Vinkkejä sähkön säästämiseen

Vinkkejä sähkön säästämiseen tarvitaan tällä hetkellä ja lähitulevaisuudessa enemmän kuin koskaan. Tästä syksystä ja talvesta tulee kaikinpuolin suhteellisen poikkeuksellinen ja on vaikea sanoa, mihin sähkön hinta kehittyy lyhyellä että parinkin vuoden aikavälillä.

Sähkössä on kuitenkin se hyvä asia, että jokainen meistä voi vaikuttaa kodin energiankulutukseen. Pienetkin säästöt moninkertaistuvat, jos ne toteutetaan useissa kotitalouksissa, jonka takia voi olla, että tulevana vuotena on entistä tärkeämpää, että jokainen miettii sähkön kulutustaan ja sähkön kulutuksen vähentämistä – oli sitten halpa tai kallis sähkösopimus.

Millä eri tavoilla voi säästää sähköä? Lähdetään sähkönsäästövinkeistä, jotka ovat yksinkertaisia ja keskittyvät ennen kaikkea arjen valintoihin, joita jokainen meistä voi tehdä. Osa on varmasti täysin itsestäänselvyyksiä meille kaikille ja jotkut eivät välttämättä niinkään, mutta joskus itsestäänselvyyksiäkin on hyvä kerrata.

Tilannehan on täysin erilainen, jos asuu kerrostaloyksiössä kuin sähkölämmitteisessä isossa omakotitalossa ja sähkön hinnan merkitys korostuu tietyissä kotitalouksissa aivan eri tavalla riippuen asumisen spekseistä. Jokainen vinkki ei sovi kaikille meistä, mutta jokainen meistä voi onneksi kulutusta jonkun verran hallita.

Pyrin itse noudattamaan näitä perusvinkkejä yhdessä tyttöystäväni kanssa kaksiossa asuessa ja juuri Vattenfallilta saadun tilaston mukaan olimme elokuun loppuun mennessä kuluttaneet tänä vuonna sähköä yhteensä 1103 kWh eli n. 137 kWh/kuukaudessa. Suurin syy tähän erittäin pieneen lukuun johtuu moderneista elektroniikkalaitteista sekä siitä, että kerrostaloasunnossa ei ole kiuasta, vaikka niin haluaisin. Kulutus olisi todennäköisesti tuplat, jos kiuas kotoa löytyisi.

Paras tapa säästää sähköä – yksinkertaiset vinkit

Aloitetaan siis yksinkertaisista sähkönsäästövinkeistä. Miten säästetään sähköä? Vinkkejä on erittäin pitkä litanja ja kaikki vinkit eivät päde kaikenlaisiin talouksiin, mutta listasta löytyy varmasti jokaiselle kotitaloudelle montakin temppua, jotka pystyy tekemään.

1. Totuttele pienempään huonelämpötilaan talvella – jokainen aste viileämmäksi säästää lämmityskuluja n. 5%.

2. Älä käytä lattialämmitystä kuin silloin, kun märkätiloja tarvitsee kuivattaa sen avulla – muu on arjen luksusta

3. Älä pidä valoja päällä huoneissa, missä et ole ja käytä luonnonvaloa niin pitkään kun pystyt

4. Jos haluat käydä saunassa, laita sähkökiuas pois päältä, kun sauna on kuuma ja menet saunaan – näin saat samalla todennäköisesti kosteammat ja vähemmän sähkö kuluttavat löylyt, vaikka saunominen jääkin lyhyemmäksi luksukseksi

5. Käytä kodinkoneiden eco-ohjelmia – nämä löytyvät usein niin tiskikoneesta kuin pyykinpesukoneesta. Tiskit voi myös pestä käsin, vaikka tiskikone kotoa löytyisikin. 

6. Kun lopetat elektronisen laitteen käyttämisen (kuten tietokoneen, pelikonsolin jne) laita se oikeasti kiinni äläkä jätä sitä päälle, tai valmiustilaan.

7. Jos teet uunissa jotain (esim. pizzaa), laita ruoka uuniin jo ennen kuin uuni on saavuttanut tavoitelämpötilan – näin sähköä säästyy ja lopputulos ei useinkaan ole sitä hullumpi! 

8. Pese välillä 60 asteen pyykit, 40 asteen lämpötilassa. HC-säästäjä pesee nyrkkipyykillä.

9. Sulata kylmälaitteet talven kynnyksellä – jää koneiden sisällä lisää sähkönkulutusta. 

10. Puhdista valaisimet pölystä, jotta ne loistavat kirkkaammin (jos kirkkaus on säädettävissä).

11. Älä hanki irtopatteria, pukeudu kotona lämpimästi, mikäli irtopatterille tuntuu olevan tarvetta. 

12. Älä pidä mitään laitetta, jota et käytä, turhaan päällä. 

13. Käy viileämmässä ja nopeammassa suihkussa kuin tavallisesti – vedenkin lämmittäminen vaatii usein sähköä.

14. Älä pidä autoa lämmityksessä kuin sen ajan, mitä tarvitsee – yleensä 30-60 minuuttia riittää – pakkasen purevuudesta riippuen.

