Kuukausikatsaus syyskuu 2026 – säästöprosentti 84,19 %
Henkilökohtaisessa talouden hallinnassa kaikkein tärkeintä on tasapaino tulojen ja kulujen välillä. Unohtamatta...
Uusi lukija? Aloita tästä
Uusi lukija? Aloita tästä
Huomioithan lukiessasi, että kirjoitus on jo 2 vuotta vanha ja saattaa sisältää vanhentunutta tietoa.
Huomasin muutama päivä sitten, että Yleltä on tullut tällä viikolla ulos uusi Sijoittajat-sarja. Olin äärimmäisen kiinnostunut, koska olin missannut tämän täysin. Kokonainen dokumenttisarja suomalaisista sijoittajista – tämähän on varsin ilahduttavaa. Katsoin kaikki viisi jaksoa putkeen ja lyhyesti sanottuna sarja ei ollut yhtään sitä, mitä odotin, koska vaikka sarjan nimi on Sijoittajat, äärimmäisen pieni osuus siitä käsittelee sijoittamista, mutta sitäkin enemmän rahaa ylipäätänsä ja sen valtaa meidän elämäämme. Ja toki tietenkin tarjoilee sen negatiivisimman mahdollisen stereotypian sijoittamisesta.
Olen viime kuukausina kuluttanut kaikkia suomalaisia rahaohjelmia Raharemontista, Rikkaat & Rahattomat-ohjelmaan, koska halusin mahdollisimman monipuolista näkökulmaa tulevaan Vaurastu viisaasti – rahataidot haltuun – kirjaani ja median linssi asiaan on yksi tärkeimmistä, koska se muokkaa niin vahvasti mielikuviamme rahasta. Sijoittajat sarjaa katsoessa jännitinkin eniten sitä, nousisiko jotain uutta, mitä en kirjassani osannut ottaa huomioon ja ilokseni huomasin, että kyllä vain – kirjoitan juuri näistä kaikista rahan lieveilmiöistä, joita sarjassakin näkyy myös kirjassani. Tämä oli ilahduttavaa.
Mutta itse sarjaan. Käyn nopeasti läpi sarjan perusasetelman, jonka jälkeen käsittelen ennen kaikkea oppeja ja huomioita, joita mielestäni sarjasta saa.
Sarja seuraa siis neljää eri henkilöä nähtävästi vuosina 2022-2023.
1. Meme- ja Bitcoin-sijoittajaa, joka on tehnyt miljoonaomaisuuden koronakuplan aikana näillä ja nyt pohtii, mitä elämällä tekisi.
2. Asuntosijoittajaa, joka flippaa asuntoja yksin ja yhdessä hyvän ystävänsä, joka on myös hänen yhtiökumppaninsa ja yrittää kerätä rahoitusta asuntohankkeisiin.
3. Start-up maailmassa omienkin sanojensa mukaan pöhisevää henkilöä, joka sijoittaa yrityksiin rahan sijaan omaa persoonaansa ja osaamistaan
4. Perheenisää, joka on all-in XRP-kryptovaluutassa ja sijoitti näihin myös pikavipin avulla
Kaikki sarjan henkilöt ovat alle kolmekymppisiä eli saavat allekirjoittaneenkin tuntemaan itsensä vanhaksi. Ja kuten ehkä näkee, moni ei ole ehkä se ihan perinteinen sijoittaja. Ja monella tapaa herätteleekin jopa itseäni siihen, miten sijoittaminen edelleen nähdään. Oikeastaan vain 1/4 näistä on omassa silmissäni perinteisesti sijoittaja, mutta kuten sarjan edetessä selviää, hänkin innostui sijoittamisesta juuri kerran tuurin ja pikavoittojen takia. Tämä olikin ehkä mielestäni mielenkiintoisin asia koko sarjassa – pikavoitot, uhkapelaaminen ja FOMO olivat äärimmäisen vahvasti läsnä koko sarjan ajan.
Seuraavassa siis kootut huomiot ja opit, mitä sarjasta mielestäni saa – ja jotka ovat täysin universaaleja.
Rahan ja ystävyyssuhteen sekoittaminen on asia, josta on varoiteltu suunnilleen niin kauan kuin rahasta on kirjoitettu. Erittäin moni sitä kuitenkin edelleen tekee. Saatetaan taata ystävien, kavereiden, perheenjäsenten, parisuhdekumppanien tai kenen tahansa lainoja tai vaikka tehdä bisnestä yhdessä. Näissä tilanteissa melkein poikkeuksetta lopputulos on yhtä karu kuin ohjelmassa. Hyvä monivuotinen ystävyyssuhde käytännössä näytti menevän poikki, koska sijoitukset eivät onnistuneet ja toinen osapuoli ei enää pystynyt jatkamaan. Tästä on monta versiota oikeassa elämässä – mutta useimmiten tämä päättyy huonosti.
Yksi henkilöhahmo oli 28-vuotias ja stressasi siitä, kun tutut ja kaverit tekevät paljon isompia miljoonien sijoituksia start-up yhtiöihin onnistuneesti ja koki selvää alemmuudentunnetta tästä, koska ei itse ollut päässyt tähän tasolle. Vaikeasti samaistuttavaa? Lievästi sanoen kyllä.
Mutta tästä huolimatta todellisuus yllättävän monelle Hanken-opiskelijalle tai muille, jotka liikkuvat äärimmäisen taloudellisesti menestyneissä piireissä. Ympäristö ja ihmiset ympärillä määrittävätkin meitä ja käsityksiämme normaalista aivan valtavasti – ja samalla sokaisee meidät siltä, vaikka kaikki elämässämme olisi enemmän kuin hyvin.
Jos omaa hyvyyttä, onnellisuutta ja menestystään mittaa vain euroilla, ei tule koskaan tyytyväiseksi. Miksi? Koska aina kun menet askeleen ylöspäin, huomaat, että aina löytyy joku joka on aina vähän ylempänä. Kyseessä on siis aito oravanpyörä.
XRP-sijoittaja tunnisti itsekin jossain kohtaa, että kuinka paljon aidosti käytti aikaa pelkän yhden kryptovaluutan kurssin seurantaan. Mielenkiintoisinta tässä oli kuitenkin se, että sijoittaja oli ennen kaikkea turhautunut siitä, että mitään ei tapahtunut pariin viikkoon. Kun kurssi ei liikkunut, henkilö toivoi, että kurssi etenisi edes johonkin suuntaan. Siis mitä? Kyllä vain. Tämähän on tuttua dopamiinin hakemista, ei niinkään sijoittamista. Kuten Viisaassa sijoittajassa kirjoitan, uhkapelaajat eivät tutkitusti jää koukkuun voittoihin, vaan yllättäviin voittoihin. Todellisuudessa henkilö ei ollutkaan koukussa sijoittamiseen, vaan uhkapelaamiseen ja siihen, mitä kryptomaailma tekee parhaillaan – eli tarjoaa joka viikko jotain uutta.
