Viisi säästövinkkiä päivittäisiin ostoksiin

Päivittäistavarat ja ruokaostokset ovat tavallisen palkansaajan suurimpia kulueriä asumismenojen lisäksi – myös minimalistivuotena. Menoissa voi onneksi säästää huomattavasti ostamalla tietyt tuotteet oikeasta paikasta oikeaan aikaan. Säästäminen ruokamenoissa vaatii muiden rahataitojen tavoin itsekuria ja suunnitelmallisuutta.

Tässä kirjoituksessa käyn läpi yksinkertaisia arjen vinkkejä, joilla saat säästettyä eurot parempaan käyttöön ja myöhemmin voit sijoittaa ylimääräiset varat tuottavasti esimerkiksi passiiviisiin indeksirahastoihin. Jos noudatat näitä vinkkejä ja otat huomioon myös kahden eri ruokakorivertailuni tulokset, säästät varmasti ruokaostoksissasi tästä lähtien.

1. Älä tuijota merkkejä

Brändi myy, koska se on tuttu ja turvallinen – mutta sille on aina vaihtoehtoja halpahyllyssä. Monet säilykkeet, ateriat, maitotuotteet, peruselintarvikkeet sekä kodinhoitoon ja siivoamiseen liittyvät tarpeet löytyvät lähes samantasoisina huokeampaan hintaan mistä tahansa kaupasta.

Kaupan oma merkki tai halpatuote saattaa jopa sisältää saman tuote-erän aineksia kuin brändituotteessa, mutta myydään hintamielikuvan aikaansaamiseksi eri brändillä eri hintaan. Halvempi tuote on pakattu ehkä heikommin eikä sitä juurikaan mainosteta. Osta astetta edullisempi tuote testiksi ja jos maku tai muut ominaisuuden miellyttävät, pitäydy siinä tai kokeile vieläkin edullisempaa vaihtoehtoa!

Päivittäiskaupan tuotemerkit

– Markkina-/laatujohtaja (ns. premium-brändi): Esim. Valio, Saarioinen. Kuluttaja-lehtihän tutki näitä ns. premium brändejä ja aina ne eivät ole edes laadukkaampia kuin kaupan omat merkit! Ei ehkä niin yllättävää, koska brändilisä on aina brändilisä.

– Valmistajan oma brändi: Esim. Arla, Riitan Herkku

– Kaupan oma merkki: Esim. Pirkka, Rainbow. Oman kokemukseni mukaan lähes aina yhtä hyvää kuin ”alkuperäinen” tuote.

– Halpatuote, jota myydään puhtaasti hinnalla: Useat Lidlin tuotteet. Näissä on kokemukseni mukaan eniten hajaumaa ja osa Lidlin erikoistuotteista on parempia kuin laatubrändit ja osa taas täyttä roskaa. Oppimisen ja erehdyksen kautta mennään näissä.

2. Hyödynnä tarjoukset

Jos et ole nirso ruokavaliosi suhteen, voit muokata ruokalistaasi puhtaasti tarjoustuotteiden mukaan. Kun poimit lisäksi punaisella hintalapulla merkittyjä pian vanhentuvia tuotteita, voit säästää jopa kymmeniä prosentteja ruokakuluissasi.

Perusruokakauppojen lisäksi tutki tukkuliikkeiden, tehtaanmyymälöiden ja eksoottisten ruokakauppojen tarjouksia. Jos ostat suuria määriä kerrallaan esimerkiksi riisiä, pastatuotteita, papuja, linssejä ja herneitä, voit pärjätä tiukimmalla säästökuurilla jopa euroilla päivässä.

3. Tee ruokasuunnitelma ja -budjetti ja pysy siinä

Suunnittelemalla etukäteen ateriasi jopa kuukausiksi eteenpäin, sujuu kaupassa asiointi joutuisammin ja tulet säästäneeksi rahan lisäksi aikaa. Samalla terveellisen ruokavalion noudattaminen helpottuu. Itse suosin muutamaa lempireseptiäni, joita kokkailen viikosta toiseen, joka nopeuttaa niin kaupassakäyntiäni kuin kokkausaikaanikin.

