Vuoden 2021 listautumisannit – miten osakeantien suosio vaikuttaa pikavoittoihin?

Vuosi 2021 oli historiallinen Helsingin pörssille. Kertaakaan aiemmin Helsingin pörssin historiassa niin moni uusi yritys ei ole listaututunut pörssiin kuin vuonna 2021. Aiempi ennätys oli vuodelta 1999 IT-kuplan huipulta, jolloin ei ollut harvinaista nähdä ihmisjonoa luikertelemassa läpi Helsingin keskustan kuin Burger Kingin avajaisissa konsanaan. Vuonna 1999 Suomeen ei kuitenkaan avautunut ensimmäinen Burger King, vaan ihmiset jonottivat listaututumisanteihin osallistumista aivan fyysisesti.

Vuonna 1999 Helsingin pörssiin listautuikin 28 uutta yritystä. Vuonna 2021 tämä ennätys rikottiin yhdellä, kun pörssiin listautui 29 yritystä. Viime vuoden poikkeuksellisuutta kuvaa se, että esim. vuonna 2020 pörssiin listautui vain 4 uutta yhtiötä ja vuonna 2019 kuusi uutta yhtiötä. 2000-luvun keskiarvo liikkuukin alle kymmenessä yhtiössä per vuosi.

Viime vuosi oli siis poikkeuksellisen hyvä vuosi pörssille, koska uudet yhtiöt tuovat lisää elinvoimaa pörssille. Tämä on hyvä uutinen suomalaiselle sijoittajalle, sillä elinvoimainen pörssi sisältää aina myös mielenkiintoisia yrityksiä kaikille meistä. Listautumisantien määrä ei ole kuitenkaan se, mistä tänään kirjoitan. Tänään aiheena onkin paljon pyydetty teksti – aiheena vuoden 2021 listautumisantien ensimmäisten päivien kurssireaktiot.

Moni sijoittaja saattoi erehtyä luulemaan viime vuonna, että osallistuminen listautumisantiin olisi automaattinen pikavoitto. Oliko asia näin? Entä miten antien suosio ja koko vaikutti ensimmäisen päivän osakereaktioihin? Koska kirjoitin viime vuoden jokaisesta suomalaisesta osakeannista, jossa luotiin uusia osakkeita (Fifaxia ja Netumia lukuunottamatta) blogitekstin, ajattelin lisätä analytiikkaan mukaan oman blogitekstien lukijamäärän.

Huomasinkin viime vuonna, että mututuntumalla pystyin päätellä yllättävän paljon annin suosiosta niinkin yksinkertaisesta asiasta kuin kyseisen antitekstini lukijamäärästä! Kerran tai kaksi pyörsin myös päätökseni tai osallistuin antiin aiemman mielipiteeni vastaisesti, kun huomasin trendin annin ympärillä olevan täysin erilainen kuin alunperin oletin. Tänään avaankin myös kaikki nämä luvut ja tutkin, onko korrelaatiota oikeasti löydettävissä blogin antitekstien suosion ja antien ensimmäisten päivän kurssireaktioiden välillä. Let’s mennään.

Millaisia ensimmäisen päivän kurssireaktiot ovat annin suosion huomioiden?

Seuraava lista on siis yksinkertainen. Listaan asiat seuraavassa järjestyksessä:
Yritys – listautumispäivän kurssireaktio – blogin tekstin lukijamäärä

Lista on parhaimmasta ensimmäisen kaupankäyntipäivän kurssireaktiosta huonoimpaan. Boldattuna tekstit antianalyysit, jotka saivat yli 10 000 lukukertaa, joka on itselleni tietynlainen haamuraja.

1. Inderes +75,8% – 8 703 lukukertaa
2. Modulight +68,6% – 12 126 lukukertaa
3. Netum + 39,1% – 6 778 lukukertaa
4. Kempower +38,5% – 15 074 lukukertaa
5. Lemonsoft + 32% – 5 113 lukukertaa
6. Norrhydro +31,3% – 8 034 lukukertaa
7. Kreate + 30,4% – 8 192 lukukertaa
8. Alexandria +26,3% – 3 391 lukukertaa
9. Spinnova +24,8% – 11 042 lukukertaa
10. Volvo Cars +22% – 11 344 lukukertaa
11. Merus Power +21,7% – 4 896 lukukertaa
12. Toivo Group +21,3% – 5 044 lukukertaa 
13. Duell +17,4% – 6 564 lukukertaa
14. Betolar + 14,3% – 5 102 lukukertaa
15. Solwers +11,3% – 4 619 lukukertaa
16. Puuilo +10% – 7 256 lukukertaa
17. Orthex +8,7% – 11 059 lukukertaa
18. Nordnet +8,2% – 15 875 lukukertaa
19. Lifeline Spac I +5,2% – 4 254 lukukertaa
20. Aiforia +1% – 4 040 lukukertaa
21. VAC +0,4 – 3 717 lukukertaa
22. Sitowise +0,1% – 6 536 lukukertaa
23. Lamor 0,0% – 9 753 lukukertaa
24. Administer -1,3% – 4 219 lukukertaa
25. Digital Workforce -4,4% – 6 847 lukukertaa
26. EcoUp – 7,0% – 4 943 lukukertaa 
27. Nightingale -23,7% – 5 195 lukukertaa

Mukana listalla ei siis ole Fifax, josta en ehtinyt kirjoittaa analyysiä. Muut listalta puuttuvat ovat Loihde, Bioretec sekä Springvest, jotka listautuivat pörssiin, mutta eivät jakaneet listautumisessa uusia osakkeita, vaan ne listautuivat pörssiin suoraan. Mukana listalla on myös ruotsalaiset Nordnet sekä Volvo, joista kirjoitin analyysin valtavan yleisökysynnän vuoksi.

