Minimalistivuotta on enää kuukausi jäljellä. Mihin tämä vuosi oikein katosi?! Kuten kirjoitin viime kuussa, minimalistismista on tullut itselleni niin luonnollinen osa arkea, että en edes oikein muista, miten olen elänyt aiemmin. Katsomatta hintoja kaupassa? Ostamalla kaikkea turhaa roskaa milloin mieli tekee? En kai? Marraskuu oli kuitenkin jälleen säästäväisyyden näkökulmasta erittäin mukavaa katseltavaa ja näyttää siltä, että pääsen minimalismivuodessa kunnialla loppuun asti.
Kaikki katsauksessa olevat luvut ovat veronjälkeisiä lukuja.
Marraskuu 2019
Tulot: 4281,68€
Menot: 801,46€
Säästöprosentti: 81,29%
Tulot ja kuukauden säästöprosentti
Tulojen suhteen lokakuu oli jälleen erittäin hyvä. Suurin osa tuloistani kertyy lähinnä palkasta ja sijoitusasunnon vuokrasta. Marraskuussa kuitenkin myös sain yllättävän paljon osinkoja isoilta omistuksiltani. Osinkoa maksoivat niin Apple, Welltower, Citigroup, AT&T kuin Abbviekin.
Säästöprosentti oli mahtavat 81,29%, johon olen erittäin tyytyväinen. Nykyisellä asuntokulujeni laskemistavalla on vaikea päästä selvästi yli 80%:n säästöprosentissa, joten lukuun täytyy olla tyytyväinen. Kuluni pysyivätkin marraskuussa aisoissa – katsotaan niitä seuraavaksi tarkemmin.
Menojeni jakautuminen
Marraskuussa menojeni jakauma näyttikin seuraavalta.
Asumiskulut (sijoitusasunnon ja kodin vastike, sähkö, vesi, lainojen korot ja muut pankkimaksut): 497,09€
Puhelinlasku: 0€
Elintarvikkeet ja muut kulutustavarat: 135,93€
Ravintolat ja alkoholi: 62,29€
Matkustaminen: 15€
Vaatteet, laukut ja ulkonäkö: 41€
Viihde, videopelit ja elektroniikka: 22,40€
Harrastukset ja liikunta: 27,75€
Terveys: 0€
Muut: 0€
Kulut ovat kauniit. Yhteensähän kulutusta tuli 801,46, joka tarkoittaa, että asumiskulujen jälkeen kulutus oli vain 304,37 euroa koko kuussa! Tämä on aidosti vähän kun miettii, että tästä yli puolet meni ruokakuluihin sekä siihen, että kävin vuoden toisen (vai olikohan kolmannen kerran) parturissa!
Pimenevässä marraskuussa pidin myös joka viikonloppu illanistujaisia kavereiden kanssa, joka näkyy ennen kaikkea ravintola- ja alkoholikulutuksessa. Suurin osa kulutuksesta on kotiin tilattuja pizzoja tai muuta kotiin tilattua ruokaa eikä niinkään itse ravintolassa istuskelua. Luonnollisesti osa osa myös ihan Alko-kulutusta.
Muuten kulutus oli niin minimissään kuin se oikeastaan voi itselläni olla. Harrastuksiin menee juoksevasti tuon verran joka kuukausi minimissään ja elektroniikkaan saman verran (puhelimen osamaksu sekä Spotify Premium, jonka vaihdoin Black Friday tarjouksen jälkeen Tidaliksi neljäksi kuukaudeksi – ja säästän samalla 7 euroa kuussa lisää, wuu).
Kulutuksesta ja tavaroista tässä kuussa opittua
Marraskuussa ei-niin-yllätäen erittäin paljon keskustelua herätti Citymarketin ja Prisman hintavertailu -teksti. Jos Lidl vs. Prisma sekä S-Market vs. Prisma vertailut herättivät vain vähän tunteita (mutta paljon kommentteja) lukijoissa, Keskon ja S-ryhmän vertailu herätti sitäkin enemmän kommentteja!
