
Pakko kuitenkin myöntää, että moni vertaislainapalvelu on pysynyt pystyssä paljon kauemmin kuin oletin. Mutta mätien omenoiden tulo joukkoon oli vain ajan kysymys – tavalla tai toisella. Tällä kertaa ensimmäiset epäonnistumiset eivät olleet ylivelkaantuneita ihmisiä ja yrityksiä, joiden maksukyky katoaa, vaan ihan vain puhtaita huijauksia.
Korkea riski ei tarkoita, sitä mitä luulet sen tarkoittavan
Jos mietitään, miten vertaislainoista ja muista ”korkean tuoton” sijoitustuotteista puhutaan, löytyy suuri ongelma juuri tästä kielestä, miten riskistä puhutaan. Tavallisesti väite menee näin: ”XXX on korkean riskin sijoituskohde, jossa saa 10-20%:n tuottoja”. Ei kuulosta pahalta, ei laisinkaan. Korkea riski, korkea tuotto. Nämä kulkevat käsi kädessä. Tämä kielenkäyttö piilottaa kuitenkin näiden sijoitustuotteiden oikean ongelman – eli sen, että voit menettää kaiken rahasi.
Oikeastihan korkean riskien tuotteiden pitäisi luvata esim. seuraavaa ”XXX on sijoituskohde, jossa pystyt pääsemään hyvässä tapauksessa 10-20% tuottoihin, mutta on lähes yhtä todennäköisestä, että menetät suuren osan rahoistasi”.
Jos korkean riskin tuotteita mainostettaisiin tuolla toisella tapaa, kuka niihin koskisi? Ei kukaan. Sama asia, mutta kaksi eri tapaa sanoa ne. Ja koska sijoituspalveluiden tehtävä on yksinkertainen – tehdä niin paljon rahaa palvelun tarjoajalle kuin mahdollista, emme tule koskaan näkemään tuota toista tapaa missään sijoituspalveluiden mainoksissa.
Mitä tästä voidaan oppia?
Nyt niistä punaisista lipuista. Pysähdytään hetkeksi miettimään, miltä vertaislainaus näyttää aidosti objektiivisen sijoittajan silmään ja näet nopeasti, miksi en ole laittanut, enkä tule laittamaan senttiäkään kyseiseen sijoitusmuotoon.
1. Tuore sijoitusinnovaatio
2. Vähän valvontaa ja regulaatiota
3. Moni toimija Baltian maassa
4. Suurin osa sijoittajista ei oikeasti tiedä, mihin raha menee
5. Kulttimaista nichealan hypetystä ihmisiltä, jotka saavat rahaa hypettämisestä
6. Satumaisten tuottojen lupaus
Mitä tästä voimme oppia? Vaikka punaisia lippuja oli ilmassa enemmän kuin tarpeeksi, ei se tule koskaan olemaan tarpeeksi. Ihmisen pitäisi epäillä aina kun joku lupaa satumaisia tuottoja – millä tahansa riskillä. Mutta siitä huolimatta emme sitä usein tee, koska haluamme uskoa. Haluamme uskoa siihen, että pystymme vaurastumaan helposti ja nopeasti.
Nämä lupaukset eivät eroa mitenkään uhkapelistä. Meistä tuskin kukaan kieltäytyisi jos meille tarjottaisiin lottovoittoa korkealla riskillä. Koska haluamme uskoa.
Korkea riski tarkoittaakin yleensä vain sitä, että saat korkeita tuottoja hetken, mutta sitten enemmän kuin todennäköisesti menetät 100% rahoistasi. Tämä on enemmän sääntö kuin poikkeus. Moni kuvittelee, että korkea riski tarkoittaa riskiä siitä, että tuottoprosentti laskee, vaikka oikeasti korkea riski tarkoittaa sitä, että on todennäköistä, että menetät sijoituksessa rahasi.