Mitä listasta voi siis oppia? 

Mietitään ensin, mikä oli keskimääräinen lukijamäärä antiblogitekstille. Keskimääräinen antiteksti sai lukijoita n. 7 400 kappaletta. Mediaanilukumäärä taas oli 6 778 kappaletta. Voidaan siis hyvin arvioida, että anti oli keskimääräistä suositumpi, jos sen lukijamäärä oli yli 7 000 ja keskimääräistä epäkiinnostavampi, jos antiteksti sai alle 7 000 lukukertaa.

Kuinka monta antia näistä keskimääräistä suositummista anneista jäi miinuksella ensimmäisen kaupankäyntipäivän aikana? Vastaus ei yllätä, kun suurin osa anneista jäi muutenkin plussalle. Ei yksikään. Huonoiten suosituista anneista suoriutui Lamor, joka oli ensimmäisen päivän jälkeen plusmiinusnolla.

Entä miten annit, jotka olivat keskimääräistä epäsuositumpia, pärjäsivät vertailussa? Kymmenen parhaiten tuottavimman annin joukossa oli vain kolme antia, jotka herättivät lukijoissa keskimääräistä vähemmän kiinnostusta: Netum, Lemonsoft ja Alexandria. Lemonsoft ja Alexandria olivat siitä mielenkiintoisia, että ne herättivät poikkeuksellisen vähän kiinnostusta, mutta siitä huolimatta nousivat ensimmäisinä päivinä merkittävästi (molemmat yli 25%). Netum oli tarkalleen mediaaniteksti, mutta siitä huolimatta tuotti 3. parhaiten koko vuoden osakeanneista ensimmäisenä päivänä.

Jos katsoo myös yli 10 000 lukukerran rajan ylittäneitä anteja, ne tuottivat keskimäärin äärimmäisen hyvin – keskimäärin 28,46%. Oli kyse suomalaisesta tai ruotsalaisesta annista. Näihin anteihin siis pystyi hyvin osallistua numeroita peilaten erittäin pienellä riskillä – ja pienellä panoksella.

Entä mistä listasta EI voi oppia?

Aivan suoraa korrelaatiota antien lukijamääristä ja niiden ensimmäisen päivän menestyksestä ei kuitenkaan voi vetää. Tähänkin on selvä syy. Antien suosioon vaikuttaa muukin kuin yksityissijoittajien kiinnostus – annin koko, pikavoittojen metsästäjien määrä, ankkurisijoittajien osuus koko sijoituksesta, ulkomaisten sijoittajien kiinnostus antiin ensimmäisenä päivänä jne. Yllä oleva taulukko ei olekaan kuin osatotuus antien suosiosta ja niiden menestyksen määrittävistä tekijöistä, mutta selvästi suuntaa-antava kaikesta huolimatta.

Vaikka lukijamääristä ei voi suoraan ennustaa annin suosiota, trendinomaisuutta on kuitenkin havaittavissa. Keskimäärin suositummat annit menestyvät vähemmän suosittuja paremmin, mutta poikkeuksia sääntöön löytyy liikaa, jotta voitaisiin sanoa, että korrelaatio olisi 100%. Samalla, valtava suosio ei myöskään nosta yrityksen osaketta aina ensimmäisen päivän kiitoon, joka nähtiin esim. Orthexissa, jonka ensimmäinen päivä jäi kananlennoksi verrattuna moneen muuhun, vaikka se oli lukijamäärältään ja suomalaisten sijoittajien silmissä poikkeuksellisen suosittu.

Pikavoitot ovat kivoja, mutta onko niistä oikeasti hyötyä?

Listautumisannit olivatkin vuonna 2021 ennen kaikkea pikavoittoautomaatteja ja jos osallistui vain sokkona kaikkiin esim. 1000 eurolla, jäi aika hyvinkin prosenteissa voitolle – vaikka olisi osunut muutamaan turskaiseen antiin. Prosentteja katsoessa on kuitenkin hyvä muistaa, että suosituimmissa anneissa oli myös paljon ruuhkaa ja moni esimerkiksi institutionaaliseen antiin osallistunut jäi täysin ilman osakkeita.

Sama päti yleisöanteihin, monesti yksityissijoittaja sai vain minimimäärän tai minimäärän + tietyn jonkun prosenttiosuuden koko merkinnästä. Tästä hyvä esimerkki oli Kempowerin anti, jota merkkasin yli 10 000 eurolla. Käteeni taisi jäädä loppujen lopuksi osakkeita vähän yli 600 eurolla, kurssinousun jälkeen.