15. Hyödynnä hukkalämpö, joka syntyy esim. saunasta tai uunista. Helpoiten tämä onnistuu uunin luukun tai saunan oven avaamalla ja näin pystyt lämmittämään myös asuntoa tällä hukkalämmöllä.

16. Toisaalta, älä päästä hukkalämpöä tai tavallistakaan lämpöä karkaamaan asunnosta. Älä tuuleta turhaan ja muista laittaa verhot ikkunoiden eteen etenkin öisin.

17. Jäähdytä ruoka huoneenlämmössä ennen kuin laitat sen jääkaappiin tai pakastimeen.

18. Jos jostain syystä omistat vielä jotain muita kuin led-lamppuja, vaihda kaikki lamput led-lampuiksi.

19. Jos olet etätöissä, ala käymään toimistolla julkisilla, jos mahdollista. Kokonaisuudessa tämä kuluttaa enemmän energiaa ja sähköä, mutta säästää omasta sähkölaskustasi.

20. Ota pistokkeesta irti passiivisesti sähkö syövät laitteet, kun et niitä käytä esim. yöllä ja töiden aikana kuten:
a) Internetmodeemi
b) Audiolaitteet kuten kotiteatteri
c) Erilaiset laturit, jos et lataa juuri sillä hetkellä

 

Vinkkejä sähkön säästämiseen – kodin sähkösyöpöt vertailussa

Mikä kuluttaa eniten sähköä? Erilaiset kodinkoneet, kuten pyykinpesukoneet ja kylmälaitteet, ovat kiukaan sekä mahdollisen sähkölämmityksen lisäksi ylivoimaisesti isoimmat sähkön kulutuksen lähteet. Ja näissä erittäin suuri merkitys on sillä, mikä on kodinkoneiden energialuokka sekä kuinka vanhoja ne ovat.

Etenkin, jos tällä hetkellä harkitsee uusien laitteiden ostamista kotiin, kannattaa suosia A-energialuokan vaihtoehtoja. Säästöt voivat olla yllättävänkin suuria, jos vaihdat kymmeniä vuosia vanhoista laitteista uusiin A-energialuokan laitteisiiin.

Jos mietitään liettä, sähkönsäästö perinteiseen valurautalieteen verrattuna on keraamisella liedellä 20 % sekä induktioliedellä jopa 40 %. Syyhän tästä löytyy pitkälti aiemmin mainitusta hukkalämmöstä, jota niin keraaminen kuin valurautaliesi tuottaa. Induktio hukkaa lämpöä kaikista vähiten.

Kylmälaitteet ja keittiön laitteet saattavat olla jopa kolmanneksen kerrostaloasunnon sähkön kulutuksesta. Jos jääkaappi tai pakastin on yli 10 vuotta vanha, saattaa se kuluttaa jopa yli kaksi kertaa niin paljon sähkö kuin uusi samanlainen laite. Tiskikoneissa erot voivat olla n. 30% uuden ja vanhan välillä.

Fortumin tilastojen mukaan luvut voivat olla seuraavanlaiset kylmälaitteissa.

  1. Jääkaappi 0,3–0,8 kWh/päivässä
  2. Jääkaappi-pakastin 0,8–1,6 kWh/päivässä
  3. Pakastin 0,5–1,5 kWh/päivässä

Mitä vanhemmat laitteet, sitä enemmän ne sähköä kuluttavat ja kulutus voi olla jäisissä vanhoissa kylmälaitteissa näitäkin numeroita huomattavasti isompia.

Kiukaissa taas erot tulevat siitä, onko kyseessä jatkuvalämmitteinen vai tavallinen sähkökiuas. Suomen valtion kestävän kehityksen yhtiön Motivan mukaan jatkuvalämmitteinen kiuas kuluttaa noin 2500 kWh:ta vuodessa kun perinteinen sähkökiuas puolentoistatunnin saunakerralla (joka tuntuu itsestä hieman pitkältä ajalta pitää kiuas päällä) kuluttaa sähköä keskimäärin 10 kWh:ta.

Perinteinen moderni sähkökiuas on siis huomattavasti taloudellisempi vaihtoehto kuin jatkuvalämmitteinen kiuas – ellet sitten sauno yli 250 kertaa vuodessa.

Jos ei ole varma tiettyjen laitteiden iästä, helpointa todennäköisesti on tarkistaa kulutus suoraan energiamittarilla, joita pystyy ostamaan erilaisista tavarataloista alle 20 eurolla. Viime aikoina etenkin sosiaalisessa mediassa on pyörinyt paljon tällaisia mittareita, mutta koska jokaisen taloudessa on usein eritasoiset- ja ikäiset laitteet, järkevintä kulutus on mitata suoraan omista laitteista, jos on joistain laitteista erityisen huolissaan.

Miten säästetään sähköä? Yhteenveto

Energian säästäminen kotona on suhteellisen helppoa, kunhan on oikeasti tietoinen siitä, millä kaikin tavoin siihen pystyy vaikuttamaan. Voi olla, että vuosien 2022-2023 vaihteesta tulee ensimmäinen 2000-luvulla, kun joudumme oikeasti sääntelemään sähköä. Mutta vaikka Suomen tilanne ei siihen menisi, ovat nämä perusasiat mielestäni siitä huolimatta hyvä muistaa ja niitä noudattaa aivan tavallisessakin arjessa.