Sijoitusmaailmassa ei ole helppoja tuottoja. Maailmassa ei ole helppoa tapaa rikastua. ”Äkkirikastuminen” vaatii aina vuosien työn taustalle, jota tarina ei koskaan vain kerro. Vaurastumiseen ainut tie on pitkäjänteinen ja ahkera työ. Aina kun yrität ottaa oikotien rikastumiseen, löydät itsesi todennäköisesti kaivosta. Nämä yksinkertaiset totuudet ovat pitäneet paikkansa maailman aikojen alusta ja ne eivät tule koskaan muuttumaan.
Ei ole mitään syytä juosta aina uuden trendikkään sijoitusinstrumentin perässä kun aikaa kestäneet, hyvin tuottavat sijoitusinstrumentit kuten osakkeet sekä rahastot ovat olleet voimissaan jo yli vuosisadan – miksi korjata jotain mikä ei ole rikki?
Mutta kuten sanoin alussa, olemme ahneita ja laiskoja ja tulemme aina toistamaan esi-isiemme virheet. Joku lupaa kuuta taivaalta ja aina löytyy joku laiska, joka ei jaksa ottaa asiasta selvää, vaan haluaa kuun taivalta – nyt ja heti. Tämä ei tule koskaan muuttumaan, löytyy historiasta kuinka monta varoittavaa esimerkkiä tahansa.
Surkeinta tässä on se, että tällaiset helppo rikastua ja saada hyviä tuottoa-huijaukset mustaavat aivan samalla tavalla perinteisen ja järkevän sijoittamisen mainetta. Asiaan perehtymättömälle kun kaikki sijoittaminen menee samaan koriin. Toki täytyy myös huomata, että suurin osa myös vertaislaina-alustoista on täysin legitejä, ja osa ei edes kauppaa itseään superkorkeilla tuotoilla – toisin kuin huijauksiksi osoittautuneet alustat.
Toivottavasti ainakin jokainen blogini lukija on sisäistänyt tämän eikä altistu helpon rahan lupauksille. Jos haluat oikeasti vaurastua, on tie siihen yksinkertainen, mutta aikaavievä. Kuka tahansa, joka väittää muuta valehtelee. Miten sitten voi vaurastua oikeasti? Tiedät sen jo.
Kuluta vähemmän
Tienaa enemmän
Sijoita säännöllisesti ja yksinkertaisesti
Yksinkertaista, mutta kärsivällisyyttä vaativaa ja työlästä. Kuten kaikki tavoiteltavan arvoiset asiat elämässä.
Mitä ajatuksia vertaislainauspuhallus herättää sinussa?
P.S. Muista seurata Omavaraisuushaastetta myös sosiaalisessa mediassa saadaksesi heti tieto uusimmista kirjoituksista.
Omavaraisuushaaste Facebook
Omavaraisuushaaste Twitter
Omavaraisuushaaste Instagram
Omavaraisuushaaste Shareville
Omavaraisuushaaste Bloglovin’
Omavaraisuushaaste Blogit.fi
Hyvä kirjoitus ja muistutus korkean tuoton oikeasta merkityksestä. Olen kanssasi samaa mieltä vertaislainoista. Olen pitkään yrittänyt ymmärtää miksi kukaan niihin sijoittaa, koska olen olettanut suurimman osan lainanhakijoista olevan täysin viimeisen oljenkorren varassa hyväksyessään +10-20 % korkoja nykyisessä markkinatilanteessa. Olen ajatellut vertaislainojen olevan myös seuraava ns. subprimelainakriisi, jossa vaaditaan vain pienen osan menemistä konkurssiin, jotta kaikki ovat arvottomia.
Odotin tämän (huijareiden kiinni jäämisen) tapahtuvan jo paljon aikaisemmin ja odotin sen järisyttävän markkinoita. Saa nähdä miten käy.
Kiitos! Oletan myös itse, että vaikka kyse on suurelta osin Itä-blokin maista, myös siellä saa tavallinen ihminen lainaa aivan järkevillä koroilla, eikä tarvitse tyytyä tällaiseen koronkiskontaan.