Tässä positiivisinta oli se, että henkilö lopulta itse huomasi tämän ja väsyi jatkuvaan kurssien tuijotteluun. Perheen kanssa läsnäolo lopulta voitti (ja varmaan noottiakin asiasta oli kotona jo ehtinyt tulla). Mutta, mitä jos elämässä ei ole perhettä, joka vetäisi tästä maailmasta pois? Tämä oli ajatus, joka itseäni jäi aika paljon kauhistuttamaan ja yhtäkkiä tajusin, miksi memecoinit ja kryptomaailma jatkaa vahvistumistaan, samalla kun ihmiset ovat koko ajan yksinäisempiä ja yksinäisempiä.
Jos jokin oli ajan merkki, oli se start-up pöhisijä, joka halusi brändätä itseään start-up osaajana. Vaikka oli valmistunut koulusta pari vuotta sitten ja start-up kokemusta oli parin vuoden ajalta, mutta ei yhtään menestynyttä firmaa takana. Henkilön mentori totesi mielestäni osuvasti ”Jos haluaa opettaa, pitää osata.”
Olen viime aikoina miettinyt tätä paljon. Tuntuu, että tulen itse jostain vanhasta maailmasta, vaikka olen vain milleniaali. Olen aina uskonut siihen, että ensin pitää näyttää kykynsä, ja sitten saa palkinnon. Nykyään kuitenkin tuntuu, että nuoret rohkeasti (joka on hyvä asia) olettavat saavansa kaiken heti ja pystyvänsä tulevansa seuraaviksi Tim Ferriksiksi podcastin pistämällä pystyyn. Huh, tulipa vanha olo. Olen liian old school, kun uskon siihen, että ensin tehdään asioita ja sitten brändätään itsensä. Nykyään vain aloitetaan suoraan brändäyksestä. Toki tämä ilmiö on aina ollut olemassa, mutta nykyään vahvempi kuin koskaan.
Itseäni ehkä eniten ilahdutti se, kun miljoonat Bitcoinilla ja memecoineilla tehnyt ihminen ei itsekään enää uskonut kryptoihin, koska kupla oli mennyt ja loppunut. Ja samalla totesi, että oli väärässä (koska moni memecoin, että Bitcoin nousi moninkertaisesti ohjelman kuvauksen aikana). Ja kaverilleen/veljelleen (en muista kummalle) teki täysin samaa kuin minäkin tässä blogissa – eli kannusti sijoittamaan S&P500-indeksirahastoon.
Uskoin itse vahvasti salama ei iske kahta kertaa samaan paikkaan -teoriaan ensimmäisen Bitcoin-kuplan kohdalla, mutta olen ollut väärässä jo moneen kertaan – salama on iskenyt mitä kummallisimpiin memecoineihin satoja kertoja ihmisten juostessa äkkirikastumisen perässä. Tämä ohjelma sai myös itseni pohtimaan tätä uudesta kulmasta.
Henkilö, joka päätti, että hänen brändinsä ja myyntikohteensa on hän itse, opetti jälleen hyvän opetuksen julkisuudesta. Kirjoitin syystä tätä blogia seitsemän vuotta anonyymisti – en siksi, että aiheena oli raha – vaan koska julkisuudessa ei keskimäärin ole mitään hyvää. Kyseinen henkilö tekikin henkilöjutun yleen ja jännitti, mikä klikkiotsikko sieltä tuleekaan. Ja ohjelman aikana yksi hänestä tehty klikkiotsikko, oli niin faktuaalisesti väärin, että hän joutui pyytää toimitusta muuttamaan sen.
Kun Viisaan sijoittajan jälkeen tein lehtijuttuja, omat fiilikset olivat usein samanlaiset ja tästä kirjoitinkin vähän aikaa sitten kiitos Kauppalehden-jutun. Omat fiilikset ovat aina samat, kun uusi juttu kirjaani liittyen tulee ja tämä korostuu itse asiassa marraskuussa julkaistavan jutun myötä. Henkilökohtainen on niin paljon mehevämpi juttu medialle kuin perus osakesijoittaminen, joten oletan, että tuleva mediarumba tulee olemaan vähän jännittävämpi kuin ensimmäisen kirjan kanssa – ensi kuussa nähdään!
Miljonääriksi kryptoilla noussut henkilö taas mielestäni oli sinänsä päässyt oleellisen kiinni elämässä, että hän meni töihin, vaikka rahaa oli, koska rutiinit ja merkitys on tärkeää elämässä. Ja lopulta kun pystyy valitsemaan aika vapaasti, mitä tekee, niin meni kelloliikkeeseen töihin, koska piti kelloista. Tämä on aika hyvä kuva siitä, mitä taloudellinen riippumattomuus juuri parhaillaan mahdollistaa.
Yhdestä asiasta olin kuitenkin eri mieltä. Henkilö totesi, että tekee jatkossa vain juttuja, jotka tekevät onnelliseksi. Mielestäni tämä ei ole mahdollista, eikä edes tavoiteltavaa. Onnellisuus itsessään syntyy juuri huonoista päivistä, vastoinkäymisistä, vaikeuksista ja kaikista niistä aallonpohjista, joissa on kyntänyt, jotta onnellisuus on mahdollista. Onni itsessään on vain hetkiä sekä tyytyväinen alavire elämään.
Ylen haastattelu kryptomiljoonääristä menee näin:
– Jos katsoo pari Youtube-videota, tietää enemmän kuin OP:n sijoitusneuvojat, Värtinen sanoo.
Näinköhän? (toimittajan kommentti)
– Totta se on! Kaksi minuuttia, ja sinulla on sijoitussalkku, joka tuottaa kymmenen pinnaa vuodessa. Se on hyvin yksinkertaista.
—-
Kuulostaako liian hyvältä ollakseen totta? Sen ei pitäisi, sillä itse asiassa Värtinen on ihan oikeassa ja viittaa tässäkin Ylen haastattelussa juuri aiemminkin mainittuun S&500-indeksirahastoon, joka on tuottanut jopa vähän enemmän kuin 10% vuodessa viimeiset 50 vuotta. Veikkaanpa vahvasti, että tämä meni Ylen toimittajalta ohi, kun haastateltava kuitenkin rahansa teki kryptoilla.
Mutta yksinkertaisuudessaan näin yksinkertaista sijoittaminen on ja itsekin olisin huomattavasti vauraampi, jos vain olisin tajunnut tämän 17-vuotiaana, kun sijoittamisen aloitin.
Entä, miten tarinat elivät päättyivät sarjan aikana? Lopputulos oli aika karu, koska sarjaa satuttiin tekemään vielä kesken pahimman inflaation ja korkojen nousun.