Kaikki tuhlaaminen on turhaa, oli kyse sähköstä, ruuasta tai rahasta ja kriisiajat muistuttavat meitä siitä, kuinka suuressa yltäkylläisyydessä loppupeleissä länsimaissa elämme. Tästäkin poikkeusajasta varmasti suomalaiset selviävät hyvin ja paluu peruasioihin voi ehkä myös auttaa arvostamaan juuri niitä perusasioita enemmän.

On ollut myös nyt jo ilo nähdä, että esimerkiksi suomalaiset yhtiöt ovat pyrkineet siirtämään tuotantoaan ja sähkönkulutusta yön puolelle.

Tällä hetkellä Suomessa kaikki on kuitenkin suhteellisen hyvin, jos Olkiluoto 3 valmistuu aikataulun mukaan (koputan puuta) ja alkaa tuottaa täysillä energiaa marraskuussa 2022. Tämä helpottaa todennäköisesti huomattavasti sähkön tarjontaa, vaikka ei välttämättä hintaa suoranaisesti laskekaan. Voi siis olla, että saamme kuluttaa sähköä aivan kuten ennenkin, jos vain haluamme.

Isossa kuvassa nyky-Suomen ongelmat ovat kuitenkin suhteellisen pieniä. On hyvä muistaa, että vielä 70 vuotta sitten, toisen maailmansodan jälkeen, Suomessa elettiin aitoa pula-aikaa. 1950-luvussa Helsingissäkin lämmintä vettä tuli vain puoleen kotitalouksista!

Toivon, että tästä tekstistä oli hyötyä, jos pohdit, miten vielä saisi sähkön kulutusta hieman viritettyä pienemmäksi. Jos unohdin jonkun sähkönsääntövinkin, jaa vinkkisi ihmeessä kommenteissa ja lisään sen myös itse tekstiin!

Oletko uusi lukija ja oletko kiinnostunut säästämisestä, sijoittamisesta, rahan tekemisestä tai taloudellisesta riippumattomuudesta? Aloita tästä ja löydä helpoiten sinua kiinnostavimmat kirjoitukseni. Blogini kattaa yli 500 tekstiä, joten olen varma, että löydät uutta mielenkiintoista luettavaa.P.S. Muista seurata Omavaraisuushaastetta myös sosiaalisessa mediassa saadaksesi heti tiedon uusimmista kirjoituksista!

Omavaraisuushaaste Facebook
Omavaraisuushaaste Instagram
Omavaraisuushaaste Shareville

31 kommenttia artikkeliin ”Vinkkejä sähkön säästämiseen”

  1. Kiitos hyvästä blogista, olen ollut lukijana jo pitkään! Yleisesti kirjoitat ihan asiaa, mutta nyt kyllä menit hieman suoraviivaisesti asiaan.

    Ensinnäkin on hieman vaarallista puhua lattialämmityksestä luksushyödykkeenä, kun se oikeasti on tehty talotekniseksi osaksi, jolla voidaan esimerkiksi estää märkätiloja homehtumasta. Liki kaikki energia toimii hukkalämmön osalta asunnon lämmittämisessä ja siten varmasti myös tasaa lämmityskuluja, ei se säästäminen niin yksinkertaista ole.

    Toiseksi pelkästään kuluttajien leimaaminen syyllisiksi on mielestäni väärin: esimerkiksi kerrostaloista vastaava johto (isännöinti/hallitus) tahtoo olla melkoisen tietämätöntä. Tällöin ollaan kaukana optimoiduista energiankulutuksesta, eikä tätä yhtälöä välttämättä ymmärrä suurin osa päättäjistä. Isossa kuvassa voisikin kysyä: aloitetaanko energiaremontti valinnoilla? Mitäpä jos Suomi olisi ilman jäätelöä loka-maaliskuun. Tuhansia pakastimia putoisi energiankulutuksesta eikä kukaan huomaisi. Antamiesi lukujen mukaan tämä säästäisi megawatteja..

    Vastaa
    • Kiitos! Joo ja tosiaan riippuu paljon juuri siitä, onko kyseessä millainen asunto ja muutenkini monipuolinen kokonanisuus. Kaikkia eri skenaarioita kuitenkin blogitekstissä täysin mahdotonta käydä läpi, kun asumismuotoja on niin monta erilaista – jonka takia tekstin alussa korostinkin sitä (taidanpa nyt ihan boldata sen kohdan tekstiä :D), että kaikki näistä ovat joissain käytettävissä, mutta tuskin mikään jokaisen tehtävissä. Tekstin tarkoitus oli vain käydä läpi ideoita, jokainen voi sieltä sitten valita mitä haluaa ottaa arkeen käyttöön, jos haluaa.

      Lattialämmitys hyvä esimerkki, sillä sehän eroaa juuri suuresti tuon talotyypin mukaan. Kerrostalossa se keskimäärin on vain luksusta (itsellä esim. on lattialämmitys juuri kylpyhuoneessa, eikä sitä aiemminkaan ole kauheasti tullut käytettyä), kun taas juuri omakoti- tai rivitalossa se voi olla talotekninen asia, jolla on käyttötarkoitus.