Mahdollisuuksien mukaan säästetyt eurot voi käyttää kotiinkuljetukseen, joka on edullisimmillaan ilmaista ostosten ylittäessä tietyn euromääräisen rajan (yleensä 100-120 € per ostoskerta, joten Suomessa tämä soveltuu vain oikeasti suurperheille eikä minunkaltaisilleni sinkuille). Etelä-Koreassa vaihdossa ollessani kotiinkuljetus oli käytännössä kaikissa kaupoissa ja ravintoloissa ilmaista, joten ehkä joku päivä tämä hintataso saapuu myös Suomeen…

4. Vältä heräteostoksia

Kuten eräs lukijani kommentoi aikaisemmassa ruokakorivertailussani, isommassa kaupassa tulee tehtyä huomattavasti enemmän heräteostoksia kuin pienemmässä. Tärkein hyöty ruokalistasta ja tähän liittyvästä budjetista on heräteostojen eliminointi. Kaupassa käynti ilman ruokalistaa saa usein ostamaan turhuuksia ja herkkuja hetken mielijohteesta, joista kertyy kuukauden mittaan yllättävän iso menoerä (been there done that esim. Gradua kirjoittaessani).

5. Liity bonusohjelmaan

Bonuspisteiden hyödyllisyydestä ollaan montaa mieltä, mutta jos joudut käyttämään S-ryhmän tai K-ryhmän kauppoja, ei ole oikeastaan mitään syytä, miksi et niiden kortteja omista. Bonussysteemit kuitenkin näkyvät hinnoissa tavalla tai toisella, joten jos ei ole mahdollista käydä Lidlissä, on bonuskortin hankkiminen se taloudellisesti rationaalinen vaihtoehto.

Mikä sitten on paras bonusohjelma? Tähän ei ole yksiselitteistä vastausta, koska S-ryhmän ja K-ryhmän bonusohjelmat eroavat niin valtavasti toisistaan.

Yleisesti S-ketjun liikkeissä, kuten Prismoissa ja Alepoissa, hinnat ovat kautta linjan edullisemmat kuin K-ryhmän kaupoissa ja erikoistarjouksia vähemmän. Vastaavasti Keskon kaupoissa, kuten Citymarketeissa ja K-Marketeissa on kalliimpaa, mutta paljon tarjouksia K-Plussan omistajille laaja-alaisesti niin ruoasta, teknologiasta kuin vaatteistakin. Se, kuinka hyviä tarjoukset ovat, jää kuitenkin aina kuluttajalle päätettäväksi. Alennus kun ei aina ole alennus.

K-Plussan ja S-Etukortin erot

– K-Plussa: 3 000 ostospaikkaa, 40 yhteistyökumppania
– Keskon ketjuja: Citymarket, K-Supermarket, K-Market, Neste, K-Rauta, Intersport, Budget Sport, K-Auto
– S-Etukortti: 2 000 ostospaikkaa, reilut 20 yhteistyökumppania
– S-ryhmän ketjuja: S-market, Prisma, Alepa, Food Market, Sokos, Fransmanni, Coffee House, S-ryhmän ravintolat, ABC-liikenneasemat. Eipä näitä voi välttää oikeastaan missään enää.
– S-Etukortilla asiakastili, jonne voi tallettaa ja josta voi nostaa käteistä kaupan kassalla. Itselläni on S-ryhmän pankkitili, jonne siirrän joka kuukauden alussa 100e. Teen tällä kaikki ruokaostokset (kaupassa kuin kaupassa) ja tavoite on joka kuukausi elää tällä määrällä mahdollisimman pitkään. Tämä estää myös tekemästä turhia heräteostoksia kaupassa.
– Keskon ketjuissa ja kumppaneilla on säännöllisesti alennuksia ja kampanjoita jäsenille, mutta usein alennushinnat saattavat olla vain samalla tasolla kuin Lidlin tai Prisman tavalliset hinnat.
– S-ryhmä tuottaa rahallisesti enemmän bonusta, mutta alennuksia on tarjolla
vähemmän. Parhaat alennukset S-ryhmän kaupoissa saa tuotteista, joiden päiväys on umpeutumassa (30% normaalisti, kello 21.00 jälkeen 60%).