1. Meme- ja Bitcoin-sijoittajaa, joka on tehnyt miljoonaomaisuuden koronakuplan aikana näillä ja nyt pohtii, mitä elämällä tekisi
–> Erosi (mutta ei kaiketi rahan takia) ja hukutti surunsa rahan kuluttamiseen. Mutta kaiketi nyt löytänyt taas uuden kumppanin ja on tyytyväinen elämäänsä.
2. Asuntosijoittajaa, joka flippaa asuntoja yksin ja yhdessä hyvän ystävänsä, joka on myös hänen yhtiökumppaninsa ja yrittää kerätä rahoitusta asuntohankkeisiin
–> Lopetti flippaamisen kokonaan (hetkeksi, kunnes aloitti sen uudestaan viime uutisten pohjalta), ja sillat paloivat yhtiökumppani/ystävään. Melkein burnouttasi, koska isoin hanke osui juuri asuntokaupan pahimpaan kohtaan.
3. Start-up maailmassa omienkin sanojensa mukaan pöhisevää henkilöä, joka sijoittaa yrityksiin rahan sijaan omaa persoonaansa ja osaamistaan
–> Päätti, että hänen vahvuutensa on olla start-up maailman inspiraattori, coach ja fasilitaattori – ainoa jossa ei mielestäni isoa eroa lähtökohtaan.
4. Perheenisää, joka on all-in XRP-kryptovaluutassa ja sijoitti näihin myös pikavipin avulla
–> Myi kaikki XRP:t (treidaamisvolyymistä päätellen pienellä voitolla) ja päätti pitää taukoa kryptosijoittamisesta kokonaan, koska tunnisti itsekin, että tuijottaa kursseja vain koko ajan perheeseen keskittymisen sijaan. Ja sitten aloitti uudestaan kryptosijoittamisen vielä isommalla pikavippivelalla ja lopulta erosi (varmaan osaltaan tämän takia). Tämä oli niin onnellinen loppu, kuin mahdollista näin vaarallisilla talouspäätöksillä voi saada, koska moni joka on kryptoihin on pikavipeillä sijoittanut, on saanut kokea vielä pahempia lopputuloksia.
3/4 siis onnistui menettämään itselleen tärkeän parisuhteen ohjelman aikana. Sattumaa? Eipä juuri.
Rehellisesti haluaisin, että Yle vaihtaisi sarjan nimen. Suomessa raha- ja sijoituspuhe on ottanut aivan huikeita askelia eteenpäin sinä kymmenen vuoden aikana, kun olen tätä blogiani kirjoittanut ja esimerkiksi juuri alle 30-vuotiaat sijoittavat indeksirahastoihin enemmän kuin mikään sukupolvi ennen sitä. Tämä on terve ja mahtava kehitys, joka mahdollistaa monen nuoren vakaamman taloudellisen turvan myös vanhetessa. Heille ei olekaan tarpeellista – saati hyödyllistä – kuvata sijoittamista tällaisena uhkapelin kehtona ja samalla se on mielestäni myös monen nuoren aliarviointia.
Tämä sarja taas ei juuri kerro siitä sijoittamisesta, joka on pitkäjänteistä, suhteellisen vähäriskistä ja vaurautta lisäävää – vaan mukana on erittäin vahvasti uhkapelaaminen sekä se kuinka raha ottaa vallan koko elämästä ja miten tuhoisaa se voi olla niin onnistuessaan kuin epäonnistuessaan.
Tämä on luonnollisesti tarkoituksellinen rajaus tekijöiden toimesta leikkauksineen ja äänimaailmoineen, mutta näen jo ne kaikki kahvipöytäkeskustelut siitä, kuinka ”Katsokaa nyt, pelkkää uhkapelaamistahan tämä sijoittaminen on!”. Niin on, jos hakee vain pikavoittoja. Sarja likaa sijoittamista terminä vähän turhan paljon, juuri kun luulin, että keskusteluilmapiiri sijoittamisen ympärillä oli muuttunut jo vähän järkevämpään suuntaan.
Odotan edelleen, että joku tekee sarjan indeksisijoittajasta Boyhood-elokuvan tyyliin, (jota siis kuvattiin 12 vuotta samoilla näyttelijöillä), joka sijoittaa vain 20 vuotta indeksirahastoihin ja on lopulta miljonääri. Ehkä pitää itse tehdä tällainen ”dokumentti”, joka on tylsä kuin maalin kuivumisen katsominen seinällä, kun FIRE:n aikanaan saavutan.
Toivottavasti tämä teksti herätti ajatuksia ja auttoi tiivistämään sarjan sisältöä, jos se oli mennyt ohi tai jos et sitä ehdi katsomaan. Ja jos sarja kiinnostaa kokonaisuudessaan, löytyy se Yle Areenasta täältä.
————————————–
Kiinnostaako sinuakin koko henkilökohtaisen taloutesi haltuunotto kerralla? Voit nyt ennakkotilata toisen kirjani Vaurastu Viisaasti – rahataidot haltuun kirjani Tammen kirjakaupasta täältä! Jos ennakkotilaat kirjan saat 20%:n alennuksen kirjalle koodilla VAURASTUVIISAASTI20 !
Äänikirjojen ystäville kirjani löytyvät esimerkiksi Bookbeatistä, Storytelistä, Nextorysta sekä kaikista muistakin suomalaisista äänikirjapalveluista.
Jos taas olet uusi blogissa, Aloita täältä ja syvenny syvemmälle sijoittamisen ja henkilökohtaisen talouden maailmaan. Olen kirjoittanut blogiin kymmenen vuoden aikana yli 800 kirjoitusta henkilökohtaisen talouteen ja sijoittamiseen liittyen, joten löydät varmasti etsimäsi!
Muista myös seurata Omavaraisuushaastetta käyttämässäsi sosiaalisessa mediassa saadaksesi heti tiedon uusimmista kirjoituksista!
Omavaraisuushaaste Threads
Omavaraisuushaaste Facebook
Omavaraisuushaaste Twitter
Omavaraisuushaaste Instagram
Omavaraisuushaaste Shareville
Kiinnostaako osakesijoittaminen ja haluat ymmärtää, miten tulla paremmaksi sijoittajaksi? Voit nyt tilata arvostelumenestys, Suomen Ekonomien Bisneskirja-yleisöäänestysvoittajan ja yli 20 000 kpl myyneen bestseller-sijoituskirjani ”Viisas sijoittaja – tunne itsesi ja osakemarkkinat” kaikista suomalaisista kirjakaupoista tai suoraan minulta signeerattuna!