      Ja tuosta taloyhtiökokonaisuudesta täysin samaa mieltä, taloyhtiötasolla voidaan tehä isojakin päätöksiä, jotka säästävät huomattavasti enemmän energiaa ja sähköä kuin yksilötasolla.

      Mutta eipä tosiaan tämä mielestäni kuluttajan syyttelyä ole, jos sähköstä tulisi oikeasti pulaa, haluaisin nähdä että jokainen yritys ja yksilö Suomesta olisi samassa paatissa vetämässä yhtä köyttä talkoissa – jokaisen tehdessä uhrauksia jonkin jonkin verran. Jos emme kansakuntana siihen enää pystyisi, vaan kaikki alkaisivat vain syyttelemään toisia, olisin loputtoman huolissani siitä, mihin suuntaan Suomi on menossa.

      Vastaa
    • Eihän tässä leimattu pelkkiä kuluttajia syyllisiksi. Tässä vain on ratkaisuja joita ihmiset voivat omassa elämässään tehdä. Nämä säästävät rahaa suoraan heille itselleen, mutta kollektiivisesti säästäminen myös laskee energian hintaa kysynnän ja tarjonnan lakien kautta. Kylpyhuoneen lattialämmitys on luksusta, jos kylpyhuone on kuiva. Erityisesti jos ei käy jatkuvasti suihkussa (hyvä idea energiansäästön kannalta), niin ei sitä lämmitystä tarvitse pitää koko ajan päällä.

      Taloyhtiössä tosiaan tulee huomioida muita asioita. Kuka tahansa voi aivan hyvin neuvoa hallitusta ja vaatia heitä toimimaan, jos he eivät itse ymmärrä. Esim. taloyhtiön saunojen sammuttaminen pahimman kriisin ajaksi voisi olla hyvä toimenpide, samoin kuin lämpötilan laskeminen. Fiinimpi ratkaisu on älykkään lämmityksenohjauksen asentaminen. Kannattaa tutustua Leanheatin (https://leanheat.fi/) ja Oumanin palveluihin (https://ouman.fi/tuote/lampomestaripalvelu/).

      Vastaa
      • Voisin pohtia tosiaan tuon suihkussakin käynnin lisäämistä listaan, koska tosiaan, sehän säästää taloyhtiön sähköä siinä missä muutenkin. Samalla tavalla kuin veden lämmitys muutenkin. Ja hyviä linkkejä, nykyään tosiaan löytyy paljon erilaisia palveluita tällaisiin ja teknologia auttaa myös tässä eteenpäin.

        Vastaa
  2. Ihan hyviä vinkkejä mutta jotkut säästövinkeistä ei kyllä ole ihan niin mustavalkoisia tai yksinkertaisia kuin miltä saat ne vaikuttamaan, etenkin monien laitteiden eko-ohjelmat tai energiansäästöohjelmat ovat kiisteltyjä aiheita.

    Pyykinpesu:
    Paras tapa pidentää vaatteen käyttöikää ja säästää sähköä on tuulettaa se käytön jälkeen, jos se ei ole erityisen likaantunut. Esim. villapaidat.
    Jos se on pestävä ja se on kevyesti likaantunut niin lyhyt pikaohjelma voi olla oikea vaihtoehto, ei eko-ohjelma.
    Hyvin likaiselle pyykille eko-ohjelma ei välttämättä ole oikea vaihtoehto. Vaatteiden pitkä pyörittäminen pitkässä pesuohjelmassa ja lilluttaminen kuluttaa vaatetta (https://www.is.fi/asuminen/art-2000006702236.html) ja siten siis lyhentää sen käyttöikää. Ehkä omalla kohdalla säästyy vähän energiaa, mutta uuden vaatteen valmistukseen kuluva energia ja oma vaiva ja raha sitten taas on muualta pois.
    Toisaalta ei kannata pestä mitään yhden vaatekappaleen pyykkejä, joten riippuu taas tilanteesta että mikä on juuri sinulle järkevä ratkaisu pyykkiohjelman valinnassa. Ei ole mitään yksinkertaista reseptiä joka sopisi jokaiselle.
    Lisäksi jatkuvasti peseminen viileillä lämpötiloilla ja eko-ohjelmilla kuluttaa pesukonetta, jolloin sitten päästään taas isompaan ongelmaan. Kuumat pesut ovat paikallaan, ainakin välillä. (https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/02/18/jatkuva-ekopyykkaaminen-rikkoo-pesukoneen-ja-jattaa-vaatteet-likaisiksi) Kannattaa myös muistaa pyykkikoneen säännöllinen puhdistus.
    Tämä artikkeli on aika hyvä summaus tästä vastakkainasettelusta: https://yle.fi/uutiset/3-8244576 Siinä on haastateltu useiden alojen asiantuntijoita ja siinä on useita vastakkaisia näkökulmia.