Ja olen miettinyt aivan samaa, kun ensimmäinen vertaislainaaja kaatuu ja ihmisten maksukyky katoaa syystä x tai y, syntyy automaattisesti dominoefekti ihan senkin takia, että ihmiset haluavat vetää rahansa pois näistä tuotteista ja silloin ensimmäiset saavat ehkä pelastettua rahansa, mutta suurin osa tekee suuret tappiot kun lafka kaatu ennen kuin rahoja ehtii ottaa ulos.
Kauheasti konkurssiin näitä ei kuitenkaan ole vielä mennyt ja ne ovat eläneet pitempään kuin oletin, joten aika näyttää meneekö arviot yhtään oikeaan.
itse kanssa olen jättänyt noi väliin. Uskon että noista lainaavat ovat viimeisen oljen korren takana ja kun alkaa seuraava laskusuhdanne, korot nousevat hieman, tai jotain, niin noista lainaavien korttitalo romahtaa ja tappiot realisoituvat.
ja lisäksi, olen samaa mieltä kuin blogisti itse, vipit ovat finanssimailman syöpä, joten siitäkään syystä en ole halunnut sekaantua näihin.
Allekirjoitan tuon täysin, loppupeleissä kun asiat alkavat mennä taloudellisesti huonompaan suuntaan, on selvää, että juuri heikoimassa asemassa olevilta katoaa maksukyky ensin – ja sitten käy juuri noin kuten sanoit.
”Say you want a new car. It costs $30,000. You have a few options: 1) Pay $30,000 for it. 2) Buy a used one for less than $30,000. 3) Or steal it.
In this case, 99% of people avoid the third option, because the consequences of stealing a car outweigh the upside. This is obvious.
But say you want to earn a 10% annual return over the next 50 years. Does this reward come free? Of course not. Why would the world give you something amazing for free? Like the car, there’s a price that has to be paid.
The price, in this case, is volatility and uncertainty. And like the car, you have a few options: You can pay it, accepting volatility and uncertainty. You can find an asset with less uncertainty and a lower payoff, the equivalent of a used car. Or you can attempt the equivalent of grand theft auto: Take the return while trying to avoid the volatility that comes along with it.
Many people in this case choose the third option. Like a car thief – though well-meaning and law-abiding – they form tricks and strategies to get the return without paying the price. Trades. Rotations. Hedges. Arbitrages. Leverage.
But the Money Gods do not look highly upon those who seek a reward without paying the price. Some car thieves will get away with it. Many more will be caught with their pants down. Same thing with money.”
Housel – Psychology of money
Hyvin tiivistetty! Täytyypi laittaa kyseinen kirja lukulistalle.
Itse olen nakuttunut vertaislainoista 11,5% korkoa viimeiset 4,5 vuotta. Ei ole ollut ongelmia. Kohteita on parikymmentä joissa minulla on rahaa ja niiden sisällä yhteensä eri lainoja noin 20000 kappaletta. Todella hyvin on kaikki toiminut tämän 4,5 vuotta. Kun pörssikurssit tulevat tässä alas, niin siirrän rahat tuolta taas pörssiin. Yli 20 p/e luvuilla en yleensä pörssiin sijoita. Silloin käytän näitä vaihtoehtoisia sijoituskohteita joissa minimi tuottona olen pitänyt aina sitä 10%. En näe tässä mitään ongelmaa, mahdollistan jonkun rahan saannin, joka ei sitä muuten mistään saa, ei pankeilta eikä sukulaisilta.
Onnittelut hyvistä kohdevalinnoista! Itse en ole kohdannut vielä yhtään vertaislainoihin sijoittajaa, joka ei olisi johonkin näistä epämääräisyyksistä sijoittanut. Olet valinnut sijoituskohteesi erityisen hyvin.
Hyvä kuitenkin huomata, että esim. pelkkä indeksisijoittaminen Dow Jones-indeksiin on tuottanut viimeisen 4,5 vuoden aikana 13,8% vuodessa (ks. https://dqydj.com/dow-jones-return-calculator/) eli vertaislainoillakin jää selkeästi ihan indeksisijoittajastakin – ja riskit selkeästi korkeammat. Viimeiset vuodet ovatkin olleet erityisen hyviä lähes kaikkien sijoitusinstrumenttien sijoittajille.