Vaikka tiesin, että vertailu kiinnostaa ja herättää kommentteja, yllätyin silti palosta, joilla jotkut puolustavat ruokakauppoja – eli käytännössä ihan yrityksiä. Brändiuskollisuus ei siis ole todellakaan kuollut!
Kuukauden henkilökohtainen lempparini oli kuitenkin teksti, jossa kerroin tyttöystäväni kulutuksesta ja mitä tapahtui, kun hän alkoi kulutustaan seuraamaan samaan tyyliin kuin minä. Jos missasit kirjoituksen, lue se täältä – kokemus, jos jokin todistaa sen, mitä hoen jatkuvasti rahan säästämisestä blogissani: paras tapa kuluttaa vähemmän on tehdä itsensä tilivelvolliseksi omasta kultuuksestaan.
Kuukauden sijoitukset
Marraskuussa osakesalkussani oli liikettä erittäin paljon isoista myynneistä isoihin osakeostoksiin. Strategian mukaisesti kuitenkin mennään edelleen ja joulukuussa ostoslistalla on todennäköisesti Digital Realty Trust sekä Telia/Welltower.
Marraskuu oli siitä harvinainen, että näimme Helsingin pörssissä jopa kaksi eri osakeantia. Pörssiin listautui marraskuussa suomalainen ruokayritys Fodelia sekä silmäkamerayritys Optomed. Jätin molemmat annit itse väliin, kuten mainitsin osakeantianalyyseissäni.
Kuten olen muutamassakin tekstissä kirjoitellut viime aikoina, mietin tällä hetkellä selkeää suunnanmuutosta sijoitusstrategiassani, mutta tarvitsen siihen jonkun rauhallisen hetken. Ehkäpä joulukuun hiljaiset päivät antavat ajatuksille tilaa näiden osalta.
Yhteenveto
Pakko myöntää, että marraskuu oli jopa itselleni turhan masentavan harmaa ja pimeä samanaikaisesti. Päivät tuntuvan menevän ohi ennen kuin ne ovat edes alkaneet ja energiatasot eivät ole läheskään samalla tasolla kuin esim. keskikesällä. Tämä korostuu etenkin kun täällä Helsingissä ei tunnu kunnon lumista talvea enää tulevan koskaan ennen tammikuuta – lumesta on turha uneksia, vaikka juuri tällä hetkellä sitä maassa onkin. Ylihuomenna taitaakin olla taas +7 astetta.
Kuten aina, saan kuitenkin energiaa Omavaraisuushaasteen kirjoittamisesta ja siitä vaihtelusta, mitä se tuo. Minimalistivuosi onkin pian takanapäin ja odotan sitä monestakin syystä. Saan ensi vuonna blogiini uuden pääteeman, pääsen raportoimaan vuoden tuloksia (ehdoton vuoden lempikohtani) sekä pääsen vihdoin matkailemaan (ainoa, asia jota on ollut aidosti ikävä minimalistivuoden aikana).
Jouluun on enää muutama viikko ja siitä sitten uuteen vuoteen – hullua! Tsemppiä myös kaikille lukijoille, jotka taistelevat pimeiden päivien kanssa!
P.S. Muista seurata Omavaraisuushaastetta myös sosiaalisessa mediassa saadaksesi heti tiedon uusimmista kirjoituksista.
Omavaraisuushaaste Facebook
Omavaraisuushaaste Twitter
Omavaraisuushaaste Instagram
Omavaraisuushaaste Shareville
Omavaraisuushaaste Bloglovin’
Omavaraisuushaaste Blogit.fi
Itse lasken asuntolainan lyhennyksen sekä kuluksi että säästöksi. Tämä sen takia, koska pankki pakottaa minut maksamaan lyhennyksen joka kuukausi oli tilanne mikä tahansa. Jos en sitä tee, niin pankki pakkolunastaa asuntoni. Säästöä se on myös, koska laina lyhenee kuukausittain.
Osinkoja en laske myöskään tuloksi, koska ne ovat osa epämääräisiä sijoitustuloja. Jos osingot pitäisi laskea tuloksi niin samalla logiikalla myös teoreettinen salkun arvonnousu pitäisi laskea tuloksi.