Adlibris Kirja.fi Suomalainen Kirjakauppa Signeerattu versio kirjailijalta
Haluatko henkilökohtaisen taloutesi kerralla haltuun? Tilaa vuodessa yli 30 000 kappaletta myynyt ja huippuarvostelut saanut ilmiö ”Vaurastu viisaasti – rahataidot haltuun”, jossa tiivistän kaikki oppini matkaltani nollasta eurosta yli puoleen miljoonaan euroon!
Adlibris Kirja.fi Suomalainen Kirjakauppa Signeerattu versio kirjailijalta
Äänikirjojen ystäville bestseller-kirjani löytyvät myös kaikista suomalaisista äänikirjapalveluista.
Bookbeat Storytel Nextory Spotify - Vaurastu Viisaasti Spotify - Viisas Sijoittaja
Jos olet blogissa ensi kertaa, olen kirjoittanut 10 vuoden aikana blogiini yli 1 000 kirjoitusta kaikkeen henkilökohtaisesta taloudesta sijoittamiseen asti. Jos sinua siis pohdituttaa mikään talousaihe, aloita tästä ja löydät todennäköisesti vastauksen askarruttavaan kysymykseesi. Ja jos et löydä, laita kommenttia ja kirjoitan aiheesta!
Olen 34-vuotias talouskirjailija, blogisti ja kolumnisti, joka on kirjoittanut yli vuosikymmenen henkilökohtaisen talouden ja sijoittamisen kaikista puolista.
Minut tunnetaan bestseller-kirjoistani Viisas Sijoittaja – tunne itsesi ja osakemarkkinat (Tammi 2023) sekä Vaurastu viisaasti – rahataidot haltuun (Tammi 2024). Minut valittiin Vuoden Sijoittajaksi 2023.
2025: 645 300€
2024: 539 000€
2023: 435 500€
2022: 388 800€
2021: 353 200€
2020: 260 800€
2019: 156 700€
2018: 92 900€
2017: 78 000€
2016: 58 000€
2015: 41 000€
2014: 29 000€
2013: 21 000€
2012: 14 000€
2011: 9 000€
2010: 8 000€
2009: 5 000€
2005-2008: 0 – 3 000€
Henkilökohtaisessa talouden hallinnassa kaikkein tärkeintä on tasapaino tulojen ja kulujen välillä. Unohtamatta...
20 kommenttia
Sensofusion tuo Helsingin pörssiin yhden kiinnostavimmista puolustusteollisuuden kasvuyrityksistä oikeastaan koko...
17 kommenttia
Eläkejärjestelmä herättää erittäin paljon huolta käytännössä niin omassa ikäluokassani (milleniaalit) kuin...
44 kommenttia
Sensofusion tuo Helsingin pörssiin yhden kiinnostavimmista puolustusteollisuuden kasvuyrityksistä oikeastaan koko...
17 kommenttia
Eläkejärjestelmä herättää erittäin paljon huolta käytännössä niin omassa ikäluokassani (milleniaalit) kuin...
44 kommenttia
Steady Energyn listautuminen sisältää yhden tärkeimmistä aikamme asioista - energian luonnin uudella...
21 kommenttia
Painamalla “Tilaa” hyväksyt uutiskirjeen tilauksen sähköpostiisi. Voit perua uutiskirjeen koska tahansa.
Minulle tuli mieleen tästä aivan sama ajatus. Tässä ei ole kysymys sijoittamisesta vaan jostakin muusta.
Spekulaatiota eikä oikeata sijoittamista…
Jep, varmasti aika monella pitkään sijoittaneella tuli samaa ajatusta, jos ohjelmaa edes hetken katsoi.
Olen ollut paatunut maailmanindeksi-sijoittaja jo parisenkymmentä vuotta. Ikää 40 vuotta. Salkku puhkaisi juuri 3,5 miljoonan euron rajan. Olen muutamille tutuille selittänyt indeksisijoittamisen hyötyjä, mutta näen sen epäuskon heidän silmissään, kun he tajuavat vaurastumisen kestävän sen 10-30 vuotta. Ja onhan se sitä, jos nelikymppisenä aloittaa ns. nollasta ja asuntovelat niskassa. Olen yrittänyt hienovaraisesti esittää, että lapsilla sitä aikaa on enemmän, jotta he aloittasivat ainakin heille sijoittamisen. Äkkiä, heti, nyt, on tämän ajan teema. Pitkäjänteisyys on boomereiden hommia. Mielestäni monille (ainakin minulle) on parempi, että raha tulee ns. hitaasti. Jos tienaisin tuon saman summan vuodessa parissa, niin helposti homma lähtisi lapasesta.
Todella ylimielistä sekä tyhmää ajatella että boomerit ovat jotenkin erityisen pitkäjänteisiä IndexMään. Joka ikäluokassa on hätähousuja ja pidemmän tähtäimen kavereita. En minäkään yleistä sitä että boomerit ovat hätähousuja vaikka se on oma kokemukseni ja ollaan melkein yhtä vanhoja. Omaa kokemusta ei voi yleistää ja se kyllä pitäisi tiedostaa, erityisesti jos puhutaan väestötason ilmiöistä.
Tekoälyn mielipide kysymykseen ovatko boomerit pitkäjänteisempiä kuin nykynuoret:
”Boomereiden ja nykynuorten pitkäjänteisyyden vertailu on monimutkaista, sillä se riippuu monista tekijöistä, kuten yhteiskunnan olosuhteista, kasvatuksesta, teknologiasta ja kulttuurimuutoksista. Tässä joitakin keskeisiä näkökulmia, jotka vaikuttavat siihen, miksi boomereita voidaan pitää pitkäjänteisempinä ja miksi nykynuoret saattavat vaikuttaa vähemmän kärsivällisiltä:
1. Yhteiskunnan ja talouden vakaus
• Boomerit kasvoivat vakaammassa taloudessa: Monet boomereista elivät aikuisuuteen siirtyessään aikaa, jolloin talous oli vakaa, työpaikat olivat pysyviä ja perinteiset elämänkaaren vaiheet (koulutus, työ, eläke) olivat selkeämpiä ja ennustettavampia. Tämä ympäristö kannusti pitkäjänteisyyteen, kuten säästämiseen, työelämässä etenemiseen ja pitkäaikaisiin suunnitelmiin.
• Nykynuoret kohtaavat taloudellista epävarmuutta: Nykyiset sukupolvet elävät ajassa, jossa työelämä on epävakaampaa, ja esimerkiksi asuntomarkkinoiden hinnat voivat olla este omistusasumiseen. Tämä voi johtaa siihen, että he keskittyvät lyhyen aikavälin tavoitteisiin ja ratkaisuihin, sillä pitkän aikavälin vakaus ei tunnu yhtä saavutettavalta kuin boomerien aikaan.