Viime vuoden antikauden kuumentuessa mediassa ja sijoittajien keskuudessa oli paljon purnausta siitä, että yritykset suosivat isoja sijoittajia, ja yksityissijoittajien annissa pitäisi olla enemmän osakkeita tarjolla tasa-arvoisuuden vuoksi, koska annit jäivät äärimmäisen pieniksi tietyissä suosituissa anneissa. Olen ehkä poikkeuksellisesti täysin eri mieltä tästä asia kuin suurin osa yksityissijoittajista.

Etenkin viime vuonna moni piensijoittaja haki vain pikavoittoja anteihin osallistumalla ja tällaiset sijoittajat tuovat listautuvalle yhtiölle arvoa tasan 0%, jos anti on muutenkin suosittu. Yhtiölle arvokkaita sijoittajia ovat pitkän linjan ankkurisijoittajat, jotka tuovat rahan lisäksi toivottavasti myös osaamista pöytään – ei sijoittajat, jotka karkaavat heti ensimmäisenä kaupankäyntipäivänä pois omistajalistalta.

Täytyy kuitenkin muistaa, että olemme Suomessa tässäkin onnekkaita. Jos asuisimme USA:ssa, emme edes pystyisi osallistua osakeanteihin, koska siellä ei ole edes käsitettä nimeltä yleisöanti, johon yksityissijoittajat saisivat osallistua – siellä isot sijoittavat keräävät oikeasti kaiken rahan omaan taskuunsa. Kun annit käyvät kuumana, mekin siis saamme osallistua niihin ja kerätä hieman taskurahaa.

En laskenut itse kuinka paljon jäin anneissa voitolle viime vuonna yhteensä, mutta kyseessä oli todennäköisesti n. 1000 euron kokoinen summa. Sillä ei ihmeellisyyksiä tehdä, mutta kyllä sillä ruuat maksaa muutamaksi kuukaudeksi. Jos satuit itse laskemaan, kerro ihmeessä kommenteissa!

Yhteenveto

Olen aina rakastanut tilastoja ja tämän tekstin kirjoitinkin puhtaasta rakkaudesta lajiin. Ajattelin myös, että nyt olisi hyvä aika katsoa taaksepäin hulluun vuoteen 2021, kun vuoden 2022 listautumisantikausi on todennäköisesti juuri aluillaan ja pian Omavaraisuushaastekin on todennäköisesti tuttuun tapaan täynnä listautumisanti-analyysejä. Töissä on tällä hetkellä tiukkaa, mutta tästä huolimatta pyrin kirjoittamaan anti-analyysit tuttuun tapaan jokaisesta suomalaisesta listautumisannista (ja paljon toivotuista ulkomaalaisista). Tässä vielä lopuksi muutama knoppitieto listautumisanneista tältä ja viime vuodelta.

1. Listautumisannit keskittyvät selvästi tietyille vuoden ajoille. Vuoden alussa (Tammi-helmikuu) pörssiin listautui vain yksi yhtiö. Marras-joulukuussa 10!
2. Vuonna 1999 listautumisanneissa kerättiin 222 miljoonaa euroa pääomia, vuonna 2021 luku oli jo 981 miljoonaa euroa! Osakeannit ovat siis kasvaneet merkittävästi IT-kuplan ajoista. 
3. Myös tänä vuonna tammi-helmikuu on selvästi hiljainen kuukausi listautumisanneissa.
4. Tämän vuoden ensimmäinen listautuja on ohjelmistopalveluja tarjoava Efima. 

Toivon, että tämä teksti oli mielenkiintoinen sukellus viime vuoden anteihin sekä dataan sen takana. Jos sinua kiinnostaa nähdä tällaisia analyysejä vielä jatkossa, ilmoita kommenteissa ja jos haluat nähdä anneista / blogistani jotain muuta dataa, mitä en tähän tekstiin kirjoittanut auki, laita siitäkin kommenttia, niin pyrin vastaamaan parhaani mukaan. Ja jos kiinnostaa nähdä tällaista dataa myös reaaliajassa, laita siitäkin kommenttia, niin koetan keksiä jonkun tavan jakaa nämä tiedot lukijoiden kanssa reaaliajassa, jos se antiosallistumispäätöksiä auttaa. Kiitos!

Oletko uusi lukija ja oletko kiinnostunut säästämisestä, sijoittamisesta, rahan tekemisestä tai taloudellisesta riippumattomuudesta? Aloita tästä ja löydä helpoiten sinua kiinnostavimmat kirjoitukseni. Blogini kattaa yli 500 tekstiä, joten olen varma, että löydät uutta mielenkiintoista luettavaa.

P.S. Muista seurata Omavaraisuushaastetta myös sosiaalisessa mediassa saadaksesi heti tiedon uusimmista kirjoituksista!

Omavaraisuushaaste Facebook
Omavaraisuushaaste Instagram
Omavaraisuushaaste Shareville

Jätä kommentti