    Astianpesu:
    Tässä on vähän sama ongelma kuin pyykinpesukoneissa. Jatkuva kylmällä lilluttaminen tukkii putket, ja joudut korjaamaan (eli suurimmalla osalla siis ostamaan uuden) laitteen nopeammin. Riippuu myös kuinka likaista tiski on kun laitat sen koneeseen, että mikä ohjelma kannattaa valita. Pitkä eko-ohjelma joka säästää sähköä ja vettä ei ole kovin kannattava jos astiat jäävät likaisiksi ja joudut pesemään uudestaan sen saman koneellisen. (https://www.hs.fi/koti/art-2000002856016.html) Toisaalta astioiden esipesua tai huuhtelua en ole nähnyt missään koskaan suositeltavan. Energiamerkinnät ovat vähän ristiriitainen juttu taas kun ne on tehty sitä testiä ja testiolosuhteita varten eikä varsinaisesti tavallista kuluttajaa, eli riippuu taas kuluttajasta mikä ohjelma on järkevä valinta.
    Käsin tiskaaminen kuluttaa käsittääkseni paljon vettä verrattuna koneisiin, ja usein myös sitä kuumaa vettä, jonka lämmitykseen menee sähköä. Riippuen kenen sähköllä kuumavesi lämpiää asunnossa tämä voi säästää sinun henkilökohtaista sähköä mutta säästääköhän kokonaisuudessa? Tästä mulla ei ole muuta tietoa kuin mutuilua.

    Lattialämmitys
    Ei ole kaikissa tilanteissa arjen luksusta. Esimerkiksi joissain märkätiloissa ne ovat oleellisia tilan kuivatukseen, jos tilaa ei lämmitetä millään muulla tavalla. En keksi kauheasti kauheampaa tilannetta kuin märkätilaa, joka jää niin viileäksi että ilma ei pysty vastaanottamaan haihtuvaa kosteutta kunnolla ja poistumaan ilmanvaihdon kautta, jolloin tila jää kosteaksi liian pitkäksi aikaa. Lattialämmityksessä tosin olennaista on, että sen lattian ei kuulu tuntua lämpimältä vaan ihan huoneenlämpöiseltä tai vähän viileältä, se että lattialämmitystä pitää tosi kuumalla, se on sitä arjen luksusta mistä puhuit.

    Sähkön säästäminen on ihan hieno juttu mutta kuten näissä pesuasioissa niin kokonaiskuva ratkaisee mielestäni myös. Ei ole mitään järkeä pestä kylmiä koneita samalla rikkoen laitteet ja putkistot nopeammin. Sähkölasku voi näyttää hienolta paperilla, mutta sitten rahaa ja vaivaa kuluu muualla nopeammin rikkoutuneiden tai kuluneiden esineiden muodossa.

    Yksi vinkki joka on vielä omalla työlistalla on, että pitäisi pitää kodinkoneiden taustat vapaana pölystä, eli siivota säännöllisesti myös laitteiden takaa. Ne huonontaa laitteiden energiatehokkuutta ja ovat kai jossain tilanteissa jopa paloturvallisuusriski.

    Kiitos muistutuksesta sulattaa pakastin, se unohtuukin aina tässä talven alussa.

    Vastaa
    • Kiitos hyvästä kommentista! Toki eko-ohjelmat aina vähän niin ja näin (kuten lämpötilan laskeminen pyykinpesussakin), mutta tietyissä tilantessa niillekin löytyy tarkoitukset kunhan ei tosiaan ihan koko ajan niillä aja – tämä ei varmasti tarkoituksenmukaista ole ja toisaalta, jos sähköä tulee tarvitsemaan säästämään, tämä vaihe ei toivottavasti kestä talvellakaan kuin pari kuukautta, joka ei vielä vaatteita tai koneita onnistu rikkomaan.

      Mutta kuten blogitekstissäkin ja ylemmässä kommentissa mainitsin, kaikkia näistä vinkeistä kukaan ei voi käyttää, mutta toivottavasti jokainen jotain käyttistä löytää. Uskoisin, että jos ei ole ihan supertarkka niin ainakin tiskien pesu käsin säästää vettä, koska isoonkin määrään tiskiä riittää yksi – max kaksi altaallista kuumaa vettä ja uskallan veikata, että tämä on vähemmän vettä kuin mitä pesukone vie. Toki ei ole itselläkään statistiikaa, niin vahva veikkaus vain.

      Pölyt ovat itseasiassa hyvä pointti, koska etenkin jääkaapeissä tämä käsittääkseni on oikeasti merkittävä tekijä! Voisin lisätä listaan.

      Vastaa
    • Juuri olin viikon Madeiralla ja tasokkaassa hotellissani kylppärin kuivatus oli puutteellinen ja suihkun jälkeen lattian täysi kuivuminen vedestä kesti varmaan 16 tuntia. Hyvin riskialtis systeemi tuollainen. Itselläni on vanhassa omakotitalossa kylppäri tosi pieni, vain 3 neliötä ja sauna käytännössä samassa tilassa jossa välissä vain mitätön puuovi. Jos saunaa vähän lämmittää niin kylppärissäkin on se +40c. Tuolloin lattialämmityksen merkitys vähenee ja tila kuivuu vedestä tunnissa vaikka lattialämmitystä ei olisi lainkaan.

      Vastaa
  3. Ihan hyviä yleispäteviä neuvoja mutta käsin tiskaaminen kuluttaa yleensä enemmän sähköä (sekä vettä) kuin astianpesukoneen käyttö.

    Lattialämmitys on luksusta asunnoissa, jotka lämpiävät muuten kuin lattialämmitysen avulla mutta täytyy luottaa siihen että jokainen lukija tietää itse oman kämppänsä speksit.