Omavaraisuushaasteen logiikalla oma säästöprosenttini olisi normikuukaudessa rapiat 88% jos asuntolainan lyhennys ei ole kuluerä ja vuonna 2019 rapiat 97% jos sijoitustulot otetaan myös huomioon.
Tuo sinun säästöprosenttisi laskutavallani olisi kieltämättä eeppinen! En koskaan itse pääsisi noihin lukuihin tällä hetkellä.
Sijoitusten tuotoista (ja kuluista) olen siitä samaa mieltä, että niiden laskeminen on hieman outoa näihin lukhuihin, kun omalla tavallaan niitä ei pitäisi laskea FIRE-säästöprosenttiin, jolla laskea 4%:n sääntöä, mutta toisaalta en jaksa alkaa kikkailemaan kulujen ja tulojen laskemisen kannalta niiden osalta.
Nyt säästöprosentti ilmaiseekin käytännössä vain kuinka monta prosenttia kaikista tuloistani kasvattaa nettovarallisuuttani – ja tämä muuttunee vasta 2021 kun olen valmis laskemaan, milloin FIRE:en olisi aidosti mahdollista päästä, jolloin täytyy räjäyttää koko laskentalogiikka ihan uudella tavalla.
Hillitöntä menoa sekä tulopuolella että säästöprosentin kanssa!
Olen tässä viime päivinä pohtinut, että pitäisikö itsekin pitää ”en osta mitään”-vuosi. Toisaalta jos sellaisen pitää, niin se olisi hyvä ajoittaa pörssiromahduksen kanssa samaan aikaan, jotta voisi sijoittaa maksimit silloin, kun alennusmyynnit ovat päällä.
Ensi vuoden USA:n presidentinvaalit varmasti aiheuttavat sen verran jännitystä markkinoille, että ensi vuosi olisi varmasti erittäin hyvä vuosi säästää enemmän 😀 Ja voin kyllä suositella erittäin vahvasti tällaista vuotta, näkee paljon selkeämmin turhan roskan ja oikeasti niiden asioiden eron, mitkä parantavat omaa elämänlaatua.
Kannattaa hankkia kunnollinen hiustenleikkuukone ja -sakset. Pyydä kauniisti tyttöystävääsi leikkaamaan -yllättävän helppoa ja netistä löytyy opetusvideoita. Vuosien mittaan säästyy iso summa, varsinkin lapsiperheessä. Säästetty summa joko sijoituksiin ja/tai kahdenkeskiseen aikaan.
Tuota olen joskus miettinytkin! Syy, miksi en ole vielä ainakaan lähtenyt tähän, johtuu siitä, että pidän siitä kun tukkani on pitempi (ja alkaa kiharoitumaan automaattisesti) – ja vaihtovuoroisesti en pidä siitä kun tukkani on lyhyt, heh. Intissäkin tukkani oli käytännössä aika lähellä maksimipituutta, mitä siellä nyt sallittiin. Ja nyt kun parturiin kuluu ”vain” n. 100 euroa vuodessa, kestän tämän kulutuksen.
Olisi mielenkiintoista nähdä postausta, jossa vertailet, miten paljon Matsmart tai Fiksuruoka voisi vaikuttaa ruokakorin hintaan pidemmällä tähtäimellä.
Kiitos erittäin hyvästä ehdotuksesta! Laitan ehdottomasti kirjoituslistaani, toteutus menee varmaan ensi vuoden puolelle kun tämän vuoden kirjoitusten kalenteri on jo täynnä.
Tässä ei taaskaan ollut lainanlyhennyksiä mukana niin antaa väärän kuvan. Ota ne mukaan niin voin lukea ensimmäiset 2 riviä eteenpäin!
VIelä kun jaksat vuoden odotttaa, niin laskentatapa tulee muuttumaan kun päätän paljon tarvitsen FIRE:een! En kyllä tiedä vielä, miten sitä muutan tarkalleen, mutta muutan joka tapauksessa.