2. Teknologian vaikutus kärsivällisyyteen
• Nopea teknologia ja välitön tyydytys: Nykynuoret ovat kasvaneet digitaalisessa ympäristössä, jossa tiedon, viihteen ja palveluiden saatavuus on nopeaa. Tämä saattaa luoda odotuksia siitä, että muutkin asiat elämässä, kuten uran edistyminen tai henkilökohtaiset tavoitteet, tapahtuvat nopeasti. Tällainen ympäristö voi vähentää pitkäjänteisyyttä ja lisätä kärsimättömyyttä.
• Boomerit kasvoivat hitaammassa ympäristössä: Boomereiden lapsuudessa ja nuoruudessa teknologia eteni hitaammin, ja monet asiat vaativat enemmän aikaa. Kirjeiden odottaminen, perinteinen tietokirjallisuus ja ajan kanssa saavutetut tavoitteet vaativat kärsivällisyyttä.
3. Työelämän asenteet ja arvot
• Boomerit ja työelämä: Boomereille oli tyypillistä pitkäjänteinen sitoutuminen yhteen työnantajaan tai ammattiin, ja työelämässä eteneminen saattoi olla lineaarista ja ennakoitavaa. Tämä vahvisti pitkäjänteisyyden arvoja, kuten ahkeruutta ja uskollisuutta.
• Nykynuoret ja “pätkätyöelämä”: Nykynuoret ovat tottuneet muuttuvaan työelämään, jossa pätkätyöt, freelancetyöt ja uran vaihdot ovat yleisempiä. Tämä voi heikentää pitkäjänteisyyden perinteistä arvoa, sillä jatkuva sopeutuminen ja uudelleen kouluttautuminen voivat olla tärkeämpiä kuin pitkäaikainen sitoutuminen yhteen työuraan tai työnantajaan.
4. Kulutuskulttuuri
• Boomerit ja säästäväisyys: Boomereiden nuoruudessa säästäväisyys oli usein hyve, ja monet pyrkivät kerryttämään varallisuutta pitkällä aikavälillä. Omistusasuminen ja pitkän aikavälin taloudellinen turvallisuus olivat tavoiteltuja.
• Nykynuoret ja välitön kulutus: Nykyinen kulutuskulttuuri korostaa usein välitöntä tyydytystä ja jatkuvaa kuluttamista. Vaikka monet nykynuoret ovat taloudellisesti vastuullisia, heillä voi olla taipumus tehdä lyhyen aikavälin taloudellisia päätöksiä, osittain taloudellisen epävarmuuden vuoksi.
5. Yhteiskunnalliset ja kulttuuriset muutokset
• Boomerit ja pitkän aikavälin suunnittelu: Boomereilla on ollut aikaa ja mahdollisuus keskittyä elämänsä pitkäjänteisiin tavoitteisiin, kuten eläkkeelle säästämiseen ja perheen perustamiseen. Heidän kulttuurinsa ja yhteiskunnalliset olosuhteet kannustivat tähän.
• Nykynuoret ja jatkuva muutos: Nykynuoret kohtaavat yhteiskunnallisia haasteita, kuten ympäristökriisin, teknologian nopean kehityksen ja poliittisen epävarmuuden. Tämä voi johtaa siihen, että he ovat pakotettuja sopeutumaan nopeasti muuttuviin olosuhteisiin, mikä voi heikentää perinteistä pitkäjänteisyyden mallia.
Yhteenveto
Boomerit voivat näyttäytyä pitkäjänteisempinä, koska heidän nuoruudessaan yhteiskunta oli vakaampi ja elämä eteni hitaammin. Nykynuoret elävät nopeasti muuttuvassa maailmassa, jossa kärsivällisyys ja pitkäjänteisyys voivat jäädä taka-alalle, kun prioriteettina on sopeutuminen ja nopea reagointi. On kuitenkin tärkeää huomata, että kummankin sukupolven arvot ja käyttäytyminen ovat sopeutuneet heidän omiin aikakausiinsa ja yhteiskunnallisiin olosuhteisiin.”
Indemääään, jos oikeasti käytät tekoälyä vastaamaan minulle, niin se vasta on säälittävää ja huomaa että et kykene muodostamaan omaa mielipidettä koko asiasta. Tuo on aivan turha litania mitä olet copy-pastannut tänne.
Kuten olen aiemmin todennut, niin nykyään ja ennenkin on ollut pitkäjänteistä ajatelua sekä ”hätähousuja”. Yhteiskunnallinen muutos ei ole muuttanut tätä. Hätähousuja oli muinaisessa Roomassa kuin nykyaikanakin.
LLM ei myöskään sovellu tuohon tarkoitukseen, koska se ”ennakoi” sitä mitä haet. LLM ei ole luotettava lähde.
Jäitä hattuun, boomeri! Vai miten se Sanna Marin twiittaili?? Äijähän (oletus) ottaa lämpöä ihan huolella. Hakuna matata!
Vieroksun kyllä itsekin hieman tätä vastakkainasettelua sukupolvien välillä. Omassa työssäni on tullut vastaan tapauksia, joissa ihmiset ikään katsomatta ovat esimerkiksi menettäneet rahansa sijoitushuijauksen uhreina. Näissä pikarikastumisen houkutus on ollut ihan avainasemassa. Yhteiskunta on epäilemättä muuttunut, mutta ahneus, impulsiivisuus ja inhimillinen erehtyväisyys ovat olleet olemassa pidempään kuin viimeiset 30 vuotta.
Tätä vasten peilaten ”nykynuoret sitä” tai ”boomerit tätä” – siis kommentointi, jota on kuitenkin harrastettu varmasti jo kauan ennen kuin meistä kukaan on kumpaakaan ryhmää edustanut – vaikuttaa lähinnä älyllisesti laiskalta.
Näinhän se on, että ihmisen perusluonne ei ole kuitenkaan miksikään muuttunu edes vuosituhansien saatossa. Mutta vastakkainasettelun aika tuskin koskaan tulee olemaan ohi ja vanhempien mielestä nuoret ovat aina pilalla ja nuorten mielestä aikuiset eivät vain ymmärrä. Tämä ollut olemassa varmaan vuosituhannet, kuten muinaisen Egyptin haudassa lukee:
”Me elämme rappion aikoja. Nuoret eivät enää kunnioita vanhempiaan. He ovat röyhkeitä ja kärsimättömiä. He luuhaavat jatkuvasti kapakoissa, eikä heillä ole itsehillintää”
Indexmänille: Tuollainen omaisuus indeksirahastoilla on kyllä mageeta nähdä! Näyttää hyvin, mitä parikymmentä osakemarkkinoilla voi mahdollistaa, kun samalla myös tienaa hyvin ja elää säästeliäästi.