    Vastaa
  4. Saunomisesta ja lattialämmityksen käytöstä sen verran, että kosteusongelmat ovat hiukka kalliimpia korjata, kun se saunan kuivatus ja kylppärin lattialämmitys sähköllä. Toki kun kylppäriä ei käytetä, niin lämmöt voi pudottaa pois, mutta käytön jälkeen voisi olla järkevää hiukan kuivattaa. Samoin sauna saisi hyvin olla vielä päällä sen puoli tuntia saunomisen jälkeen.

    Laitteiden energiatehokkuus… Jos sattuu asumaan sähkölämmitteisessä omakotitalossa, niin hyvän energialuokan kodinkoneista on todella pieni hyöty. Kuitenkin pääasiassa syyskuu-toukokuu on lämmitettäviä kuukausia, jolloin huonomman energialuokan sähkölaite tuottaa lämpöä aika pitkälti samalla hyötysuhteella kun se sähköpatteri tai lattialämmitys. +-0, se minkä säästät kodinkoneen sähkönkulutuksessa, menetät lämmityksessä.

    Mutta hyvähän näitä on pohtia. Tuskinpa tulee olemaan paluuta alle 10 snt sähkönhintoihin. Toki jos ajatellaan positiivisesti, niin eipähän tarvii harmitella enää, että siirtolasku olisi itse sähkölaskua suurempi 😀

    Vastaa
    • Jepp ihan totta kuten moni tuota lattialämmitystä ja märkätiloja kommentoinut – niissä asunnoissa, missä kosteus on oikeasti ongelma, niin lattialämmitystä on aika pakko käyttää jonkun verran. Toki pohdin, onkohan tähän jotain muuta tapaa – talvella kuitenkin yleensä ilma on huomattavasti kuivempaa ja kuivaus todennäköisesti onnistuu jollain luovallakin tavalla, jos haluaa lattialämmitystä vältellä viimeiseen asti.

      Itse olen vähän optimistisempi sähkön hinnan, inflaation ja korkojen kanssa, koska elämme kuitenkin aika poikkeuksellista aikaa, kun niin monta talouden shokkia osuu samaan aikaan päällekkäin. Varmasti kukaan ei 90-luvun lamassa voinut uskoa, millainen menestystarina Suomen talous olisi heti sen jälkeen tai toisaalta, kuinka finanssikriisi tuhoaisi Suomen talouden seuraavaksi vuosikymmeneksi. Maailma ja talous on aina palannut raiteilleen, ja uskon, että nytkin niin käy nopeammin kuin moni meistä uskoo.

      Vastaa
      • Joo, niin näemmä aika moni muukin on puhunut samasta. Jostain syystä kommenteilla kestää jonkin aikaa, ennen kuin näkyvät. Silloin kun tota kirjoittelin, niin ei ollut yhtäkään kommenttia näkyvillä 🙂

        Vastaa
  5. Meidän ensiasunnossa (kerrostalokolmio) edellinen asukas oli ottanut kylpyhuoneen lattialämmityksen pois päältä, tuhoisin seurauksin. Onneksi sentään taloyhtiö maksoi ison osan kylppäriremontista. Itse piti maksaa vain väliaikaismajoituksesta ja pintamateriaaleista.

    Jos haluaa säästää, voi ottaa lattialämmityksen pois päältä tunti märkätilojen käytön jälkeen ja taas takaisin päälle hieman ennen suihkuun menoa.

    Ok-talossa kannattaa ottaa huomioon myös se, että pohjakerroksen lattialämmitys saattaa olla ratkaisevassa asemassa kuivattamassa maaperän kosteutta.

    Vastaa
    • Hyvä kuulla, että tuollaisessa tilanteessa taloyhtiöllä jonkun verran vastuuta – yllättävää kyllä, että kerrostalossakin lattialämmityksen puute voi tällaista aiheuttaa. Olen kerrostaloissa elänyt käytännössä koko elämäni ja lähes kaikissa ei ole ollut lattilalämmitystä, hmm. toki paljon riippuu muuten pohjaratkaisusta. Ja tosiaan kuten yllä olevissa kommenteissakin puhuttiin, niin omakotitalossa ja muissa erillistaloissa talotekninen osuus on lattialämmityksellä huomattavasti tärkeämpää juuri esim. tuo kuvaamasi tilanteen takia.

      Vastaa
  6. Tämä on sellainen aihe että siihen kannattaa jokaisen perehtyä itse kuin lukea yhtiöiden suuntaa-antavia lukuja. Sähkön kulutuserot ovat valtavia vaikka lämmitysmuoto olisi samakin. Itsellä on 200v vanha, 2004 remontoitu maatilakeskuksen päärakennus maalämmöllä, lämmitettäviä neliöitä 200-220 ja kylmiä tiloja yläkerrassa ainakin 60 neliötä. Nyt kulutusarvio tälle vuodelle varmaan 14 000 – 16 000 kwh. Kylmälaitteet kannattaa tarkastaa kulutusmittarilla seinästä mitä vie, hiljattain uusittu jääkaappi pakastin yhdistelmäni vie noin 1,6kwh päivässä.