Yhteenveto

Tunnen monta ihmistä, jotka eivät ole hankkineet bonuskorttia ihan vain periaatesyistä. Tämä periaate on minulle ollut aina arvoitus, koska siinä käytännössä häviää vain henkilö, jolla korttia ei ole ja joka bonuksia ja muita erikoistarjouksia ei voi hyödyntää. Kaikki meistä kuitenkin joutuvat käymään välillä niin S- kuin K-ryhmän kaupoissa kun olemme liikkeessä, tai mikäli Lidliä ei vain ole lähellämme.

Olisi myös mielenkiintoista kuulla lukijoilta, jotka käyvät S- tai K-ryhmän kaupoissa, mutta eivät omistaa Plussa tai S-Bonus-korttia, että miksi ei.

Torstaina julkistan myös vielä kolmannen paljon pyydetyn kirjoitukseni, eli K-Citymarketin ja Prisman ruokakorivertailun, josta näette sitten kuinka isot erot K-Ryhmän ja S-ryhmän kaupoissa oikeasti on. Onko ero niin iso kun olen aina blogissani pelotellut? Stay tuned!

P.S. Muista seurata Omavaraisuushaastetta myös sosiaalisessa mediassa saadaksesi heti tiedon uusimmista kirjoituksista.

Omavaraisuushaaste Facebook
Omavaraisuushaaste Twitter
Omavaraisuushaaste Instagram

Omavaraisuushaaste Shareville
Omavaraisuushaaste Bloglovin’
Omavaraisuushaaste Blogit.fi

 

8 kommenttia artikkeliin ”Viisi säästövinkkiä päivittäisiin ostoksiin”

  1. Omistan kaikki mahdolliset kanta-asiakaskortit, mutta osa kavereistani ei. Monella syy ei ole taloudellinen, vaan se, etteivät he halua antaa kulutustietojaan isoille kauppajäteille. Hieman ehkä vainoharhaista, mutta näin tätä minulle on perusteltu. Sama koskee myös osaa palveluista, joissa sijaintitiedot tulee luovuttaa käytännössä vastikkeetta suuryritykselle.

    Vastaa
    • Aivan totta, olen itse kuullut samaa joiltain tutuiltani! Tosin jokainen näistä ihmisistä käyttää kuitenkin sitten usein Googlen, Facebookin jne. palveluita ilman VPN:iä, jotka keräävät vielä enemmän dataa ihmisistä…

      Pitää olla aika iso foliohattu nykymaailmassa, jotta onnistuu elämään tavallista elämään ja jättää mahdollisimman pienen datajäljen 😀 Itse olen tämän taistelun luovuttanut jo ennen kuin aloitin.

      Vastaa
  2. Yksi hyvä tapa estää heräteostoksia on käydä kaupassa kävellen tai pyörällä. Kun kantokapasiteetti on rajallinen, joutuu ostoksetkin miettimään tarkemmin. Jos käytännön syistä ruokakauppaan menee autolla, voi silti ajatella ettei osta enempää kuin mukana olevaan kangaskassiin mahtuu.

    Vastaa
    • Totta, tuo pyöräily tai kävely toimii varmaan psykologisesti parhaiten, koska silloin joutuu kärsimään seuraamukset 😀 Autolla tulemisessa on aina vaaransa, koska silloin on ehkä helpompi huijata itseään kun ei joudu kuitenkaan itse ostoksia kantamaan kuin autolle ja autolta.

      Vastaa
  3. Käyn s-marketissa/alepassa klo 21 aikoihin, ostan ruoat -60% tarroilla tai muuten vaan edullisesti, höylään s-bonukset itselleni ja maksan koko komeuden bank norwegianilla saadakseni ilmaiset lennot. Toimii 🙂

    Vastaa

Vastaa käyttäjälle JJ Peruuta vastaus