Mitä tulee sukupolviin, niin vaikka en itse myös tekoälyä ehkä tässä käyttäisi lähteenä, sen nostama pointti tuosta yhteiskunnan muutoksesta on mielestäni se oleellisin. Hätähousujen ja äkkirikastumista hakevien ihmisten määrä on aina ollut vakio läpi ihmiskunnan historia – nykymaailma vain mahdollistaa käärmeöljyn myymisen isommalla skaalalla globaalisti kuin koskaan aiemmin maailmanhistoriassa. Mikä sitten näkyy siinä, että sille altistuu myös isompi osa ihmisistä, joilla on taipumuksia äkkirikastumisen haluamiseen.
Boomerilla painaa nyt kiire lentokentälle, joten en ehdi pitkää jorinointia kirjoittamaan. Mutta lyhyesti: nykynuoret ovat keskimäärin enemmän hedonistisia ja jopa degeneroituneita kuin vanhemmat sukupolvet. Ja hedonistinen ihminen ei useinkaan jaksa ajatella elämää 20-30 vuoden päähän, koska YOLO. Tämä ukko lähtee nyt Karibialle ?. Muistakaa sijoittaa!
Hyvä kirjoitus! Olin itsekin innoissani, kun näin ylellä sijoitusaiheisen ohjelman. Innostus lopahti aika nopeasti, kun huomasin että kyse on lähinnä kryptoista ja käsiteltiin muutenkin todella korkean stressin ”sijoituksia”. Olisivat voineet ottaa sinne sinut, tai sitten tämmöisen peruspulliaisen kuten minä, jolla menee joka kuukausi palkasta x% indekseihin ? olis tullut varmaan liian tylsää katsottavaa, jos mukana olisi ollut indeksisijoittaja. Onneksi edes mainittiin kerran sp500 ?
Kiitos! Ja juurikin näin. Tuo korkean stressin sijoitus on hyvä kuvaamaan tätä, koska vaikka toki jutussa korostui raha aiheena, niin oli selvää, että kyseisille ihmisille raha oli muuttunut koko elämän keskiöön, mikä on keskimäärin aika huono lähtökohta elämään. Olisi ollut mahtavaa, jos Ylellä olisi ollut mukana yksi indeksirahastosijoittaja – olisi ainakin saanut piirrettyä aika ison eron kaikkeen muuhun sijoittamiseen, kun hyvä, että indeksisijoittaja olisi muistanut katsoa rahastojaan joka kuukausi 😀
Hyvin analysoitu. Myös mainitsemassasi Rikkaat ja rahattomat -ohjelmassa mennään täysin metsään, kun valtavirta-ajattelun mukaisesti annetaan ymmärtää, että vauraus = näyttävät puitteet (asunto, autot, vaatteet ja asusteet, …) + hyvä aktiivinen tulo. Ei sanaakaan passiivisesta tulosta, nettoarvosta eikä todellisesta vauraudesta, mitkä eivät useinkaan näy näyttävistä kulisseista. Valitettavasti ihmiset sekoittavat hyvätuloisuuden ja rikkauden/vaurauden/omaisuuden, ja tätä nämä ohjelmat vain ruokkivat lisää.
Ja tässä ohjelmassa korostuu kulutus. Kun ”rahaton” saa ”rikkaan” viikkorahan, esim.1500 e, keskitytään sen kuluttamiseen,jota toki tarvitaan mutta säästäminen tai sijoittaminen ei näy vaihtoehtona tai osana.
Tämä erittäin tärkeä pointti. Ohjelma korostaa erittäin paljon entisestään sitä, että kulutus on rikkautta, vaikka todellisuus on täysin päinvastainen.
Rikkaat ja rahattomat on kyllä juurikin toinen, jossa toistetaan juuri noita äärimmäisen haitallisia käsityksiä varakkaista ja varattomista. Kuuluisa esimerkki on esim. juuri se Sara Chafakin case, jossa elämä oli glamorous-meininkiä, mutta huomattiinkin, että eihän niitä tuloja tai varoja olekaan, vaan kirjaimellisesti kulisseja pidettiin yllä velkarahalla.
Ymmärrän, että media tekee tahallaan asioita, jotka viihdyttävät ja tahallaan luo vastakkainasettelua, mutta kyllä se aina välillä turhauttaa, kun oma tekeminen kansainvalistuksen suhteen tuntuu tuulimyllyjä vastaan taistelemiselta, koska massamedia kuitenkin tavoittaa niin paljon enemmän ihmisiä.
Ei indeksisijoittajista saa sarjaa tehtyä, se olisi niin tylsää katsottavaa, kun joku Laihialainen säästää sähkössä että saa 10 euroa kuussa enemmän indeksirahastoihin kiinni.
Sinunkin on jo aika mennä eteenpäin, ja ottaa kakkos spekulointisalkuksi kryptovaluuttasalkku johon laitat tonnin pari, ja selvität kryptojen salaisuudet niin itsellesi kuin meillekkin.
Tottapuhuen itse odotan kryptojen suhteen seuraavaa pörssiromahdusta. Sitä ennen on paha ostaa, koska kun pörssi notkahtaa reilummin alaspäin, niin kryptot heilahtaa moninkerroin voimakkaammin alas.
Mielestäni kaikesta (jopa siitä kuuluisasta maalin kuivumisesta seinässä) saa mielenkiintoista, jos oikeasti näkee vaivaa asiaan. Oman kokemuksen maailmassa ei ole asiaa, mikä ei ole mielenkiintoista ja jossa ei ole mielenkiintoisia faktoja, jos asiaan tarpeeksi syvälle menee. Tämän huomaa hyvin kun esimerkiksi osakkeita analysoidessa tutustuu uusiin liiketoimintoihin ja siihen, kuinka mielenkiintoisia asioita niistä aina (omasta mielestäni) oppii. Sama pätee varmasti indeksisijoittamiseen ja elokuvarakastajana olen oikeasti leikitellyt elokuvien tekemisen opettelua jo ennen FIRE:ä ja sen jälkeen, niin saa nähdä jos joku päivä oikeasti tekisin ihan vain todistaakseni pointin dokumentin indeksisijoittamisesta, haha.
Kiitos hyvästä tekstistä! En olisi odottanut tuolla otsikoinnilla sellaista sarjaa, jonka kuvasit. Harmillista on, että sijoittamista lähestytään yhä äkkirikastuminen edellä, siksikin, että se ruokkii myös sitkeässä istuvaa virheellistä kuvaa koko hommasta epämääräisenä keinotteluna. Tässäkin sarjassa ”keskimääräisen sijoittajan” osaksi jäi inhimillisessä mielessä hieman ikävä kohtalo. Jos muka-vitsikkäästi veistelee, niin nykyään kun on erilaisia kiintiöitä, niin ehkäpä näissä sarjoissakin pitäisi olla aina vähintään yksi kiintiöindeksisijoittaja.