    Vaikeimmassa jamassa ovat tälläisissä asuvat yksin jääneet leskinaiset, usealla voi olla edelleen hehkulamppuavalaistuksia ja useita kylmälaitteita viilentämässä hävikkiruokia, marjoja sun muita. Eli kylmälaitteilla voi mennä yksistään jo 3-4kwh päivittäin. Lattialämmitys on tärkeä märkätiloissa laittaa pois jos sitä ei käytetä. Tarkoitus on saada tila kuivaksi ei mitään muuta, ja minusta on suuri etu jos kylpyhuone on mahdollisimman pieni ja silloin ekologinen. Monilla on yllättävän iso omakotitaloissa joka on kallis.

    Miellän oman kulutuslukemani hyväksi näin vanhalle talolle. Vanhasta ei koskaan saa uuden veroista remontoimalla kuitenkaan.

    Vastaa
    • Ehdottomasti! Mittarien käyttäminen itse jos edes vähän epäilee tai ihmettelee oman talouden kulutusta, on todennäköisesti enemmän kuin suositeltavaa. Uskon, että monesti vaihteluväli voi olla paljon isompi monesta eri tekijästä kuin viitearvot sähköyhtiöiltä.

      Ja on ihan totta, että sähkön hinnan nousu ei kohtele suomalaisia laisinkaan tasa-arvoisesti ja juuri nuo isoissa, vanhoissa asunnoissa yksinasuvat todennäköisesti kärsivät eniten. Ja näyttääpi siltä, että edes hallituksen prioriteettilistalla tällaiset kotitaloudet eivät ole erityisen korkealla, kun helpotukset tuntuvat keskittyvän ennen kaikkea perheille, toivotaan että jotain helpotusta muillekin kotitalouksille, jotka sitä tarvitsevat, saadaan.

      Vastaa
      • Sähkön ALV alennus on hyvä juttu. Nyt ilmeisesti olisi tulossa sähkön kotitalousvähennys eli saa veroissa vähentää sähkölaskuja jos riittävän isot. Tämän ongelma on toki ettei pienituloisella ole keauheasti veroja joita maksaa ja hyöty pitäisi saada heti eikä vasta veronpalautuksena. Oleellista olisi saada tehorservi käyttöön sillä tuotannon lisäys on inflaation torjuntaa.

        Aiempaan postaukseesi olen ollut täysin samoilla linjoilla ettei päättömissä koron nostoissa ole järkeä. Rahapolitiikalla ei korjata energian saatavuusongelmia.

        Vanhoissa taloissa on myös hyviäkin puolia, esim näissä oikein vanhoissa ei itseasiassa aina ole yhtälailla sisäilmaongelmia kuten 50-70 lukujen rintamamiestaloissa. Ja itsellä on myös täysin toimiva uuniverkosto isossa osassa huoneista joita voisi käyttää äärimmäisessä hädässä. Kuitenkin nykytilanteessa heikoimmassa ovat juuri leskeksi jääneet, usein juuri naiset jotka asuvat yksin isossa yhteisessä kodissaan. Aika hurja jos voi tulla jopa 2000e sähkölaskuja sopimuksesta riippuen ja siinä katsotaan kuinka niitä maksetaan vaikka 1200 euron eläkkeestä.

        Vastaa
        • Jep, vaikka en itse juuri mistään noista hallituksen linjauksista hyödy, niin pitkälti linjaukset olivat mielestäni tasa-arvoisuuden nimissä ok. Kaltaiseni lapseton, hyvätuloinen, naftisti asuva kotitalous ei tässä tilanteessa sinänsä tukia edes tarvitse, vaikka menot vähän nousevatkin. Sen takia varsin ok, että juuri noita oikeita häviäjiä palvellaan, vaikka toki esim. lapsettomia leskiä ei kauheasti myöskään hyödytetä kuin eläketason mahdollisella nostolla.

          Vastaa
  7. Rohkenen olla hieman eri mieltä tuosta etätyökohdasta. Koronan alettua siirryin etätyöhön ja sähkölaskuun ei sen seurauksena tullut merkittävää lisää (en jaksa tarkistaa, mutta arviolta 5-10e jos sitäkään). Todettakoot tässä vielä, että asun kerrostalossa eli sähkönkulutus on muutenkin pieni, joten etätyön merkittävä lisääntynyt kulutus olisi kyllä pompannut herkästi silmille (ja lompakolle). Lisäksi ehdotuksena oli julkisilla kulkeminen työpaikalle, mikä itsessäänkin maksaa meillä päin n. 45e/kk. Tuota määrää nyt ei ainakaan mene sähkölaskuun etätyön seurauksena, kun ei mene edes kokonaisuudessaan. Toki tässä nyt varaudutaan hintojen nousuun, mutta paljon saa nousta, että julkiset tulisi sähköä halvemmaksi.

    Vastaa
    • Joo toki vaikuttaa se, kuinka paljon enemmän sähkö kuluttaa kotona. 5-10 euroa lisää kuulostaa siltä, että ei kuitenkaan ole kauhean kallista sähkösopimusta – uskoisin, että ero on jo hieman isompi nykyisillä sähkönhinnalla. Kerrostalossa tosin ei tosiaan muutenkaan kauheasti kulutusta tule, jos muuten käyttää sähköä järkevästi – isoimmat sähkönkuluttajat ovat jotkut ihan muut kuin työläppärin laturi.