Kiitos! Ja kiintiöindeksisijoittaja on kyllä hieno termi 😀 Pitää selkeästi laittaa palautetta Ylelle.
Kiitos, tosi mielenkiintoinen kirjoitus taas. Kuulin tästä Sijoittajat sarjasta tällä viikolla, ja tämän luettuani on kyllä aivan varmaa, etten aio aikaani sen katsomiseen tuhlata. Pysyypähän verenpaineenikin paremmin kurissa. Ehkä rahasta puhuminen on mennyt eteenpäin Suomessa, mutta aika lapsen kengissä ollaan edelleen. Ainakin valtamedian osalta jutut tuppaavat olemaan edelleen todella asenteellisia, niin kuin selvästi tämä uusi sarjakin. Usein näkee myös otsikoita joissa hehkutetaan jonkun ihmisen sijoitusomaisuuden nopeaa kasvua tai romahdusta. Edelleen maalataan siis kuvaa tuosta kasinomaisesta uhkapelistä jossa suuret voitot ja tappiot vain vilisevät silmissä. Meille tavallisille sijoittajille kuitenkin kyseessä on pitkäjänteinen prosessi joka hitaasti mutta varmasti vaurastuttaa. Miksei sitten kaikki toimi näin? Varmastikaan monet eivät vielä oikeaa sijoittamista ole oppineet – kiitos valtamedian. Uskoisin kuitenkin, että vähintään yhtä iso syy on ihmisten kyvyttömyys pitkäjänteiseen työhön, jossa palkinto on usein vasta kymmenien vuosien päässä. Samasta syysä lehtien palstoilta voi lukea myös ihmedieteistä joilla laihtuu hetkessä 20kg tai jumppaliikkeistä joilla saa urheilijan vatsalihakset viikossa. Lähes kaikki tietää mikä ruoka on terveellistä ja ymmärtävät säännöllisen liikunnan hyödyt, mutta valitsevat päivittäin pikaruuan ja sohvalla löhöämisen. Maalin kuivumisen katsominen on tylsää!
Kiitos! Ja joo tosiaan koen, että ihan hyvä oli tiivistää, koska sarjan nimi on lievästi sanoen harhaanjohtava. Ihan mielenkiintoiset draaman kaaret henkilöille oli onnistuttu rakentaa, mutta tosiaan tuo lyhytjänteisyyden korostaminen oli aika masentavaa.
Ja kuvasti hyvin juuri tuota pitkäjänteisyyttää ja sen vaikeutta. Paljon pohtinut noita aiheita ja syitä tuon uuden kirjan aiheen takia ja siinä paljon myös tuota pitkäjänteisyyden haasteita pohdin ihan tieteellisestä näkökulmasta. On oikeastaan aika mielenkiintoista, millaisia syitä tähän mennessä on löydetty siihen, miksi pitkäjänteisyys on niin vaikeaa, vaikka se olisikin jokaiselle yksilölle sekä yhteiskunnalle paremmaksi.
Loistava kirjotus, kiitos!
”alle 30-vuotiaat sijoittavat indeksirahastoihin enemmän kuin mikään sukupolvi ennen sitä”
Täällä me ollaan. Ei anneta median masentaa 🙂
Kiitos! Ja juurikin näin – suunta on oikea ja tällaiset Ylen jutut lähinnä vain saattavat vähän hidastaa vauhtia, mutta ei voi trendiä onneksi pysäyttämään.
Hei.
Alkuun muutama sana itsestäni.
Olen 63-vuotias valtion virassa oleva insinööri. En ole dementoitunut enkä pidä itseäni muutenkaan ikäloppuna. Myös boomeri nimitystä pidän halventavana ja omasta mielestäni boomeriksi nimittelijöitä voisi vastaavasti kutsua vaikka märk…korviksi, mutta en kuitenkaan tee niin.
Sijoitusvararallisuudella mitattuna kuulun siihen viiden prosentin varakkaimpaan kansanosaan. Pääosin olen hankkinut varallisuuteni elämällä säästeliäästi ja sijoittamalla kymmeniä vuosia laajasti osakkeisiin, rahastoihin sekä tästä vuodesta alkaen pienessä määrin myös kultaan ja kryptoihin. Lisäksi pientä lisäboostia
on tullut edelliseltä sukupolvelta perintöjen muodossa. Suomalaiset ovat köyhiä vaikka ruotsalaisiin verrattuina, joten täällä varakkaaksi katsotaan vähemmän vauras kuin Ruotsissa
Blogisti voisi olla ikänsä puolesta vaikka poikani, mutta on sanottava että hänen sijoitusperiaatteensa vaikuttavat erittäin järkeviltä ja kypsiltä. Sitä samaa ei varmaan voi sanoa kaikista itseäni 20 vuotta nuoremmista ja vielä vähemmän 40 vuotta nuoremmista.
Katsoin myös sen sijoittajat sarjan Areenassa ja epäuskoisesti ihmettelin voiko tuollaisia ihmisiä olla olemassa. Näköjään heitä voi, eikä se anna heistä kovinkaan hyvää kuvaa.
Paljon puhutaan ”heti mulle kaikki nyt” sukupolvesta ja nuo sarjan henkilöt selvästi kuuluivat siihen joukkoon.
Omakohtaisen kokemukseni mukaan eri sukupolvien ihmisissä on eroja. Omassakaan nuoruudessani kaikki ihmiset eivät olleet samasta muotista veistettyjä, mutta jotenkin tuntui että erot ääripäiden välillä eivät olleet yhtä suuria kuin nyt. Silloin ei ollut Internettiä, joten keinolla millä hyvänsä naamansa julkisuuteen haluaviakaan ei ollut yhtä paljon kuin nykyään.
Ja sijoittaminen oli huomattavasti hankalampaa kuin nykyään, joten epämääräisillä vippaskonsteilla äkkirikastumisesta haaveilijoita ei juurikaan ollut. Silloin luotettiin vielä vanhojen hyvien arvojen eli koulutuksen, tarkan taloudenpidon ja pitkäjänteisen säästämisen sekä ahkeran työnteon tuovan tullessaan myös vaurautta.
Vielä loppukommentti sijoittajat sarjasta. Mielestäni sen olisi voinut jättää kokonaan tekemättä. Tuollainen sarja ei varmasti ainakaan lisää normaalien tavallisten osakesäästäjien ja sijoittajien nauttimaa arvostusta, eikä kannusta uusia ihmisiä lähtemään mukaan sijoittamisen ja säästämisen mielenkiintoiseen maailmaan..