      Vastaa
  8. Moni onkin jo lattialämmitysohjetta kommentoinut. Jostain syystä tuo toistuu näissä toisiaan toistavissa listoissa lähes sanasta sanaan samanlaisena, ilman että kukaan listankopioija ajattelisi kaukolämpökerrostaloluukkuaan pidemmälle.

    ”Älä käytä MÄRKÄTILOJEN lattialämmitystä kuin silloin, kun niitä tarvitsee kuivattaa sen avulla, mikäli tilat pysyvät lämpimänä muulla tavoin” on tietysti kauhian monimutkainen muotoilu, mutta siinä tulee huomioiduksi, että a) lattialämmitys on moderneissa ei-kerrostalokohteissa yleinen lämmitysmuoto koko asunnossa ja b) märkätiloissakin tarvitaan yleensä jotain yleislämmitystä, jos ne eivät sijaitse keskellä betonikuutiota.

    Parempi ja yleispätevämpi ohje olisi märkätilojen lattialämmityksen termostaatin säädön pienentäminen niin, että lämmitys toimii vain silloin kun oikeasti tarvitsee.

    ”HC-säästäjä pesee nyrkkipyykillä”
    Nyrkkipyykki on täysiin pesukoneellisiin verrattuna suurta veden tuhlausta varsinkin huuhtelun osalta. Ja jos huuhtelua ei tee kylmällä vedellä, tuhlautuu myös veden lämmitykseen kuluvaa energiaa. Tämäkään ei tietysti haittaa niitä, joilla kiinteä vesimaksu sisältää kuuman veden.

    Vastaa
    • Joo, parilla lauseella lattialämmityksen vivahteita on suhteellisen hankala tiivistää 😀 Tuo nyrkkipyykki sinällään kiinnostaisi kyllä tilastoina etenkin jos huuhteluun käyttää kylmää vettä, kumpi loppupeleissä kuluttaa enemmän sähköä/energiaa. Vettä huuhteluun todennäköisesti kyllä menee tosiaan enemmän.

      Vastaa
  9. Hyviä vinkkejä sähkönsäästämiseen!

    Mitä itse olet mieltä sähkösopimusasioista. Itsellä on ollut Fortumin soppari, muistaakseni jotain 10cent / kwh luokkaa jo jonkin aikaa. Nyt huomasin juuri asiaa tutkiessani, että Omafortumissa lukee, että hinta nousee 1.10.2022 hintaan 36cent / kwh.

    Kannattaisiko mielestäsi kilpailuttaa tätä tässä kohtaa? Vai onko tuo ihan normaali hinta mihin kannattaa tyytyä? En ole itse seurannut yhtään näiden hintoja tai sopparien kilpailutuksen hyötyjä ja kiinnostaisi kyllä hieman paneutua, kun tuo on jo aika kova hinta.

    Vastaa
    • Kuulostaa aika ok:lta hinnalta nykyiseen markkinatilanteeseen – olen kuullut määräaikaisten sopparien liikkuevan 30-60 sentin välillä ihmisiltä, jotka ovat viime aikoina soppareita kilpailuttaneet. Tärkeintä varmaan on se, että jos oma talous tuon tason kestää hyvin, niin siihen sitoutuminen on varsin hyvä idea, jos soppari on tuolla hinnalla sen 12-24kk määräaikainen. Tärkeintä mielestäni nykyisessä epävarmuudessa on se, että lukitsee hinnan itselle sopivalle tasolle, vaikka luulisi hintojen tulevan alas kyllä seuraavan kahden vuoden aikana ellei uusia shokkeja tule päälle.

      Vastaa
      • Joo ok. Itseasiassa sopimus näyttää olevan Fortum Kesto; hinta päivityy vuodenaikojen tahtiin tammi huhti heinä ja lokakuun alussa.

        Kuulostaa kyllä vähän huonolta, jos sitten tammikuussa taas tuplaantuu.

        Ehkä voisin kysäistä Fortumilta määräaikaista jos saisi tuohon hintaan, olisikohan se fiksua?

        Vastaa
  10. Itseasiassa näköjään 42,67 on Fortumin sivuilla 24 kk tällä hetkellä, kannattaako mennä sillä vai nykyisellä 4 kertaa vuodessa vaihtuvalla?

    Vastaa
    • Tähän on mahdotonta antaa vastausta, koska maailma on kaikin puolin erittäin poikkeustilanteessa. Jos talous kestää tuon kiinteän hinnan, niin 2 vuoden mielenrauha voi olla erittäin arvokas. Toisaalta, jos haluaa pelata sen puolesta, että energian hinnat lähtevät laskuun, niin 4 kertaa vuodessa vaihtuva parempi – täysin oman talouden ja preferenssin mukaan kannattaa tässä mennä, koska varmuutta mihinkään ei ole.

      Vastaa
  11. Nyt kun pohjolaan tulee kylmätkelit ja syksyn satoa laitetaan pakastimeen talteen. Hyvä vinkki on sijoittaa arkkupakastin kylmään kuivaan tilaan. Esim meillä kylmässä autotallissa.

    Vastaa

Vastaa käyttäjälle Sijoitusmies Peruuta vastaus