Kiitos hyvästä kommentista! On tosiaan tärkeää huomata, että kaikissa sukupolvissa toki on eroja, mutta tämä on pitkälti juuri ympäristön vaikutusta. Onhan sitä viime aikoina paljon tutkittu, että oikeastaan railot kaikenlaisten ihmisten välillä ovat kasvaneet, koska Internet mahdollistaa ihan erilaisten kuplautumisen kuin aikaisemmin. Sama pätee myös sijoittamiseen ja esimerkiksi kryptoteollisuuden syntyminen oli mahdotonta, koska ihmisiä ei pystynyt edes samaan tapaan saavuttamaan – ja samalla päivittämään kursseja 24/7.
Ja samaa mieltä sarjasta itsessään. Vaikka olen kuullut argumentteja sen puolesta ja siitä, että sijoittamisesta pitää tehdä viihteellistä, en oikein näe, että sarjasta tällaisenaan oli yhtään mitään hyötyä kenellekään. Paitsi ehkä juuri viihteenä, mutta sitä on ehkä ihan tarpeeksi muutenkin maailmassa 😀
Kiitos mahtavasta tekstistä.
Pari jaksoa kerennyt sarjaa katsomaan ja samoilla fiiliksillä ollaan. Sarjan nimi on hyvin harhaanjohtava. Onkohan ylellä ollut tarkoitus hakea mukaan nuoria, joita yleensä kiinnostaa raha ja sen kanssa eläminen? Viihdeteollisuutta saadaan varmasti luotua, kun nuoret katsojat kiinnostuvat nopean pääoman hakemisesta ja saavat sarjan katsomalla hiukan väärän kuvan sijoittamisesta. Toki kyllähän ohjelmassa sijoittamisesta puhutaan, mutta ei perinteiseen tyyliin. Aivan kuten mediassa hehkutetaan ”kaikki tänne mulle heti”. Tuo tuntuu olevan myös tämän sarjan yksi teemoista. Pitkäaikaisen vaurastumisen hakeminen on kaukana ”pikavoitoista”.
Jos sarjassa puolestaan seurattaisiin indeksisijoittamista, voisi ohjelmasta tehdä suoraan 20 vuotisen formaatin. Tämä toki käytännön syistä haastavampaa. Vuoden tai parin seurantaohjelma otsikolla ”sijoittajat” ei informoi katsojaa parhaalla mahdollisella tavalla. Mutta kuten aiemmin ollut tässä blogissa puhetta, jaksavatko ihmiset katsoa ”maalin kuivumista seinällä”? En loppujen lopuksi katsoisi sarjaa itse aloittavana sijoittajana, viihteen puolesta kyllä.
Kiitos! Ja tosiaan, joku kulmahan Ylellä on ohjelmaan ollut. Olisi mielenkiintoista kyllä nähdä ohjelman pitchi, että millä kulmalla ohjelmaa on pitcattu miettien Ylen arvoja ja strategiaa. En oikein saa sitä mahtumaan niihin vaikka kuinka luova olisin.
Indeksisijoittaja olisi sinänsä ollut mielenkiintoinen lisä ohjelmaan (vaikka sen yhden ihmisen verran), koska olisi mielestäni luonut entisestään kontrastia ja ollut aidosti mielenkiintoinen ero juuri muihin ohjelman henkilöihin. Koska ei olisi juuri sijoittamista miettinyt. Itse myös olen vähän liian syvällä skenessä, niin itselleni tuli aidosti paha mieli vain ohjelmasta, haha.
Mielestäni yksi parhaimmista televisiossa näytetyistä rahankäyttöä käsittelevistä ohjelmista oli muutama vuosi sitten esitetty sarja nimeltään Kukkaron herraksi.
Siinä asetelma oli hiukan käänteinen kuin sijoittajilla yleensä. Ohjelmasarjassa esiintyi pahaan velkasuohon joutuneita henkilöitä, joita ohjattiin velkaneuvojan ja sparraajan avulla kuiville. Keskeisessä fokuksessa oli tulojen ja menojen hallinta konkreettisin keinoin (tilikirja/excel ym.) Kuinka monelle olikaan vaikeaa tulojen ja menojen kirjaaminen päivittäin tai viikottain.
Moni henkilö sai kuitenkin taloutensa kuntoon, vaikka vuosia siihen kului. Usein tarvittiin Takuusäätiötä ja konkurssejakin avuksi. Oma talous saatiin kuitenkin hallintaan.
Jos nuo ohjelmassa esiintyneet henkilöt jatkoivat kuvausten jälkeen tuota opittua rahankäytön hallintaan, voivat he olla nykyisin osake- tai rahastosijoittajia.
Olen myös huomannut, että tulojen ja menojen kirjaaminen on monelle kynnyskysymys. Eräälle ystävällenikin olen sitä suositellut, mutta sieltä tulee aina vastaukseksi, että hän ei rupea ”jokaista ostosta kyttäämään”. Sama henkilö valittaa jatkuvasti, kun rahat ovat tiukalla, vaikka on vakituinen työpaikka. Nostan käteni pystyyn. :/
Itse hakkaan Exceliin rahan joka ikisen liikkeen tililläni tai taskuissani. Ilman sitä olisin paljon köyhempi.
Tämä on valitettavan yleistä. Useinhan tämä defenssireaktiosta tulee suoraan siitä, että pelätään oikeasti katsoa omaa käyttäytymistä peilin kautta. Usein ihanneminämme on kuitenkin niin erilainen kuin millaisen kuvan oma kulutuksemme meistä antaa. En usko, että maailmassa on ihmistä, jonka kulutus ei vähenisi, kun kulutuksen seurannan aloittaisi. Oman käytöksen seuraamisessa vain on jotain maagista, joka saa ihmisen käyttäytymään ns. ”rationaalisemmin” kuluttajana.
Toinen vaihtoehto on, että asiaa pidetään vain jotenkin vaikeana ja työläänä, koska kyse rahasta, mutta sekin toki vain lähinnä väärinymmärrys, koska nykyään on niin monta työkalua, että sen voi tehdä aika vaivattomasti ja jakaa vain suunnilleen eri luokkiin kulutus.
Tämä sarja onkin lentänyt itseltä ihan täysin ohi tutkan. Kuulostaa kaiken puolin fiksulta ja oikeasti opettavaiselta (sekä toivoa herättävältä) sarjalta. Joka parhaimmillaan voi parantaa monen muunkin elämää kuin ohjelmaan osallistuvien. Oikeastaan juuri päinvastainen Sijoittajat-sarjaan, joka oli vain viihdettä.
Tuollaisesta sarjasta olisi aina mielenkiintoista saada vuosi myöhemmin extra-jakso aina myöhemmin, jolla pystyy näkemään onko muutos aidosti pysyvää vai mennäänkö ojasta allikkoon kuten usein Suurimmassa pudottajassa käy.
Sori, sama kommentti kaksi kertaa, kun kärsimättömänä luulin että ensimmäinen hävisi bittiavaruuteen 😉